Aina ei tarvitse treenata henkihieverissä, mutta kehittyminen ja paremmaksi tuleminen vaatii välillä todella kovia treenejä ja repäisyjä. Monesti treenataan joka viikko samat treenit, samat painot, sama tuttu juttu, jolloin kuntotaso pysyy, mutta kehitystä ei tapahdu.
Ohjaajana ja kuntosalilla työskentelevänä näen useasti ihmisiä, jotka voisivat vetää treenit kovemmilla tehoilla tai vaikka suuremmilla painoilla. En tosiaankaan halua olla ilkeä, enkä tarkoita että katsoisin jotenki ylimielisesti kenenkään urheiluja. Tiedän vaan, että monet pystyisivät parempaan ja sitä kautta saisivat niitä toivottuja tuloksia!
Ymmärän etteivät kaikki ole urheilijoita ja monesti ihmiset eivät tiedä miten kuuluisi treenata, voidaan jopa pelätä treenin tuottamaa pahaa oloa tai kipua. Sehän on periaatteessa loogista, että huonoa oloa vältetään ja silloin himmataan. Fakta on kuitenkin se ettei kehitystä tapahdu, ellei välillä vedä sinne mukavuusalueen ulkopuolelle ja treenaa ”verenmaku suussa”.
Haastan teidät lukijat tekemään tällä viikolla jonkun treenin, joka poikkeaa siitä mitä olet tottunut tekemään. Jos se ei ole mahdollista, vedä tuttu treeni erilailla – kovempaa tai suuremmilla painoilla. Jos ei kokeile ja yritä, ei voi tietää mihin pystyy. Personal trainerina/ohjaajana työskentelevänä tiedän, että useat naiset (miksei miehetkin) aliarvioivat omaa kuntotasoaan ja ajatellaan automaattisesti ”en minä jaksa/pysty parempaan”. Tapaankin sanoa omalla spinning-tunnillani, että niin kauan kun jalat liikkuu ja pysyt pyörän päällä, pystyt siihen mitä teet.
Haastavaa treeniviikkoa kaverit! 🙂
Tuohon rajojen kokeilemiseenkin musta voi vaikuttaa ohjaamalla. Musta on tärkeää sanoa vaikkapa, että ”kokeile isompaa painoa, ei haittaa, jos et jaksa loppuun asti”. Siinä vaiheessa kun itse aloin kokeilla isompia painoja bp:ssä, joutui kyllä asennoitumaan siihen, että aina ei välttämättä jaksakaan sitten tehdä. Se vaatii itseltä rentoa asennetta ja myös hyvää treeni-ilmapiiriä siten, että ei olekaan noloa, jos joutuu vaihtamaan painon takaisin pienempään.
Olen muuten samaa mieltä siitä, että voi jopa yllättyä, että jaksaakin vielä, usein jaksaminen ei ole lopussa vaikka siltä tuntuukin. Mut positiivisuudella ja kannustuksella on paljon väliä tuossa oman kokemuksen mukaan.:)
Oot ihan oikeessa! Taitava ohjaaja osaa rutistaa jumppareista enemmän irti ja osaa motivoida kokeilemaan vaikka niitä suurempia painoja 🙂