Tiedättekö, että näin loppuvuodesta ja joulupyhinä ei ole ihan iisi juttu keksiä aiheita treeniblogiin. Seuraan jonkun verran blogiin tulevaa trafiikkia ja huomaan toki kävijämäärien eron kuukausien välillä. Suurin ero taitaa olla juuri joulukuun ja tammikuun välillä. Loppuvuodesta ei ehkä haeta enää sitä treenimotivaatiota samaan tyyliin kuin muina kuukausina, saati sitten tammikuussa kun moni haluaa aloittaa vuoden puhtaalta pöydältä, terveellisillä elintavoilla. Monia ärsyttää tämä tammikuun rumba, mutta mun mielestä se on hienoa, että edes yritetään muuttaa elämäntapoja. Suurin kompastuskivi taitaa olla monien kohdalla malttamattomuus, joka johtaa usein motivaation katoamiseen, kun aloitetaan liiankin innokaasti. Voidaan jatkaa näillä aiheilla sitten ensi vuonna taas. 🙂
Usein tässä vaiheessa aletaan murehtia joulua ja sitä miten siihen kuuluu niin voimakkaasti ruoka ja syöminen. Joulu on todella tärkeä juhla monille meille ja sitä varten valmistellaan ja sitä odotetaan. Oon tässä itsekin kuunnellut joululaujua päivittäin viimeisen kuukauden ajan. 😀 … Jos palataan kuitenkin aiheeseen nimeltä ruoka, niin miten terveystietoisen kannattaa suhtautua joulupöydän antimiin? Mun mielestä terveys ja hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu monesta eri osa-alueesta. Se, mitä syö kerran vuodessa ei horjuta kenenkään terveyttä saati kehonkoostumusta. Mun ohje on siis syödä sitä mitä tekee mieli, sen verran kun tekee mieli ja nauttia jokaisesta herkullisesta ruokahetkestä läheisien ja perheen kanssa! Tasapaino ei tarkoita sitä, että elää aina täydellistä elämää jokaisella osa-alueella, vaan tasapaino on nimensä mukaisesti sitä, että välillä horjutaan ja sitten taas löydetään se tuttu rytmi.
Eli jos nyt jo alkaa murehtia kuinka selvitä joulusta lihomatta, niin voi ottaa pienen hetken ja miettiä omaa suhtautumista ruokaan. Ruoka ja syöminen on nykyään paljon tapetilla ja se voi aiheuttaa sen, että sitä ajattelee jatkuvasti mitä syö ja milloin syö. Erilaiset tiukat ruokaohjeet ajavat samaan oravanpyörään, kun jokin ulkopuolinen määrää milloin saa tai pitää syödä, miten suhtautuminen ruokaan ylipäätään voisi pysyä normaalina? Syöminen on kuitenkin luonnollinen asia ja kropan pitäisi osata itse ilmoittaa koska ruokaa tarvitaan ja milloin on riittävästi. Eihän kukaan käy WC:ssäkään kolmen tunnin välein, vaan koska jonkun mielestä se olisi hyvä tapa.
Kirjoittelen itse paljon ravintoon ja liikuntaa liittyvää tietoa. Teen sitä koska olen hyvin kiinnostunut näistä aiheista ja haluan jakaa ajatuksiani eteenpäin. Vaikka tietäisin, miten olisi järkevintä elää täydellisesti hyvinvoinnin tai kehityksen kannalta, ei se silti tarkoita että itse eläisin niin. Toki elän tasapainoisesti ja priorisoin hyvään ravintoon ja liikuntaan, mutta elän loppujelopuksi melko fiilispohjalta. Syön siloin kun on nälkä ja niin paljon ettei enää ole. Syön sitä mitä tekee mieli ja olen syömättä, jos ei ole nälkä (vaikka olisi mennyt jo 3 tuntia edellisestä kerrasta) 😀
Toivottavasti luitte pidemmälle kuin vain otsikkoon, halusin nimittäin herättää ajatuksia. Tiedän, että moni ajatteli mun jakavan neuvoja, miten selvitä joulupöydästä mahdollisimman pienillä kaloreilla, mutta vastaus on kuitenkin tuo yllä luettu, eli syödä sitä mitä tekee mieli, sen verran kun tekee mieli ja nauttia jokaisesta herkullisesta ruokahetkestä ja suupalasta! Selviytymisellä tarkoitin lähinnä sitä, että moni terveystietoinen myös stressaa asiasta ihan turhaan.
PS. Maija! Sain sun jouluyllärin tänään ja et tiedä miten iloiseksi tulin! Kiitos <3
Olen kyllä niin samaa mieltä kanssasi, paljon tärkeämpää on se, mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä kuin mitä joulun ja uudenvuoden välillä 😉
Haha tää oli kyllä hyvin sanottu! Ja samoin hyvin kirjoitettu postaus:) se että ei stressaa syömisestään, ei myöskään tarkoita yletöntä ahmimista, eihän silloinkaan ruuasta pysty nauttimaan. Nimenomaan syö mitä ja minkä verran mieli tekee, ei se kinkku ja konvehdit kerran vuodessa ketään tapa.
Jee, hyvä juttu! 🙂 Kiva, että piristi, niin oli tarkoituskin. 😛
Ite aloitin viime tammikuussa ”elämäntaparemontin”. Hieman liioiteltu termi omalla kohdallani kylläkin, olen aina harrastanut liikuntaa ja ollut ihan normaalipainoinen/laiha ja urheilullinen. Muutaman vuoden olin kuitenkin harrastanut vain pari kertaa viikossa tanssia ja herkuttelu lähtenyt vähän lapasesta. Ei se painossa näkynyt mutta olossa kyllä. Oli laiska ja väsynyt fiilis. Sitten lupasin alkaa käymään salilla säännöllisesti. Veljeni minua oikeastaan inspiroi, hän oli aloittanut silloin puolitoistavuotta aiemmin elämäntaparemontin ja laihduttanut 30kg. Päätin sitten että perhana minäkin haluan saada paremmat lihakset ja enemmän voimaa. Ja tässä sitä ollaan, melkein vuosi käyty säännöllisesti salilla, koko vuoteen mahtuu vissiin kolme viikkoa jolloin en kertaakaan salille mennyt eli sanoisin että huima parannus 😀 Tästä jatkuu innolla treenaaminen keväällä, haavena vielä selvemmin erottuvat vatsalihakset ja etureidet sekä 10 puhtaan leuanvedon rajan rikkominen.
Osa treenimotivaation ylläpidosta kuuluu kyllä sulle, tää blogi jaksaa innostaa ja motivoida sinne salille lähtöön vaikka kuinka väsyttäisi ja karkkihammasta kolottaisi. Kiitos siis siitä Aino ja mukavaa joulua! 🙂
Moikka! Olin myös aivan varma, että jaat ohjeita pienistä kaloreista ja oikein odotin,että saisin kommentoida kuinka eri mieltä olen. Yllätyinkin positiivisesti. 🙂 kaikessa elämässä tasapaino on tärkeää ja jokaiselle löytyy oma sopiva rytmi. Ihanaa joulua sulle <3
Mulla toimii toi rentosyöminen. Tänä syksynä oon vihdoin oppinut hyväksymään kroppani. Syön terveellisesti mutta ilman mitään rajoituksia. Mietin yks päivä että miksi syksy on ollut niin hyvä ja oon ollut niin onnellinen. Tajusin että negatiivinen ajattelu kropasta ja ruoasta stressaaminen on aikaisemmin vaikuttanut ihan järjettömän paljon mun elämään. Nyt tuntuu niin ihanalta kun on ns löytänyt rauhan 😀
Ihanaa joulua sulle ja kiitos inspiroivasta blogista!
Olen samaa mieltä kanssasi! 🙂 ja tuolla ylempänä ehdittiinkin jo mainita että sillä ei ole mitään väliä mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä, vaan sillä mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä. 😉
Yllättävä käänne blogikirjoituksessa! 😀 Täytyykin syödä juuri se mitä haluaa, mutta kyllä pitää muistaa myös lopettaa se syöpöttely ennen uutta vuotta. Ihanaa joulua sinulle! 🙂
Kiitos sulle Aino aivan mahtavista jumppatunneista ja rentouttavaa joulun aikaa!
