Trendit määräävät paljon mitkä ruoka-aineet ovat milloinkin hypessä ja pop. Ruoka-aineille luodaan tietynlainen mielikuva ja imago, jolloin todellisuus saattaa vääristyä. Terveellisiä ruokia voi vetää mielinmäärin, kun taas kiellettyihin suhtaudutaan jopa hysteerisesti, kuin ne aiheuttaisivat ruttoa.
Tämän ajan trendejä ovat esimerkiksi erilaiset kasvipohjaiset vaihtoehdot perinteisille maitotuotteille. On hienoa, että on vaihtoehtoja sellaisille, jotka eivät maitotuotteita voi käyttää syystä tai toisesta. Se, että tuote on kasvipohjainen ei tee siitä kuitenkaan automaattisesti terveystuotetta.
Tykkään miettiä ja katsella asioita myös hieman erilaisista näkökulmista ja vaikka itsekin pyrin pääosin syömään ruokaa, joka sisältää paljon ravintoaineita niin olen sitä mieltä, että pelkät mielikuvat voivat aiheuttaa ihmisille vääristyneitä ajatuksia siitä mitä saa ja ei saa syödä! Jos on täysin terve, ilman vatsaongelmia tai allergioita, en näe syytä vältellä jotain ruokaa vain siksi että se on demonisoitu mediassa.
Yritin miettiä hyvin perinteisiä ruoka-aineita, jotka mielletään puhtaaksi ravinnoksi ja mitkä ovat taas saaneet huonomman leiman ihmisten mielikuvissa. Käytän kaikissa kalorimäärää per 100 g kohti.
Aloitetaanpa siis jo aiemmin mainitusta maidosta, joka on jakanut mielipiteitä jo useamman vuoden ajan. Olen sitä mieltä, että ilman maitoa pärjää todella hyvin ja eikä se siis ole mitenkään välttämätön ruoka-aine (edes kalsiumin kannalta). Toisaalta, jos maitotuotteet maistuvat, eivätkä aiheuta sen kummempia ongelmia niin en näe niiden käytössä mitään väärää. Useat kasvipohjaiset tuotteet ovat nousseet suosituiksi, joten pistetään vertailuun maito ja soijajuoma, joiden energiamäärä on lähestulkoon sama, mutta soijajuoman tuoteseloste huomattavasti pidempi. Kumpi onkaan siis ”puhtaampaa” ravintoa?
1 dl rasvaton maito 33 kcal, (Maito ja D-vitamiini.) VS. 1 dl soijajuoma kevyt 27 kcal (vesi, kuoritut soijapavut (4,1%), maltodekstriini (kuitu), fruktoosi, sokeri, kalsiumkarbonaatti, happamuudensäätöaine (monokaliumfosfaatti), merisuola, aromi, stabilointiaine (gellaanikumi), vitamiinit (riboflaviini (B2), B12, D2), luontainen aromi.
Nykypäivänä erilaiset kastikkeet ovat suorastaan syntiä. Moni terveystietoinen tuskin lorauttaisi ruskeakastiketta safkansa sekaan, mutta muodikkaat kaurakermat kuulostavat heti terveellisemmältä ja paremmalta idealta? Katsotaanpa…
Valio kermainen ruskeakastike 140 kcal VS. Planti Kaurakerma 160 kcal
Painonhallinan kannalta tuo syntinen ruskeakastike olisi jopa parempi vaihtoehto kuin kaurakerma, joka sisältää myös 5 g enemmän rasvaa kuin ruskeakastike.
Itse olen ollut suuri kookosmaidon kuluttaja ja ei siinä mitään, se on erittäin herkullinen lisä ruokiin ja korvike maitopohjaisille tuotteille ruuanlaitossa. Kookos itsessään on muutenkin trendikästä safkaa, joka saa aikaan mielikuvan että siitä valmistetut ruuat ovat paljon terveellisempiä. Ruokakermat meikäläinenkin kiersi kaukaa pitkään, en edes tiedä miksi. Tietynlainen mielikuva kai asetti rajat sille mikä on sallittua ja mikä ei.
Kolme sipulia ruokakerma 120 kcal VS. Kookosmaito 180 kcal
Edelleen käytän sekä kaurakermaa, että kookosmaitoa, sillä ne sopivat tiettyihin ruokiin todella hyvin, mutta se että ne ovat kasvipohjaisia, ei tee niistä kevyempiä tai terveellisempiä.
Vehnätuotteet a.k.a höttöhiilarit vältetään usein kaukaa ja on aika yleistä että ne aiheuttavat vatsavaoivoja, etenkin jos kärsii gluteenin yliherkkyydestä. Puhdistettu vehnä ei ole mikään ravinnepommi, eli siitä ei saa ihan kauheasti ravintoaineita, mutta puhtaasti kalorien kannalta se on jopa kevyempi kuin kaura tai ruisleipä (riippuu paljon myös merkistä). Kaura ja ruis sisältävät hyvää tekevää kuitua ja muita ravintoaineita, joten niitä kannattaa toki suosia enemmän. Jos ruokavalio on 80% terveellinen ja saat kaiken tarvitsemasi ravinnosta, mahtuu ruokavalioon myös tuota syntistä vehnää, sillä loppujen lopuksi keho ei tiedä syötkö kauraa vai vehnää, se tunnistaa energiamäärän ja that’s it.
Ranskanleipä (vehnäleipä) 245 kcal VS. ruisleipä 260 kcal
Sokeri on nykyajan pahis, eikä sitä kieltämään. En kyllä keksi mitään syytä, miksi sokeria kannattaisi tietyn tahtoen käyttää. Itse pyrin kontrolloimaan sokerin käyttöä valitsemalla vähäsokerisia tuotteita ja pitämällä viikonloppuisin rennomman päivän tai joskus kolme :D.
Se, mikä tässä menee usein pieleen on sokerin eri versioiden hypettäminen. Intiaanisokerit ja muut ovat kuitenkin lopulta samaa sokeria, vaikka niistä ravinteita saakin mahdollisesti mukanaan. Sokeria karsastetaan viimeiseen päivään saakka, mutta silti teehen tai leipomuksiin sujahtaa hunajaa tai agavesiirappia, jotka siis ovat lähestulkoon sokeria nekin. Painonhallinnan kannalta näissä on hieman vähemmän energiaa kuin puhtaassa sokerissa, mikä tekee niistä toki aavistuksen parempia vaihtoehtoja painonhallinnan kannalta.
Sokeri 440 kcal VS. hunaja/ agavesiirappi 330 kcal.
Erilaiset raakaleipomukset sisältävät hurjan paljon hyödyllisiä ravintoaineita ja vitamiineja. Koska niitä ei ole kuumennettu, ravinteet säilyvät paremmin ja raakakaakao sisältää mm magnesiumia, aminohappo tryptofaania ja kaikkia B-vitamiineja! Energiatasapainon kannalta katsottuna ei kuitenkaan ole eroa syökö tavallista suklaata vai raakaversiota. Raakaherkut ylipäätään ovat todella energiapitoisia, eikä niitäkään kannata vedellä mielin määrin suuria määriä, sillä suuri määrä rasvaa ei tee kertaheitolla hyvää, oli se sitten mitä rasvaa tahansa!
Fazerin suklaa 550 kcal VS. Puhdistamo raakasuklaa 580 kcal
Kuten aina, tässäkin asiassa merkitsee se, miltä kannalta asioita katselee ja mikä on omalle keholle hyväksi. Tervellinen ei siis aina tarkoita kevyttä, eikä epäterveellinen välttämättä ole kaikille sitä. Kokonaisuus ratkaisee tässäkin asiassa! Terveys on monien asioiden summa, eikä pelkkä hyvä ruokavalio tai treeniohjelma tarkoita, että eläisi terveellisesti.
Rentoa viikonloppua kaverit!
instagram: ainorouhiainen
snapchat: ainopaino
Hyvä postaus ja tärkeä aihe, vaikka hieman häiritsikin, että terveellisyyttä nyt vähänniinkuin verrattiin kaloreihin. Eihän kaloripitoisuus meinaa tee tuotteesta epäterveellistä.
Kuitenkin olen erittäin samalla kannalla siinä, että ”terveellinen” on äärimmäisen suhteellinen käsite. Mikä on terveellistä toiselle, ei ole sitä välttämättä toiselle- Ja päin vastoin. Eli jospa toiselle se maito aiheuttaakin oireita, ei se tee siitä epäterveellistä. Onhan joku pähkinöillekin hengenvaarallisen allerginen, mutta ei se niistä epäterveellisiä tee.
Paljon herätti ajatuksia Timo Kettusen kirja, Miksi syömisestä tui näin hankalaa, jossa oli tästäkin asiasta. Suosittelen! Ei ne trendit määrää terveyttä, ja yleensäkin kannattaa miettiä (joskus olla miettimättä..) vähän eri kantiltakin. Ruuan ns. hyöty-haittasuhde.
