Huomenta pöytään! Pitkästä aikaa sunnuntai, kun heräsin pitkien ja levollisien yöunien jälkeen, nyt on kyllä aikas hyvä fiilis. Päätin ottaa viimeisen loma viikonlopun aika iisisti, jotta huomenna on täysissä voimissa kun rumba alkaa taas! 😀 Kävin eilen tosiaan herättelemässä kroppaa spinningin ja bodyn parissa. Pitkän tauon jälkeen on aina hieman outoa ohjata ja puhua mikkiin, mutta eiköhän se siitä taas ala sujua. Spinniä odotin kaikista eniten, sillä uudistin hieman biisilistaa ja kokonaisuudesta tuli mielestäni tosi jees! Mulla on tapana sekoitella ohjelmiin sekä uusia että vanhoja biisejä. Vanhoista etsin useasti uusia miksauksia ja sitten muuttelen vielä tempoja tarpeen mukaan itse. Olin viikko sitten Solar Sound festareilla ja siellä käytiin tsiikaamassa Italo brothersin keikka, mikä oli tosi kiva, koska oon käyttänyt paljon Italon biisejä jumpissa. Bändin musiikkityyli on juuri sellainen, mikä sopii hyvin treeniin.

kuva: Eve
Tässä olisi tämänhetkinen spinningin biisilista, tunnilla tempo saattaa siis olla eri kuin originaalissa kappaleessa.
Lämmittely + ensimmäinen työ-osio:
Miksasin kahdesta seuraavasta biisistä (moonlight shadow & welcomemix) yhden kokonaisen kappaleen, jonka tempo on jopa 170 bpm:
Tähän väliin tulee palautuskappale, joka oli eilen Roope Salmisen ”snadi”. Toinen työjakso koostuu kolmesta biisistä, joiden aikana rakenne muuttuu hieman, eli tehdään lyhyitä, mutta kovia työ-osioita, joiden jälkeen tulee aina pieni palautus. Tavoitteena on siis saada sykekäyrä tekemään hurjia piikkejä ylös ja alas.
Viimeisenä biisinä mulla oli toivekappale vanhasta ohjelmasta. Miksasin yhteen kaksi biisiä, joiden tempot vaihtelevat nopeasta hitaampaan ja vastusta vaihtelemalla saadaan todella kova lopetus tunnille! Valitettavasti youtubesta ei löytynyt noita biisejä, mutta setti on tehty siis Andrew Spencerin miksaamasta ”What a feeling” – kappaleesta:
Toisen työ-osion jälkeen on vielä yksi palauttelubiisi + venyttelybiisi. Venyttelyt hoitaa tällä hetkellä..
Sellaista settiä tällä hetkellä! Oli kyllä tosi rankkaa eilen vetää kaksi melko kovaa tuntia pitkän tauon jälkeen. Uskon ja luotan kutenkin siihen, että pääsen suhteellisen nopeasti takaisin normaaliin oloon ja kuntoon! 🙂


Moikka,
oon jo pidemmän aikaa miettinyt, että miksi ohjaajan täytyy vetää tunnilla samaa tahtia kuin asiakkaat ja haluisin kuulla sun näkökulman asiaan. Mun ajatuskulku menee niin, että kyseessä on loppupeleissä asiakkaan eikä ohjaajan harjoitus ja ohjaajan työ on saada asiakas, ei itsensä, hikoilemaan. Lisäksi ryhmäliikuntaohjaaminen on fyysisesti erittäin rankka työ jos kaikki tunnit tekee itse täysillä ja vähillä tunneilla taitaa olla suhteellisen vaikeaa elättää itseään. Joten miksi ohjaaja ei voisi toimia vähän niin kuin valmentaja ja keskittyä ohjeistamaan ja korjaamaan tekniikkaa? Esim. pump-tunneilla ohjaajan on mahdotonta keskittyä samaan aikaan tekemään itse, ohjeistamaan liikkeiden rytmiä ja korjaamaan asiakkaiden välillä aika hullunkurisiakin tekniikoita. Tällasissa tapauksissa ohjaus vois jopa parantua jos ohjaaja ei tekisi liikkeitä jatkuvasti itse. Toki tanssi- ja aerobic-tyyppiset koreografiset tunnit on vaikeita toteuttaa jos ohjaaja ei liiku mukana, mutta esim. spinningpyörää osaa jokainen polkea oikeaan suuntaan ilman että ohjaaja polkee edessä mallina.
Eli mitä mieltä sä oot ohjaajana siitä kuinka tärkeää on, että ohjaaja tekee liikkeet mukana ja tuleeko asiaan liittyen paljon palautetta tunneilta?
Mielenkiintoinen näkökulma, sillä itse olen aina saanut palautetta juuri siitä että ohjaajan tekeminen vaikuttaa paljon asiakkaan tekemiseen. Kun ohjaaja vetää täysillä, motivoi se monia tekemään saman. Kyseessä on tosiaan asiakkaan harjoitus, mutta ohjaajan tekniikka ja tekeminen on myös mallina asiakkaalle. