Onko herkuista totaalikieltäytyminen aina pahasta?

Hoplaa! Mikä tehokas maanantai takana. Sain kunnon shokkiherätyksen tänään aamulla kl. 10:20, kun katsoin puhelinta ja huomasin, että kl. 11:00 Spinning-Bodypump -tunnin ohjaaja oli lähettänyt ettei pääse ohjaamaan tuntia. Ei auttanut kuin vetää vaatteet päälle ja lähteä jumppaamaan. Olin ajatellut tehdä oman treenin tänään, mutta se sai jäädä huomiselle. 4 tuntia treeniä riittää ihan hyvin yhdelle päivälle, mulla oli nimittäin omatkin tunnit vielä illalla. 😀

blogi4

Kerroinkin teille aiemmin, että olen alottanut ”herkkulakon”, jota on takana kohta 2 viikkoa. Monesti sanotaan, että itseltä kaiken kieltäminen aiheuttaa vain enemmän himotuksia, ja että kohtuus olisi parempi kuin totaalikieltäytyminen. Olen toki ennenkin ollut erilaisissa lakoissa ja minulla ei ole sen asian kanssa mitään ongelmaa. On melkein helpompaa toimia näin, kun tietää, ettei niiden mässyjen syöminen vain tule kysymykseenkään. Säästyy paljon aikaa, kun ei tarvitse arpoa söiskö vai eikö söis. Olotilani on lisäksi ollut aivan loistava sekä paljon energisempi ja positiivisempi kuin pitkään aikaan. 

Luulin, että viikonloput tulisivat olemaan tylsiä ja taistelua asian kanssa, mutta täytyy sanoa ettei tämäkään ole ollut haastavaa. Rentoutua pystyy myös ilman mässäilyä. Lisäksi maanantaina on ihan erilainen energia ja olotila kuin normaalisti.

Haluan vain sanoa, että kannattaa etsiä jälleen se itselle sopivin tapa. Kaikillehan ei totaalikieltäytyminen sovi, mutta se voi olla kokeilemisen arvoinen juttu. Jos on esimerkiksi koukussa sokeriin, on oikeasti ihan hyvä ottaa alkuun vaikka kuukauden tauko, jolloin välttää tuotteita joihin on lisätty sokeria tai sisältävät sitä paljon. Sokerinhan on sanottu olevan yhtä paha koukuttaja kuin esim. kokaiini. En sitten tiedä kuinka paljon tuo pitää paikaansa, mutta itselläni on ainakin sitä parempi olo, mitä vähemmän kyseistä ainetta syön.

Miettikääs asiaa!

DSC01224

 

Kuvat: ©Eve


14 Responses to “Onko herkuista totaalikieltäytyminen aina pahasta?”

  1. Suski sanoo:

    Mä olen kyllä samaa mieltä sokerin koukuttavuudesta, ja mulle itse asiassa siitä erossa pysyminen ei oo mitenkään kauhean helppoa. Meillä on vielä pari teiniä, jotka avaa karkkikätkönsä viikonloppuisin tvn ääressä, ja mies on ihan samanlainen kun ne! Sitäpaitsi mähän oon nyt ” sokerittomalla tammikuulla”, ja yritän kärvistellä noi viikonloput jotenkin. Yritän syödä siis kunnon ateriat, saatan tehdä kasviksia ja dippiä, tai syödä vähän esim kuivattuja taateleita ja pähkinöitä. Hedelmiäkin tulee vähän syötyä… Aikamoista, mutta sokerista (ainakin nii paljon kun mahdollista) on päästävä eroon. Kiva, että täältä blogista saa tukea ja hyviä reseptejä! 🙂

    • ainor sanoo:

      On varmasti vaikeampaa pysytellä ruodussa jos ympärillä herkutellaan. Itselläni on nyt hyvä tilanne että avopuoliso suostui mukaan tähän lakkoon, niin ei tarvitse katsella toisen mässäilyä. Korvaavilla terveellisillä jutuilla pääsee kyllä aika pitkälle, yleensähän kyseessä on juuri tapasyöminen esim. leffan aikana. Mielikuvitus vaan käyttöön niin selviät varmasti, tsemppiä! 🙂

  2. Jenni sanoo:

    Itselleni ja varmasti monelle muulle aika ajankohtainen aihe näin tammikuussa. Olen jo pitkään tiedostanut sen, että itselläni totaalikieltäytyminen toimii paremmin, sillä yleensä yhdestä herkusta minulla alkaa koko päivän, tai jopa useammankin, kestävä herkkukierre. Nyt viikko sitten aloitin serkkuni kanssa yhteisen herkkulakon, joka loppuu vasta helmikuun lopussa. Aluksi ajattelin, että apua, mitä meninkään lupaamaan. Nyt kuitenkin olen huomannut, että tämä taas kerran toimii. Lauantaina herkuttelin omenapaistoksella, jonka päällisen tein kaurahiutaleista, teelusikallisesta kookosöljyä, steviasta ja maustamattomasta jogurtista Heti kun on sulkenut tuommoiset terveellisemmät herkut pois arkisesta ruokavaliostaan niin johan nekin tuntuu luksukselta. Tai vaikka persimmon hedelmä, se vasta se luksusherkku onkin! Herkuttelu näillä paremmilla vaihtoehdoilla siis toimii ainakin itselleni. Katsotaan toimiiko tämä ajatustapa vielä tuossa helmikuun puolessa välissä 😀

    • ainor sanoo:

      Tämä sama ongelma on aika monella muullakin ja juuri sen vuoksi totaalikieltäytyminen voi olla ihan hyvä ratkaisu, jotta pääsee pahimmasta addiktiosta eroon. Itsekin tapaan korvata herkkuja terveellisemmillä vaihtoehdoilla, niitä kun löytyy nykyään vaikka kuinka paljon. 🙂

  3. OK sanoo:

    Itse olen ollut nyt herkuttomalla viikon, ja aion olla ainakin 4vkoa. En senkään jälkeen ajatellut herkkuja hillittömästi vetää, vaan ainoastaan kokeilla, miten kroppa reagoi. Toivottavasti huonosti, niin ehkä niitä herkkuja ei edes ala tehdä helposti mieli, kun muistaa sen huonon olon.

    Herkuton on tähän asti sujunut oikein helposti, lukuunottamatta eilistä päivää. Silloin olin väsynyt, eikä asiatkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Sain kuitenkin motivoitua itseni ennen alistumista mielitekoihin ja nyt olen ylpeä 🙂 Muutenkin mulla on nyt lihastenkasvatusta menossa, niin eipähän jää itsekurilihas muista lihaksista jälkeen tällä hetkellä 😀

    Ootko sä huomannut, että sulla kroppa alkaisi jotenkin vastustaa herkkuja tauon jälkeen?

    • ainor sanoo:

      Mulla on vähän sama juttu, en yleensäkään syö mitään ihan älyttömiä määriä herkkuja. Tämä tuntui nyt vaan ihan kivala vaihtelulta, pieni puhdistus keholle 🙂
      Aiempien taukojen jälkeen oon huomannut että sokerihimo katoaa melkein kokonaan ja hetken kuluttua ei tee mitään edes mieli!

  4. K sanoo:

    Mullakin alkoi 26.12 herkkulakko ja pakko sanoa, että olen yllättynyt miten hyvin se on toiminut! Minä, jolla ei yleensä ole minkäänlaista itsekuria, niin tähän mennessä en ole kertaakaan sortunut. Tunnen itseni senverran hyvin, että jos sorrun edes kerran, niin se on sitten siinä.

    Yllättävän hyvin olen kestänyt. Minua jännitti erityisesti sosiaaliset tilanteet, joissa tarjoillaan jonkin sortin herkkuja. Mutta olen tiukasti sanonut ei ja yllätää kyllä, minua ei ole häirinnyt se, että muut syövät herkkuja ympärilläni.

    • ainor sanoo:

      Näinhän se on..Sitä usein kuvittelee asioiden olevan hankalampia kuin ne todellisuudessa ovat. Lisäksi uusiin juttuihin rutinoituu tosi nopeasti kun vain jaksaa tehdä sen muutoksen. 🙂

  5. Heidi sanoo:

    Mä luulen, että me ollaan tässä asiassa aika samanlaisia. Että kun tekee vaan sen päätöksen, niin siinä vain yksinkertaisesti pysytään.