Muutenkin tykkään, kun blogisi on mennyt asiapitoisempaan suuntaan – Keep going :)!
Kiitos! Mietin samaa itsekin postausta kirjoittaessa, sillä en tietenkään tarkoita että vähäkalorinen olisi yhtä kuin terveellinen. Tässä ehkä sekoittui hieman kaksi asiaa, eli puhtaasti ruoka-aineiden vertailu (sillä monet ihmiset ajattelevat juuri niin että terveellinen on sama kuin kevyt) ja tuoda esiin sitä että loppupeleissä eroja ei ole kovinkaan paljon tuotteiden välillä, vaikka toinen mielletäänkin paljon paremmaksi vaihtoehdoksi.
Kuten sanoit se mikä on terveellistä yhdelle, ei ole kaikille. Terveellisyys itsessään onkin sitten täysin oma aiheensa mietittäväksi. Halusin itse tuoda esiin juuri sitä että syömisen ei tarvisi olla niin vaikeaa, vaan kaikkea voi syödä ja voida silti hyvin! 🙂
https://hanna-maaret-personal-training.webnode.fi/l/kun-syominen-on-niin-vaikeaa/
kirjoitin itseasiassa aiheesta aiemmin – Kiva jos kurkkaat 🙂
Hmm, ehkä hiukan lähdit soitellen sotaan vertaillessasi maito- ja kasvipohjaisia tuotteita keskenään. Kasvipohjaiset tuotteet mielletään terveellisemmiksi ihmiselle ihan muun kuin niiden sisältämien kaloreiden vuoksi. Lehmänmaidosta ja luonnollisuudesta puhuminen samassa lauseessa kuulostaa vegaanin korvaan tosi absurdilta. Nyt kyllä hiukan laski pisteet sua kohtaan – kenties enempi taustatyö olisi avartanut näkemystäsi. :/
Näin jälkeen päin ajateltuna saatat olla oikeassa. En oikeastaan ajatellut kovinkaan paljon vegaani-näkökulmaa, sillä postauksen ajatus oli vain vertailla erilaisia ruoka-aineita ja esittää että niiden välillä ei ole oikeasti kovinkaan paljon eroa, vaikka monilla on iskostunut mieleen ajatus kielletyistä tai sallituista ruoka-aineista. Tarkoitus ei siis ollut mitenkään vähätellä vegaanista ruokavaliota tai esittää että maito olisi terveellisempää kuin vaikka tuo soijamaito. Itseasiassa en yhdessäkään kohdassa painottanut toisen olevan parempi kuin toinen, haluisn vain tuoda esiin erilaisia näkökulmia ruokavalio-ajatteluun. Täytyy aina ymmärtää, että terveellisyys on myös yksilöllistä, eli ne asiat mitkä saa yksliön voimaan hyvin, on hänelle hyviä valintoja.
Ymmärrän hyvin mitä ajat takaa! Kaloriaspekti on tietenkin huomioitava pohdittaessa ruoka-aineen terveellisyyttä. Kuitenkin se mitä terveellisyys lopulta on ei olekaan niin helppo tai yksinkertainen aihe. Itselläni vain särähti korvaan jotkin kohdat tässä postauksessa, mutta tietenkin on mahdotonta huomioida jokainen näkökulma täydellisesti. Totta kai ne henkilökohtaiset valinnat ja arvomaailma nousevat siinä esille. Kiitos vastauksesta 🙂
Eikö mielestäsi rasvan laadulla ole väliä kun vertailet tuotteita ja mietit terveellisyyttä? Tuli vain mieleen tuosta ruskeakastikkeen ja kaurakerman vertailusta..
Ymmärrän toki, että vegaanille maito on punainen vaate, mutta jos luonnollisuutta ajatellaan, niin ihmettelen että millä perusteella luonnollisempi vaihtoehto on muka se,jossa niitä ainesosia on moninkertaisesti enemmän ties millä lisäaineilla höystettynä… Mutta tottakai, jokaisella on onat näkemyksensä siitä, mikä on hyvää ja terveellistä ja mikä ei. Korvaan vaan särähti tuo ”väite” siitä, että maito ei voi olla luonnollista (koska se on eläimestä peräisin?).
Tarkennan, luonnollista ihmiselle. Lehmänmaidossa ei itsessään ole mitään vikaa, mutta se on kasvavalle vasikalle tarkoitettua ravintoa hormoneineen kaikkineen.