Hyvä kirjoitus! Itseltäni meni monta vuotta opetella rentoa syömistä, mutta sen myötä lähti 15kg ilman varsinaista laihduttamista. Välillä tulee edelleen harrastettua lohtusyömistä, mutta onneksi se ei jää enää päälle. En kerta kaikkiaan halua täyttää kroppaani millään roskalla. 🙂
Haha, ehdin jo ärsyyntyä otsikosta mutta onneksi postaus olikin positiivinen yllätys 😀 Ja olen ihan samaa mieltä, että kerran vuodessa tapahtuvasta jouluherkuttelusta ei kannata ottaa stressiä. Oikein hyvää joulua! 🙂
Ai että mulle tuli hyvä mieli lukiessani tätä tekstiä <3 Ja sen verran mitä blogeja ja muuta mediaa viime aikoina seurannut niin toi joulupöytä = morkkis alkaa kyllä tulla korvista ulos ja tuskin olen ainut. Onneks elämässäni on muitakin kun näitä "fitihmisiä" niin automaattisestikin tuntuu tuollainen ajattelu kovin vieraalta. Toivottavasti en kesken meidän perheen joulusyönnin ala mielessäni kuvitella jonkun lämmittämässä kanaa ja parsakaalta mikrossa, vaikka ei kai sekään väärin ole. Aika yksinäisiä jouluja vaan lienee tiedossa tällaisella henkilöllä.
Aika dramaattisia esimerkkejä on tullut vastaan, kuten "moni joutuu sairaalaan ylensyönnin vuoksi..." No en toki maailman kaikkia ihmisiä tunne ja oon kuullut, että noinkin voi käydä, mutta eiköhän kyseessä ole #yksittäistapaus
"Onko mitään järkeä maata jouluna sängyssä vatsaa pidellen, kun voisit seurustella sukulaistesi kanssa?" <-- No mun mielestä vielä hauskempi pidellä vatsaa sukulaisten kanssa seurustellen. En sitten tiiä millaista joulua ihmisten piireissä vietetään, mutta en myöskään ole kuullut ihmisistä jotka ei jouluna muuta tee, kuin istuu ruokapöydässä. Aika kauheeta on, jos joku joulun syömisistä stressaa etukäteen...ja kertonee enemmän kirjoittajasta itsestään kuin ihmisistä yleensä. Mulle on melko vieras käsitys joku päiviä kestävä Jouluähky, vaikka kai mä aika ähkyyn itseni jouluisin syönkin, mutta ainahan ne ohi menee ja mulla on niin paljon kaikkia ähkyjä muutenkin, että ei ne mitään sesonkeja vaadi 😀 Toki oon myös Fatiman temppeli, jos monien asteikoilla ja syömisillä mietitään, mutta eipä mun elämä niistä ähkyistä ole tuhoutunut suuntaan tai toiseen. Mun mielestä henkisesti monesti ihan terveellisiäkin, ohi semmoset menee ja kyllä mä niistä nautinkin, jos itseni semmoseen päädyn syömään 😀 Mutta siis suuremman stressin bloggaajat ja artikkelien kirjoittajat varmaan tommosilla vinkeillään vaan aiheuttaa monelle kuin lievittää sitä, kun ihminen alkaa automaattisesti miettiä, että vieläkö tuostakin pitäis kantaa huolta ja teenkö jotain väärin. Tässä maassa on yli 5 miljoonaa ihmistä, joista jokainen viettää tai on viettämättä joulua omalla tavallaan. Eikö edes silloin suotaisi ihmisille rauha. Huumorina aiheen alan jokseenkin jo ymmärtämään, mutta en silti tykkää. Kivahan se on tietää miten ihmiset jouluna syö ja miten muut jouluaan viettävät, mutta onko siihen jotain oikeaa tapaa. Tuskin. En tiiä oonko sit jotenkin harvinaislaatuista sorttia, mutta mulla on muutenkin kauheen vaikee ymmärtää miks ihmiset aina haluavat olla virkeitä. Mun mielestä on ainakin ollut ihanaa vaihtelua tää pieni laiskuus ja oleminen tässä viime viikkoina, eikä edes virkeys kiinnosta. Liikunnasta saan tarvittavan energian ja fiilis on muuten positiivinen niin mikäs sen hienompaa kun makoilla ja rentoutua ajan kanssa. Hyvää joulua, Aino 🙂 -Jonna