Yksi ennakkoluulo johon törmään usein on se, että mun kuvitellaan olevan henkilö joka elää ainoastaan supermegaterveellistä elämää, ilman paheita. Olen toki ainakin ajoittain aika kontrolloiva ja tykkään haasteista sekä tavoitteista. Silti multa löytyy myös puoli, joka rakastaa löhöömistä ja myös niiden epäterveellisempien safkojen syöntiä. Koen, että oon löytänyt aika hyvän tasapainon syömisten suhteen ja en ole enää niin hirveän tarkka siitä mitä suusta menee alas. Nämä asiat ovat toki aina suhteellisia ja riippuu mihin vertaa. Toisaalta on täysin turhaa vertailla kenenkään elämäntyyliä omaansa. Kun löytyy itselle sopiva tapa toimia, on se toki ihan paras juttu.

Omalla kohdalla haastavaa on ollut kultaisen keskitien löytäminen, etenkin treenaamisen suhteen. Jos meen täysillä, niin meen täysillä jatkuvasti ja joka päivä. Nyt oon alkanut löytää hyvän systeemin niin, että jos välillä tulee päivä jolloin vedän oman salitreenin ja muutamat kovat jumpat päälle, niin seuraavana päivänä on ihan ok vetää vaikka vain yksi jumppa tai pitää lepopäivä jos se on mahdollista. Joka päivä ei tarvitse mennä all in ja vähän päälle. Painotan taas tässä, että vertaan kaikkea aiempaan toimintaani. Jollekin toiselle se yksi jumppa voi olla täysin riittävän kova treeni vaikka 3-4 krt viikossa!

Tällä hetkellä koen, että ruokavalioni menee pitkälti 80/20 tyylillä. Eli suurin osa ajasta menee automaatiolla hyvinkin terveellisellä polulla, sillä mulla on esimerkiksi mahdollisuus valmistaa itse aina kaikki ruokani. Lisäksi tykkään kokkailla ja tehdä ravitsevia, mutta herkullisia annoksia. Kevään pitkän dieetin jälkeen täytyi toki tehdä hieman ajatustyötä, että pääsi jatkuvasta punnistemisesta ja myös tietystä kontrollista eroon. En kuitenkaan koe dieettiä huonona asiana ja se on ihan normaalia, että pitkän rupeaman jälkeen uudet rutiinit vaativat vähän harjoittelua. Punnitsen edelleen osan syömistäni ruuista, ihan vaan siksi että pidän suunnilleen kiinni tietystä makrojakaumasta, mikä toimii itselleni parhaiten.

Tiedän, että jatkuvasta kontrollista on vaikeaa päästää irti, mutta kun vain päättää löysätä hieman ja uskaltaa kokeilla rennompaa otetta, on se mun mielestä jopa suhteellisen helppoa. Oon aika kova suorittaja ja helposti alan suorittaa myös hyvinvointia tai relaamista, jonka takia oon joutunut oikeasti tekemään paljon hommia uusien ajatusmallien suhteen.

Haluan edelleen olla hyvässä kunnossa, mutta pystyn hyväksymään sen, että en esimerkiksi nyt ole yhtä kireessä kunnossa kuin vaikka keväällä. Se on tietysti aivan ymmärettävää, jos on ollut treenaamatta ja elänyt vähän erilaista elämää muutaman kuukauden. Fakta on kuitenkin se, että mulla on ollut ihan sairaan loisto kesä ja kaikki ne muistot ja jutut on muutaman rasvakilon arvoisia. Nyt oon taas motivoitunut palaamaan rutiineihin ja keskittymään treeniin! Ero on kuitenkin se, että vielä vuosi sitten ajattelin että nyt on sitten kaikki loppu ja nyt vaan treenaan ja elän superterveellisesti. Nyt taas ajattelen, että vaikka treenaan kovaa ja syön terveellisesti, niin jos tulee joku hauska juttu mihin haluan osallistua tai syödä ”ohi ruokavalion” niin sitten se tapahtuu, eikä se ole sen kummempaa!

Tällaisia ajatuksia tasapainoilusta terveellisen ravinnon, treenien ja muun elämän ohella. Onko muita jotka on joutuneet opetella uusia toimintamalleja tämän asian suhteen?

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.