Kerroin sunnuntaina uudesta aktiivisuusrannekkeesta, jonka mukana sain myös sykevyön ja näin ollen olen nyt mittaillut sykettä jo muutamilla eri tunneilla. Ajattelin testailla, mikä ohjaamistani tunneista on kovin, eli millä lähtee kovimmat maksimisykkeet ja korkein keskisyke. Mulla ei ole ollut aikoihin sykemittaria käytössä, joten en tiedä mitä kaikkia ominaisuuksia niissä nykyään on, mutta aiemmin ainakin omani näytti vain treenin korkeimman sykkeen ja keskisykkeen. Tässä ohjelmassa on kivaa se, että näkee koko sykeskaalan pitkin tuntia. Mulla oli eilen Bodyattack, spinning ja core, joiden käyrät näkyvät alemmassa kuvassa.
Korkein syke lähti bodyattackin viimeisessä sykebiisissä, joka on muuten aika kova ysi! Sanoisin, että jopa yksi rankimmista ysibiiseistä ikinä. Spinningissä mulla oli uusi toinen työjakso, ja aika kivasti on sykkeet ollu 170 pinnassa koko työjakson ajan. Saan paljon erilaisia palautteita tunneista, mutta eilinen jäi kyllä mieleen. ”Tää sun tunti oli ihan puhdas itsemurha”. 😀 Spinningin kulutus on aika kova, jos mietitään että kyseessä on vain 45 minuutin pituinen suoritus, josta osa on lämmittelyä ja palauttelua.
Alimpana näkyy Core-tunnin käyrät ja luonnolisesti sykkeet rullaa alempana, kun pysytään paljon lattiatasossa. Illan kokonaiskulutus oli 1355 kaloria. Tänään testivuoroon pääsee Bodycombat ja RPV. Tuo combatin uusi ohjelma on kyllä tosi jees! Mulla oli viime viikolla niin kipeet lihakset yläselässä ettei mitään järkee. Combat on melkeinpä ainoa treeni jolla saan kunnon tuntumat selkään. Veikkaan myös, että RPV pääsee aika korkeelle tässä mun testissä, millä tunnilla lähtee korkeimmat sykkeet. Let’s see!
Sykemittarista on siis paljon hyötyä treenatessa. Etenkin, jos harjoittelu on tavoitteellista, pystyy mittarin avulla kontrolloimaan mitä osa-aluetta treenataan. Jos esimerkiksi halutaan harjoittaa peruskuntoa, täytyy sykkeen pysyä tietyllä syke-alueella.
Jotta nämä sykerajat saadaan tietoon voi tehdä erilaisia testejä, tai käyttää netistä löytyviä laskureita, jotka eivät tietenkään ole yhtä tarkkoja kuin testaukset. Olen itse tehnyt tasotestin juosten personal trainer – koulutuksessa. Maksimisykkeeni on 185.
Jokaisella meistä on yksilöllinen maksimisyke, jonka vuoksi sykkeitä ei oikeastaan kannata vertailla toisten kanssa. Maksimisykkeen voi laskea erilaisilla kaavoilla, jolloin tulos on enemmänkin suuntaa antava. Yksi laskukaava on seuraavanlainen:
205 – 1/2 x ikä = laskennallinen maksimisykkeesi. Esim jos olet 20 -vuotias, niin 205 – 10 = 195.
Leposykkeen voi laskea laittamalla mittarin aamulla herättyään (voi tehdä myös muina vuorokauden aikoina) ja makaamalla hetken rauhassa, jolloin alin lukema on leposykkeesi.
Yleisesti erilaiset sykealueet ovat:
Peruskuntoharjoittelu (PK) kasvattaa sydämesi kokoa, lisää hiussuonten määrää lihaksissa ja totuttaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä pitkäkestoiseen rasitukseen.
Vauhtikestävyysharjoittelu (VK) puolestaan totuttaa kroppaasi kestämään maitohappoja sekä parantaa kykyäsi poistaa niitä lihaksistostasi suorituksen aikana. Vauhtikestävyys tarkoittaa prosentuaalisesti noin 70-85% harjoittelutehoa, eli käytännössä harjoittelu tapahtuu aerobisella alueella.
Maksimikestävyysharjoittelu (MK) tapahtuu anaerobisen sykkeen ja maksimisykkeen välimaastossa. Maksimikestävyysharjoittelu opettaa kehoasi sietämään maitohappoja ja tehostaa solujen hapenkäyttöä. Tällaisella harjoittelulla saadaan aikaan myös EPOC efekti joka tarkoittaa kehon jälkipolttotilaa (afterburning), jolloin elimistö polttaa energiaa vielä tunnin pari itse treenin jälkeen.
Sykemittari on siis kätevä treenikaveri, jonka avulla voi saada treenistä enemmän tehoja irti. Silti kannattaa opetella urheilemaan myös ilman kelloa ja oppia tunnistamaan omasta kropasta missä mennään. Tässä helppoja tunnistusmerkkejä treeneihin, ilman sykemittaria:
- Kun pystyt puhumaan urheilusuorituksen aikana, olet peruskuntoalueella
- Kun tunnet hengästyväsi ja puhuminen vaikeutuu, olet vauhtikestävyysalueella.
- Kun puuskutat kovaa ja puhuminen on jo mahdotonta olet maksimikestävyysalueella.
Sykemittarit näyttävät myös urheilusuorituksen aikana saavutetun kalorinkulutuksen. Kannattaa muistaa, että myös nämä ovat suuntaa antavia lukuja. Kello laskee kulutuksen sykkeen mukaan ja ne, joilla on luonnostaan korkea syke saavat yleensä aika huimia lukuja, vaikka todellisuudessa kulutettu määrä olisi pienempi.





