VAIN JUMPPAOHJAAJA JUTUT!

Sopiva musiikin taso on termi, jota ei tunneta. Musiikki on aina joko liian kovaa tai liian hiljaa.

Heräät aamulla paikat niin jumissa, että hyvä kun pöntölle pääset, mutta onneksi tänään on vain bodyattack, rpv, spinning, bodypump ja hiitcore!

Ajatus siitä, että voisit itse päättää milloin pidät lepopäivän, tuntuu lähinnä huvittavalta.

Kun baarissa joratessa jokaisen biisin kohdalla mieleen tulee vain jumppakoreografia tai kaveri huutaa että ”tää on sun RPV:ssä” :D

Olet jatkuvasti biisijahdissa; autoa ajaessa radiosta voi tulla joku jumppaan sopiva biisi, seuraat Spotifyssa listauksia joista voit bongata uudet kuumimmat kappaleet, puhelimesi Shazam- sovellus on täynnä biisejä joita olet bongannut ympäri mestoja.

Kun kuulet hyvän biisin, mietit heti mille tunnille se sopisi.

Les Millsien lanseerausviikko – vain ohjaaja voi ymmärtää mikä kuormitus se on aivokapasiteetille!

Jumppaohjaajana sinun tulisi olla lääkäri, fysioterapeutti, pt, ravitsemusasiantuntija, psykologi ja röntgenhoitaja samaan aikaan!

Toimiva äänentoistotekniikka (tai tekniikka ylipäätään) on tuntematon termi jumppaohjaajille.

”Kaikki ohjelmani ovat ajantasalla, eikä ole mitään suunniteltavaa tai opeteltavaa.” ei sanonut yksikään jumppaohjaaja koskaan.

Kun olet pukeutunut normaalisti (eli et ole hikinen ja urheiluvaatteissa) sua ei joko tunnisteta tai sitten joku tokaisee että oooo, ootko menossa juhliin.

Kun menet lääkärin, hammaslääkärin tai gynekologin vastaanotolle, pankkiin, poliisiasemalle tai kaupan kassalla, siellä vastassa on aina joku sun jumppa-asiakas! :D

Kun muilla on vapaata pyhien vuoksi, sinä olet jumppaamassa, totta kai!

Suunnittelet into pinkeänä uudet ohjelmat ja setit ja painut salille täynnä energiaa. Mielikuvissasi vedät uutta upeaa settiäsi täydelle salille. Saliin kävellessä siellä odottaa 3 ihmistä.

Toisaalta…saatat kävellä salille väsyneenä ilman minkäänlaista motivaatiota, mutta kun huomaat ruudulta että tunti on täynnä, oletkin yhtäkkiä täynnä tarmoa ja energiaa. Nyt lähtee!

Syötkö säkin karkkia? Käytkö säkin viihteellä? Ovat ihan normaaleja kysymyksiä joihin törmäät. Olethan kuitenkin jumppaohjaaja ja sen vuoksi superihminen.

Kaupungilla kävellessä mietit aina, että miksi tuo oli niin tutun näköinen.

Nimimuistisi on kehittynyt normaalia paremmaksi ja muistat lähes jokaisen jumpparin nimeltä.

Rakkaudesta lajiin jo vuodesta 2006! :D

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


BOOTY WORKOUT – OMA RYHMÄLIIKUNTATUNTINI

Hei hou ja hellät tunteet! Täällä on pakerrettu ahkerasti eri töiden äärellä viimeiset viikot ja tänään pääsin vihdoinkin ohjaamaan ihan uuden ryhmäliikuntatunnin, jonka olen itse kehitellyt. Ajatus tällaisesta tunnista heräsi jo viime keväänä, mutta en viitsinyt kesälle ottaa uutta tuntia, sillä tiesin olevani poissa kuvioista (lomalla) viisi viikkoa ja muutenkaan kesä ei ole otollisinta aikaa uusille jutuille.

Taisin mainita, että lisäilin syksyksi itselleni hieman enemmän ohjauksia, siltikään määrä ei ole vielä lähellä niitä tuntimääriä joita olen vuosia sitten jumppaillut menemään. Kyllähän sitä varmasti vieläkin jaksaisi vetää joka aamu ja ilta tunnin tai pari, mutta mielekkyyden kannalta, vähempikin riittää. Mulla on ollut viime viikkoina pieni motivaation puutos salitreenejä kohtaan, joten ajattelin panostaa nyt hetken enemmän näihin jumppahommiin ja tehdä salia hieman vähemmän.

Oon aikaisemminkin kehitellyt omia ryhmäliikuntatunteja, esimerkiksi Bikini body bootcampia ohjailin useamman vuoden. Nuo bootcampit ovat olleet todella kovatehoisia ja haastavia, joka on osaltaan rajannut ihmisiä pois. Tällä kertaa ideana oli kehitellä enemmän basic – kategoriaan menevä tunti, joka on silti monipuolinen ja tehokas! Pakaratreenit ovat in, dynaaminen venyttely ja aktivointi on in, kuminauha on in, finishersit eli viimeistelijät ovat in, joten miksei rakentaa tuntia niiden ympärille?

Musiikki on mulle aina todella tärkeä osa jumppia ja omilla tunneilla on vapaus valita musiikit, mikä tuo ainakin mulle motivaatiota panostaa freestyle-tunteihin! Tykkään Les Millseistä, mutta ainakaan tällä hetkellä en haluaisi ohjata ainoastaan niitä. Uskon, että myös asiakkaat tykkäävät kun on olemassa tunteja, jotka eivät ole jokaisella ohjaajalla täysin samalla koreolla ja musiikeilla varustettuja!

Oon ennenkin kertonut, että mulla on oma ohjelma, jolla miksailen musiikit omille tunneilleni ja koen tämän erittäin tärkeänä työkaluna. Aikaahan tähän menee paljon ja vaivaa on enemmän, mutta lopputulos on huolitellumpi, tarkempi ja mikä parasta voit tehdä biisin täydellisesti tukemaan treeniä ja treenin tavoitetta!

Booty Workout – tunti sisältää liikkuvan lämmittelyn. Ensimmäisenä tehdään dynaamisia venytyksiä sekä avaavia liikkeitä, jotta kroppa on auki ennen kuin lähdetään liikkumaan. Oikea asento ja riittävä liikkuvuus on erittäin tärkeää oikean tekniikan ja sitä kautta kehittävän treenin kannalta. Kun lonkankoukistajat, takareidet, selkä ja rintaranka ovat auki, on helpompi saada treeni kohdistettu sinne minne se kuuluu. Liikkuva osuus sisältää myös liikkeen ja musiikin yhdistymistä, hyvää meininkiä ja reisiä sekä pakaroita kuormittavia liikkeitä. Tempo nousee loppua kohti, jolloin myös treenin teho on nousevassa asemassa!

Lämppärin jälkeen on aktivoinnin vuoro, eli kuminauhalla tehdään etenkin pakaroita aktivoivia liikkeitä. Tarkoituksena on hyökätä pakaroiden kimppuun joka suunnasta niin, että pieni, keskimmäinen ja iso pakaralihas saavat kaikki osansa. Aktivoinnin jälkeen tehdään plyometrinen osuus, joka nostaa sykkeet uusille urille ja laittaa kulutuksen (=rasvanpolton) paukuttamaan maksimilla. Plyossa käytettiin tänään steppilautaa tuomaan lisätehoa.

Plyon jälkeen on vuorossa lihaskestävyyttä eli polttavan pitkiä sarjoja, kohteena tietysti pakarat ja reidet. Tässä osiossa on käytössä lisäpainoja ja/tai kuminauha. Syke ei ole niin kovilla, mutta hapotus ja polte kohdistuu aika kivasti sinne minne kuuluu. Lihaskunnon perään vedetään vielä tiukka ”finisher”, eli tylsästi suomeksi sanottuna viimeistelijä. Viimeistelijässä yhdistyy toistot, syke ja plyo, joten tämän jälkeen on takki tyhjä. Loppuun lyhyt palauttelu + venyttely ja se on siinä!

Yhden tunnin suunnitteluun ja kehittelyyn menee kyllä armottomasti aikaa. Palkanhan ohjaaja saa vain siitä ohjauksesta, mutta eipä tätä rahan takii tehdäkkään. :D Saan kyllä sen verran siistit kiksit kun ohjaus onnistuu ja koen tehneeni jotain hyvin, että se on aika hyvä palkka kaikesta työstä. Ei tietenkään voi unohtaa sitä ohjauksen antamaa treeniä ja tunnilla koettua tunnelmaa, mikä on vaan parasta ikinä! :)

Melkein unohtui…Eli eka ohjaus meni aivan hyvin, olin kyllä valmistautunut hyvin ja panostanut tähän paljon, joten toivottavasti sen huomasi. Tupa oli täysi, mikä ei ole mikään itsestäänselvyys näinä aikoina kun ryhmäliikunta ei ole niin kovassa nosteessa kuin aiemmin. Oon silti onnellinen että mulla on edelleen iso määrä vakkariasiakkaita, jotka käyvät joka viikko treenaamassa meitsin kanssa. :)

Booty Workout tiistaisin Ladies Clubilla kl. 17:00

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


RYHMÄLIIKUNTAOHJAAJA, ÄLÄ RESSAA!

Jumppahommat ovat pyörineet mielessä paljon viime aikoina ja oon myös ottanut vähän uusia projekteja tulille. Syksyn uuteen aikatauluun lanseeraan ihan uuden tunnin nimeltä ”BOOTY WORKOUT” ja tästä tulee ihan huikee setti alakropan muokkausta ja lihastasapainoa ajatellen. Otan ryhmäliikuntaan mukaan vähän uusia juttuja mukaan ja koen olevani vahvoilla juuri tilanteessa, jossa täytyy tehdä jokin treeni ryhmäliikuntaan sopivaksi. Mielenkiinnolla oottelen tulevaa syksyä ja kaikkia makeita treenejä!!! :)

No se siitä ja itse asiaan. Ryhmäliikunnan ohjausta mietitään paljon, ainakin ohjaajien keskuudessa. Olen tullut tulokseen, että asiaa pohditaan ehkä liiaksikin. Olinko hyvä? Miten tunti meni? Tykkäskö ne? Vihasko ne? Olinko ihan paska? Mokasinko? Onko tuo parempi ohjaaja kuin mä? Pitää harjotella lisää! Pitää suunnitella paremmin! Ei saa mokata. Kaikki osa-alueet pitää mennä nappiin!