    Mulla alkoi kuukauden totaalinen herkkulakko kohta kolme vuotta sitten. 😀 En oo huomannut, että totaalikieltäytyminen olisi ollut mulle pahasta. 😉

    • ainor sanoo:

      Jep, näin on! Mä aina välillä mietin sua, kun oot ollut jo niin pitkään ilman mitään ”ylimäärästä”, että kyllä itsekin pitäis pystyä ainakin se 2-3 kk olla..Olis kyllä huippua jos jäis samalla tavalla päälle tuo lakko. 😀

  6. reamary sanoo:

    Mustakaan totaalikieltäytyminen ei ole aina pahasta. Tosin mulla on nyt mennyt jotenkin vähän oudosti! En normaalistikaan syö kovinkaan paljon mitään herkkuja, saatan joskus syödä jälkkäriksi vanukkaan, tai pari palaa tummaa suklaata, ja esim. tuossa syksyllä Kanadassa ollessani vietin siellä melkein 2 kk ”herkkulakkoa”, ilman mitään ongelmia. Joulukuussa kotiin palattuani meni kyllä sitten pipareita ja konvehteja (ja täytekakkua) silloin tällöin, ja joulupyhinä ihan kunnollakin.. 😀 Silleen että jos siellä Kanadassa ollessa tuntui olo jopa hieman kevenevän entisestä (tähän väliin lisättäköön että ihan normaalipainoinen siis olen :D), niin joulukuun aikana varmaan on saattanu kilon verran tulla lisää, tai semmonen olo ainakin tuli. 😀 Joten nyt tammikuun 2. päivä aloitin kans herkkulakon jonka on tarkoitus kestää ainakin tää kuukausi. Ja mulle on kanssa normaalisti aivan helppoa, jos vaan teen sen päätöksen että herkkuja ei syödä, niin pysyä siinä herkkulakossa, eikä edes yleensä tee niitä herkkuja mieli. Ja pystyn myös ihan helposti olla syömättä vaikka ympärillä joku toinen herkkuja söisikin. Mutta nyt jostain syystä noin viikon ajan on tehnyt ihan hirveästi mieli syödä vaikka ja mitä! Tekisi mieli vetää nuo loput joulupiparit, ja tekisi mieli jäätelöä ja tänään töissä ollessa, olis tehnyt ihan hirrrveästi mieli Runebergin torttua (???), vaikka normaalisti ei töissäkään tee mitään niistä rasvaisista ja sokerisista pullista ja munkeista mieli. 😀 (Olen siis töissä leipomomyymälässä.) Ja viime lauantaina itse asiassa ajattelin että ”äh, mitä järkeä missään totaaliherkuttomuudessa”, ja menin ja ostin jäätelöpurkin, ja söin siitä annoksen illalla, kun oli niin tympäännyttävä olo. ;D Hups. :O Sen jälkeen olen jatkanut normaalia herkuttomuutta, mutta täytyy myöntää että kyllä tekis nyt koko ajan mieli! Ihmettelen vaan että mitä ihmettä mun kehossa nyt oikein tapahtuu kun yleensä näitä mielitekoja ei edes tule! Muutenkin kyllä tuntuu ihmeellisen ”väsyneeltä” ja on vähän semmonen ”ei huvita tehä sit yhtään mitään” -fiilis koko aika päällä. Vaikka luulin että pakkanen ja lumi piristäisi mieltä. 😀 En tiiä, missä vika, ei oo ihan normaali tunne itselle semmonen ettei oikein jumppaankaan jaksais lähteä. 😀

    Oho, tulipas sitä kirjoitettua. 😀

    • ainor sanoo:

      Jahas, hassuja mielihaluja sulla ollut viime aikoina 🙂 Ootko syönyt muuten riittävästi ja säännölisesti? Kroppahan tapaa reagoida energianpuutteeseen ja pitkiin ateriaväleihin mitä oudoimmilla tavoilla.

  7. Anumaaria sanoo:

    Tuskin se nyt varsin pahasta on. Jokainen syö mitä syö, kunhan siitä ei muodostu _itselle_ ongelmaa. Niin siis _itselle_. Eiköhän se ole ihan oma asia mitä suustaan alas lappaa. Sitä kyllä hieman ihmettelen, että aikuinen ihminen ei osaa laittaa stoppia herkkujen syömiselle. Sen kun päättää, että nyt syön vain palasen suklaata. Jos tuo ei onnistu, vaan sen palasen sijaan menee koko levy ja tämä toistuu säännöllisesti, kannattaisi jo käydä ammatti-ihmisen kanssa juttelemassa elämänhallinnasta muutama sananen.

    • ainor sanoo:

      Näinhän se on, kukin taplaa sillä tyylillä mikä passaa itselle parhaiten. Me taidetaan olla tästä asiasta eri mieltä, mutta se on vaan kiva kun saa kuulla erilaisia mielipiteitä asioista! 🙂

Kommentoi