KETÄ OIKEEN USKOA?

Nykyään informaatio on hyvin helposti saatavilla. Netistä voi lukea vastauksen mihin kysymykseen tahansa, toki joistakin aiheista löytyy myös paljon vaihtelevia mielipiteitä ja ruokavalioon liittyvät asiat ovat yksi sellainen viidakko, joka voi sekoittaa monen pään. Oli jostain asiasta tehty tutkimus tai ei, kaikki ei vain aina sovi kaikille. Toki on olemassa joitakin perusasioita, jotka sopivat kaikille ihmisille, mutta yksilöllisiä eroja on paljon.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joku kysyi taannoin, mitä mieltä olen henkilöstä joka liputtaa lähes pelkkien hiilareiden syömisen puolesta ja treenaa vain silloin tällöin. Henkilö itse on hyvässä kunnossa ja hoikka. Tietysti moni voi innostua asiasta ja kokeilla samaa metodia. Uskon, että kaikille tällainen tyyli ei kuitenkaan välttämättä toimi. Joku toinen taas paasaa vähähiilarisen ruokavalion puolesta, koska on itse saanut upeita tuloksia sen avulla. Itse olen yksi esimerkki siitä, ettei kyseinen metodi toimi mulle, kroppa menee vaan jumiin, ja rasvat pysyy. Olen nimittäin kokeillut vähähiilarista, kun omasin enemmän rasvaa. Usein urheilijoilla ja luonnollisesti hoikilla ihmisillä onkin ns. hyvä insuliinirherkkyys, eli heille sopii hiilihydraatit hyvin ja keho pystyy niitä käyttää tehokkaammin. Vähemmän aktiivisille taas passaa toisenlainen ruokavalio. Paljon on kiinni geeneistä, mutta paljon on myös kiinni itsestä ja siitä millaisilla elintavoilla vetelee päivästä toiseen. Hyvin ravittu kroppa kestää paremmin herkuttelua ja poikkeuksia. 🙂

Oma mielipiteeni on luultavasti tullut selväksi blogitekstien perusteella, mutta se mitä itse haluan aina painottaa, on löytää se oma juttunsa. Kokeileminen on aina hyvä juttu, itsekin kokeilen erilaisia metodeja ja juttuja ja jätän niistä toimivimmat mukaan. Jos ei kokeile, ei voi tietää. Jos voit hyvin psyykkisesti, olet energinen aamusta alkaen, jaksat arkirutiinit ja nukut hyvin, niin silloin ei ehkä ole edes tarvetta vaihtaa tyyliä? Toisaalta, moni on niin tottunut joihinkin epänormaaleihin ”ongelmiin” ettei edes tiedosta, miten hyvin asiat voisi olla. Kannattaa siis olla avoin uusille asioille, mutta kuitenkin riittävän kriittinen ja kuunnella omaa kehoa.

IDOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Monesti uudet asiat tyrmätään heti, ilman minkäänlaista kokemusta. Miten voi sanoa, että gluteenittomuus on ihan huuhaata, jos ei ole edes kokeillut? Sama jos sanoisin, että iphone on ihan paska puhelin, koska luin yhdeltä nettipalstalta mielipiteen. Itselläni taas on Samsung. Gluteenittomuus oli vain esimerkki, mutta pätee moniin asioihin.

Summasummarumina, avoimuus tuo uusia asioita ja oivalluksia niin ruokavalion, kuin myös treeninkin suhteen. Kokeilla voi, mutta ei kannata pettyä jos jokin asia ei toiminutkaan, kuten olit ajatellut. Ihmiset, joiden mielestä on vain yksi ainoa sopiva tapa kaikille, eivät ole välttämättä parhaita informaation lähteitä.

Vaatteet: Kari Traa (saatu)

Kuvat: Riikka


13 Responses to “KETÄ OIKEEN USKOA?”

  1. Tiina sanoo:

    Juurikin näin. Jokainen on yksilö ja kannattaa etsiä ne itselle parhaimmat jutut, jotta voi hyvin ja olo on energinen.

  2. Martta sanoo:

    Hei Aino!

    Hassua huomata, miten omatkin ajatukset ruokavalion suhteen on parin vuoden aikana muuttuneet melko paljon. Kun aloin joskus lukemaan blogiasi, olin asioista kanssasi hieman eri mieltä. En suostunut luopumaan ajatuksesta, että normaaliin ruokavalioon nyt vain kuuluu maitotuotteet, leipä juustolla ja kinkulla sekä nakit ja muusi! Niinhän sitä on koko pienen ikänsä syönyt. Jossain vaiheessa vain havahduin siihen, ettei vatsa ehkä toimi niin optimaalisesti kuin voisi, turvottaa ja on ilmavaivoja. Meni kauan, ennenkuin suostuin hyväksymään, että vika voisi olla ruokavaliossa, koska söinhän ”ihan tavallista kotiruokaa”. Vaihdoin laktoosittomiin maitotuotteisiin ja lopulta siirryin vain kokonaan vähentämään maitotuotteita ja vatsa toimii lähestulkoon ongelmitta! Päähäni oli varmasti pinttynyt ajatus ruokapyramidista ja muutenkin suomalaisesta ruokakulttuurista, jossa maito on isossa roolissa ja sitä nyt vain kuuluu juoda ruoan kanssa, koska lautasmallikin niin sanoo. Nykyisin olenkin kanssasi samaa mieltä siitä, että kenellekään ei tosiaan sovi se yksi ja sama ruokavalio, haha! On mielestäni ollut myös yllättävän vaikeaa oppia kuuntelemaan omaa kehoa ja ymmärtää, mikä ravinto tekee itselle hyvää ja mikä ei. Tässä onkin vielä paljon oppimista.

    Jonkin verran kuitenkin mietityttää kalsiumin saanti, koska ennen olen ollut maitotuotteiden suurkuluttaja ja nykyään syön niitä melko vähän. Tiedän, että monissa muissakin ruoissa on kalsiumia, esimerkiksi tummanvihreissä kasviksissa ja monissa siemenissä/pähkinöissä. On kuitenkin vaikeaa arvioida, saako siltikään tarpeeksi kalsiumia. Olisi huippua, jos voisit laskea esimerkiksi omasta ruokavaliostasi, millaisesta määrästä saa päivittäisen kalsiumin tarpeen täyteen, kun ei maitotuotteita käytä.

    Olet Aino mahtava tyyppi, jatka samaa rataa! On ihana, kun olet niin varma omasta jutustasi ja uskallat kulkea omaa polkua välittämättä muiden mielipiteistä. Kiitos! Ü

    • ainorouhiainen sanoo:

      Moi! Kiitos paljon <3 🙂

      Tuosta kalsiumista voisi kyllä kirjoitella enemmänkin. Moni ei tiedä että magnesium on itseasiassa melkein tärkeämpi aine luuston terveyttä ajatellen, kalsium on kai vaan iskostunut niin vahvasti meidän alitajuntaan.

  3. Anni Kuosmanen sanoo:

    Hei!
    Taas jälleen kerran tosi hyviä pointteja ja mahtavaa tekstiä.
    Olen itsekkin huomannut, että kun aloitin lukemaan blogiasi en ihan allekirjoittanut kaikkia ajatuksiasi ja jotkut asiat tuntuivat tosi etäisiltä ja oudoilta. Mutta olen kyllä nyt tajunnut, kuinka väärässä olen ollutkaan! Jokainen on yksilö ja jokaisen kroppa toimii eri tavalla.
    Jatka samaan malliin 🙂 opetat meitä kaikkia enemmän kuin varmasti uskotkaan.

    • ainorouhiainen sanoo:

      Kiva kuulla, kiitos!! 🙂 Usein asiat kirkastuvat kun uskaltaa lähteä itse kokeilemaan =)

  4. Hanna sanoo:

    Mun mielestä tää oli kyllä tosi hyvä kirjoitus ja faktojahan nämä olikin! Itselle heräs tässä kysymys siitä, että miten sä lähtisit pudottomaan rasvoja kehon ympäriltä (eniten niitä on keskivartalossa), kun mun kroppa tahtoo olla sellanen raskasrakenteinen, paljon lihaksia, jotka tuntuu tosi hyvin ja jos vähän pullistelee niin kyllä ne sieltä näkyykin, mutta rasvaa on edessä aika paljonkin.. Kysyisinkin nyt, että mitä ruokaa nimenomaan ei kannattais syödä jos haluis niitä rasvoja karistella ympäriltä (tietty nämä herkku/mättöruuat pois tottakai) mutta onko sulla jotain enempää vinkkiä antaa ruokapuoleen?

    • ainorouhiainen sanoo:

      Kiitos paljon. Keskivartalossa tukevasti istuva rasva viittaa usein hiilareiden (ja sokerin) liikasaantiin ja sun kehotyypille voisi sopia sellainen ruokavalio missä painotetaan hiilarit vain urheilusuorituksien ympärille. Vaikee aina sanoa näin virtuaalisesta mitään muuta tietämättä, mutta ehkä jotain vinkkiä tuli =)

  5. Elisa sanoo:

    Täysin samaa mieltä! Jokaisen pitää kuunnella omaa kehoaan ja kokeilla eri juttuja jotta tietää mikä toimii. Mun mielestä kenenkään kokemusta/tuntemuksia ei pitäisi vähätellä vaan jokainen tehkööt niinkuin parhaalta tuntuu.
    http://www.karhusportscience.com

  6. Anna sanoo:

    Pikku virhe oli eksynyt sekaan, tarkoitithan insuliiniresistenssi? 😉

  7. Tiia sanoo:

    Muuten hyvä kirjotus, mutta aivan pakko korjata kohta ”insuliiniresistenssi”. Se on nimenomaan 2 tyypin diabeteksen aiheuttaja, eli elimistön solut ovat resistenttejä insuliinille ts. eivät reagoi enää haiman insuliiniin ja tällöin solut ei voi ottaa itseensä glukoosia ja se jää vereen. Ehkä joku toinen ilmaisu tähän kohtaan. 🙂

  8. sipe sanoo:

    Juuri näin. Vaikka moni ihmisistä onkin varmaan tätä mieltä, nykyään tuntuu, että kaikkien ruokavalioiden pitäisi kuitenkin olla jotain ääripäätä/suuntausta, jotta se koetaan uskottavana ja toimivana. Vaihtoehdot tuntuu olevan juurikin tällaset vähähiilihydraattinen, vähäproteiininen, raaka, vegaani jne. Mutta entäs ihan perus suomalainen ruoka? 😀 tuntuu, että sellainen vaihtoehto on teilattu kokonaan nyt, kun siitä on löydetty joitain puutteita ja joillekuille epäsopivia elementtejä. Mä syön niin perus ruokaa kuin olla voi, mun maha ei turpoa tai kipeydy ruisleivästä (päin vastoin), maitotuotteet ei aiheuta limaisuutta eikä hiilaripitoisuus turvotusta. Toki keksin monta juttua, mitä voisin parantaa, mutta motivaatiota ei tule tarpeeksi, kun olo on energinen ja kaikki toimii! Tällainen vaihtoehtokin siis on olemassa, ei välttämättä tarvitse punnita vaihtoehtojaan kaiken maailman erikoisruokavalioista. Joissa ei niissäkään mitään vikaa ole, tietysti kukin itselleen sopivimmalla tavalla! Mutta tän paasauksen pointti oli se, miten huvittavaa on kun ’normaalia’ terveellistä ruokavaliota tunnutaan väheksyvän (en siis puhu sinusta Aino). 🙂

Kommentoi