Siinä muutama juttu mitä ohjaajien päässä saattaa liikkua ohjauksen ympärillä. Etenkin ohjaajauran alkutaipaleella analysointia tulee harrastettua ehkä liikaakin. Itsekin asiaan syyllistyneenä voin kompata, että ei oo aina helppoa. Helposta ja hauskasta asiasta voi vääntää sellaisenkin stressipallon omaan päähän, että siitä on liikunnan ilo kaukana.

Ohjaaminen on hyvin henkilökohtainen asia. Esiintyminen ihmisjoukon edessä on usein jännittävä tilanne, sillä siinä sitä pönöttää ihan yksin kaikkien muiden edessä. Oot itse suunitellut ja luonnostellut jotain ja sitten jos palautteeksi tulee kylmää kyytiä ja vihaisia ilmeitä, on aika varmaa että siinä on esiintyjän (eli tässä tapauksessa ohjaajan) mieli maassa.

Olen itse (ainakin ollut) hyvin perfektionistinen tässä asiassa. Edelleen olen samalla linjalla, että ohjaajalla täytyy olla homma hanskassa, eli kyky ohjata ja valmentaa ryhmää. Asiassa on monta erilaista osa-aluetta, joita tulee handlata mutta joihin en paneudu tänään sen kummemmin.

Harvemmin kukaan lähtee pitämään tuntia kahta kättä heilutellen, ilman suunnitelmaa tai ajatusta mitä tehdään, sillä suurin osa ohjaajista on aika vaativia (eli vaativat itseltään tiettyä tasoa) joka johtaa helposti ylisuorittamiseen. Kun kaikki palaset ovat kunnossa, mutta jotain puuttuu (asiakkaat puuttuu? :D) niin usein se puuttuva palanen on juuri tässä suorittamisessa. Tunnille mennään ikään kuin vetämään joku esitys ja unohdetaan olla oma itsensä, aito kontakti ihmisiin sekä läsnäolo.

Ensimmäisillä ohjauskerroilla on luonnollista keskittyä vain hengissä selviämiseen, mutta jossain vaiheessa tulee tilanne kun homma alkaa olemaan sen verran hyvässä hapessa, että pystyy keskittymään myös ympäristöön. Monesti mennään pieleen siinä että tuntia ohjataan hokien ”vatsa sisään, hartiat alas, kovempaa, ennemmän, jaksaa jaksaa” ilman että sanoissa tai lauseissa on mitään sen järkevämpää sisältöä. Ohjeita ja korjauksia tulee antaa, mutta ensin pitäisi katsoa ohjattavaa porukkaa edessä ja reagoida mitä siellä tapahtuu. Sen jälkeen valita ne ohjeet mitkä palvelevat sitä ryhmää parhaiten. Odottaa, että meneekö viesti perille ja sitten mahdollisesti antaa lisää informaatiota.

Edellinen on tuttua huttua monelle ohjaajalle. On suuri ero katsotko vai näetkö, mutta käytännössä tämä ei ole aina niin helppo juttu. Oma vinkkini on jättää se suorittajan rooli ja kohdata ne ihmiset kuin he olisivat vaikka sun ystäviä. Miten puhuisit ja opastaisit edessä seisovaa kaveriasi? Katsoisit ehkä silmiin ja katsoisit mitä ohjeita se tarvitsee, eikö vaan?

Joskus sitä huomaa itsekin menevän siihen robottimoodiin jossa vaan puhuu sanoja, joita kuuluu sanoa. Tähän vaikuttaa moni asia, sillä läsnäolo on joskus vaikeaa kun on monta eri muuttujaa samassa tilanteessa. Itselleni toimii parhaiten tietynlainen itseni rauhoittaminen. Koko tuntia ei tarvitse puhua non-stoppina, eikä kaikkea ympärillä tapahtuvaa tarvitse analysoida jatkuvasti. Joku näyttää myrtsiä naamaa, no, koska se treeni ei välttämättä tunnu niin hyvältä jatkuvasti. Silti sen tyypin mielestä tunti voi olla paras ikinä. Joskus joku lähtee kesken tunnin huonon olon tai muun syyn takia. Syy ei ole aina se että tunti oli paska. :D

Huippuohjaaja voi olla monella eri tavalla. Tässäkin asiassa on turhaa yrittää mahtua johonkin vaadittavaan muottiin tai kopioida toista. Tee, opiskele, opettele ja suunnittele asiat niin että voit leuka pystyssä vetää setin isollekin jengille. Kaikki ei aina tykkää ja sekin on ihan ok. Jos aina yrittää muuttaa itseään jokaisen palautteen mukaan, lopulta ei enää itsekään tiedä mitä pitäisi tehdä!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook