Elämästä pitää nauttia…

Kävin äsken kävelyllä aivan mahtavassa talvikelissä 🙂 Siinä dallatessa fundeerasin vähän juttuja ja ylläolevaa otsikkoa. Monesti sanotaan että elämästä pitäisi nauttia. Kyseinen lause tuppaa tulemaan useesti esiin silloin kun puhutaan ravinto-asioista. Joskus pitäisi saada herkutella ja nauttia elämästä? right? Mä myönnän myös itse ajatelleeni noin ja tavallaan ajattelen vieläkin, kuitenkin hieman eri perspektiivistä katsellen.

Jos tänään olisi mun elämän viimeinen päivä niin olisinko tyytyväinen siihen miten oon elänyt? Harmittaisiko mua ne kaikki tunnit joita oon käyttänyt urheiluun ja terveellisten ruoka-asioiden miettimiseen? Kaduttaisiko mua että oon syönyt liian vähän suklaata ja muita herkkuja?
Voit myös kysyä nuo samat kysymykset itseltäsi ja ehkä tehdä muutoksia niiden perusteella?

Elämästä pitää todellakin nauttia ja liian tiukkapipoinen eläminen vie pohjan kaikelta hauskalta. Ruoka tai treeni ei saisi olla määräävässä asemassa kun suunnitellaan aikatauluja ja tekemisiä. Eri asia on tietenkin kilpa-urheilijat (ja urheilua työkseen tekevät), silloin treenit usein menevätkin kaiken muun edelle. Jos motiivina on esim. pelkästään laihtuminen jonka ansioista treenaaminen+syömisten miettiminen määrää henkilön elämää on jokin kyllä mielestäni pielessä.

Mulle ravinnosta nauttiminen ei enää tarkoita järjetöntä sokerin ja rasvan mättäämistä. Haluan nauttia siitä mitä syön, mutta haluan että hyvä olo jatkuu myös tunti kaksi syömisen jälkeenkin. Mä en väitä että suklaa olisi pahaa…Suklaa on mielestäni todella hyvää, mutta se hyvä kestää tasan sen sekunnin ajan kunnes sokerit ja rasvat on sulanut kurkusta alas 😀
Vai voiko joku myöntää että on joskus ajatellut suklaalevyn/karkkipussin tms. syömisen jälkeen että ”voi hitsi olipa hyvä että vetäsin tuon pussilisen sokeria?” hmmm… 😀
Joskus treenaamaan lähteminen voi olla tosi työlästä ja ei välttämättä huvittaisi yhtään, mutta onko joku teistä joskus ajatellut treenin jälkeen että ”voi hitsi kun tuli lähdettyä, nyt ottaa kyllä päähän” …hmmm 😀

Mikähän mun pointtini oikeestaan oli tässä tekstissä? Ehkä se että jokainen oppisi tuntemaan itsensä ja löytämään ne asiat joista nauttii. Mä rakastan ruokaa ja syömistä melkeen yhtä paljon kun treenaamista ja jumppien vetämistä. Mä en rakasta sitä kaameeta, löysää väsynyttä oloa mikä mulle tulee kun oon ahtanut puolikiloa karkkia tai muuta turhaa kurkusta alas. Ei tietenkään tarvitse vetää sitä 500 grammaa kerralla, mutta se on sitten helpommin sanottu kuin tehty ainakin jos kyse on meikäläisestä 😀

Kukin taplaa tyylillään ja mä en tuomitse ketään joka haluaa nauttia herkutellen. Jokaisen oikeus on päättää ihan itse mitä suusta laittaa alas (tai jättää laittamatta!), mutta usein vanhoihin tapoihin jää kiinni eikä edes huomaa miksi toistaa joitakin kaavoja mistä ei tule hyvä olo vaan päinvastoin. Muutoksien tekeminen alkaa päätöksistä ja päätöksien muuttamisesta teoiksi. Se on yllättävän paljon helpompaa kuin voisi kuvitellakaan 🙂


Monday

Yo! Nonnii viikon mukavin päivä 😉 saatu taas päätökseen! Tänään kun oli aika lähtee jumppailemaan olo oli aika hyytynyt jo valmiiksi kaikesta makoilusta 😀 Kokemuksesta tiesin että väsy oli vain sellaista väsyä joka menee kyllä ohi kun vaan saa kropan käyntiin ja näinhän se taas meni…Kumma taas nyt kun saisi mennä nukkumaan niin ei väsytä taas yhtään 🙂

Vedettiin taas hullun kovat treenit sekä attackissa että spinni+coressa..Spinnin jälkeen tuli mm. tällaisia kommentteja ”Hyi kun oli hirveetä” ”sä oot aivan hullu” ”meinas oksennus lentää” 😀 😀 Ja mä otan nuo vaan kohteliaisuutena koska juuri tuollainen olo on mun tarkoituskin saada aikaseksi. Kerta kaks viikkoon tuollaista kovaakovaa syketreeniä on aika max määrä.

kirjoitin pari viikkoo sitten että ostin Evonia nimistä valmistetta jonka tarkoitus on vahvistaa hiuksia ja edistää niiden kasvua. Viikko käytön jälkeen mun naamaan alkoi tulla outoa ihottumaa? Aluksi mietin että se johtuisi talvesta/kuivuudesta mutta sitten aloin miettiä voisiko tällä valmisteella olla vaikutusta asiaan? Googlailin asiaa enemmän ja löysin keskusteluja joissa osalla evonian käyttäjille oli tullut finnejä käytön aloittamisen jälkeen..En sitten tiedä, mutta jätin kapselit ottamatta perjantaista lähtien ja nyt jo iho on melkeen parantunut. Täytyy vielä testata uudelleen aloittaa nää ja jos ihottuma palaa niin tietää ainakin mistä johtuu. Aattelin vaan infota kun niistä täälläkin skriivailin 🙂

Eipä mulla muuta tänään, kivaa alkanutta viikkoa kamut =)


Höpöhöpö juttuja ja jännittämistä :D

Heipparallaa! Tänään oon pitänyt relauspäivää; nukuin myöhään, söin aamiaisen/lounaan sohvalla köllötellen ja oon katsellut hömppäsarjoja telkkarista =) Olin käytännössä koko lauantain duunissa joten voin sitten hyvillä mielin mennä tänään vasta illaksi töihin pitämään jumpat! Meillä on duunissa joku hirvee influenssapöpö liikkeessä ja tosi moni henkilökunnasta on ollut vuorotellen kipeenä 🙁 Tautiin liittyy korkea kuume ja erittäin heikko olo..Vähintään viikon saigoni edessä jos tuo pöpö iskee. Täytyy toivoa että pysyn itse terveenä 🙂

Mun pitäisi etsii pari uutta kappaletta spinniin mutta katotaan jos löydän tai sitten vedän vielä vanhoilla tänään, en jaksaisi nyt ottaa stressiä asiasta. Tiedän juuri minkälaiset biisit tarvitsen ja tosiaan joskus löytyy heti mitä etsii ja joskus ei sitten millääään..

Fleda lyheni joitakin centtejä vloppuna ihan extemporee =)

Oon viime aikoina jutellut monien tuttujen ja kamujen kanssa aiheesta jännittäminen. Tuo aihe on ainakin tuttu kaikille jumppamaikoille ja myös urheilijoille (..ja kaikille muillekin esiintyjille, kirjoitan nyt lähinnä jumppa/treeni näkökulmasta). Jännitys liittynee aina asiaan kun kyseessä on jonkin kaltainen suoritus tai esiintyminen. Oon itse kokenut sekä kilpaurheiljana jännittämisen että ohjaajan jännityksen.

Kun aikoinaan kilpailin aerobicissä jännitin aina todella paljon ennen kilpailusuoritusta. Meidän suorituksen kesto oli 2 minuuttia ja siinä ajassa tapahtui paljon ja nopeaa; pienetkin mokat vaikuttivat todella paljon tulokseen. Koko kilpailupäivä oli melkoista ”h*lvettiä” kun ei tiennyt miten päin olisi ollut. Koko kroppa ja pää oli ihan kierroksilla 😀 Mä en koskaan päässyt kokonaan tuosta olosta eroon, mutta kyllähän se hieman lieveni kun kokemusta tuli enemmän. 
Oon kertonut aikaisemmin että olin kova jännittäjä myös ohjaajauran alussa. Voi pojat että se olikin kamalaa 😀 
En tiedä miksi tuollaisesta ottaa niin paljon paineita, mutta kun pitää seistä suuren joukon edessä, puhua, liikkua,opettaa ja vielä saada hyvä fiilis aikaiseksi saman aikaisesti se on aika vaikee juttu alussa. Mä ymmärän ihan täysin kaikkia aloittelijoita ja heidän fiiliksiään asiasta. Faktahan on vaan se että mikään muu ei sitä oloa vie pois kun se että ohjaa, ohjaa ja ohjaa enemmän jolloin saa kokemusta, luottamusta ja varmuutta. 
Ihmiset voivat ja osaavat olla todella ilkeitä ja sanoa asioita mikä voi murskata helposti toisen itsetunnon. Kaikista pahinta on mennä haukkumaan uutta ohjaajaa joka on muutenkin epävarma tekemisistään. Mä voin kertoa että vaikka jumpan ohjaaminen näyttää helpolta nakilta niin se ei oikeesti todellakaan ole sitä. Ollaan siis armollisia toisiamme kohtaan 😉  
Tällainen pieni ajatuksen pätkä viikon alkuun. Onko teillä jotain kokemuksia tai kerrottavaa jännittämisestä? 

Rikki-Poikki-ja Pinoon

Harvoin joutuu meikäläinen myöntämään että oon aivan poikki-puhki-rikki-kaput!! kello on 7:07 nyt ja istun hereillä kotosalla 😀 olin illalla niin puhki etten jaksanu edes syödä mikä on aika ihmeellistä 😀 …
Jatkoa tekstiin….
Nonnii Good Morning kaverit! En tosiaan tiedä mikä ihme muhun iski eilen mutta voimat oli aivan loppu päivän lopussa! Makasin vaan hyytyneenä sohvalla ja hymyilin kun oli niin kiva päivä takana! Jo aamupäivän jumppien jälkeen tuntui kropassa että oli todellakin tehnyt jotain..safkailin kotona ja vedin piikkimattopäikkärit ja sitten oli aika lähtee BODYATTACKIin. Meillä oli väri teema eilen ja oli ihan huikeeta nähdä että koko sali oli pukeutunut sateenkaaren väreihin, kaikkia hienoja sävyjä ja värejä! Olin mixannut ohjelmaa hieman ja tunnin aikana oli pientä skabaa aina välillä! Taas sai kyllä huomata että meidän salin asiakkaat on niin huippuja; kaikki on aina mukana ja messissä! Kivaa järjestää erikoisjuttuja kun ihmiset arvostaa sitä ja tulee pelipaikalle 🙂 
Tänään sitten erittäin tervetullut lepopäivä..Aattelin makoilla ja tankata energiaa 😀 Tein eilen ihan todella hyvää kana-pekoni-pasta-salaattia jonka resepti löytyy täältä . Jopa mun pikkuveli ja poikaystävä hehkuttivat tätä ( mikä on aika spesiaalia) . Pikkuveljeni sanoin ”jos syön tätä kaks viikkoo putkeen niin oonko hyväs kunnos sit?”  😀 😀 😀  En sitte tiedä!

Eilisestä TEEMA-Attackista voit lukea:
Even, Sofian, Suvin ja Jannan blogeista myös! Klikkaa ja käy katsomassa, hyviä treeniblogeja kaikki!!

BATpost

Hola! Aattelin tulla vielä lyhyesti höpiseen jotain 🙂 Tänään on ollut oikeen rela päivä, ainoastaan jumppajuttuja: BODYn ja BODYSTEPin muodossa! Tänään oli aivan täysi sali stepissä, mikä on uus ennätys tälle tunnille! Perjantai ilta ja jengiä kun pipoo 🙂 Oli muutenkin erittäin hyvä fiilis, perjantain magiaa!

Kokkailin tänään pitkästä aikaa baataatista ranskalaisia ja sen lisäksi paistelin possun piknik-paistin uunissa 😀 Pikkuveli ja sen tyttöystävä kävi kyläilees tänään niin tuollainen 1,5kg paisti oli just passeli kun on nälkäistä porukkaa. Oon innostunut noista paisteista näköjään kun niitä on tullut kokkailtuu useemminkin viime aikoina. Ruokakuvia en kerennyt ottaa kun sapuskat katos parempiin suihin sen verran nopiaa.

vieraita 🙂
Huomenna olis sitten aika kova päivä näin viikon päätteeksi: aamulla Spinning & BODY ja iltapäivällä vielä Attack tykitys sit saa vaihtaa vapaalle ja heittää lonkkaa hyvillä mielin loppu viikon 🙂
Oikeen ihanaa vloppua kaikille <3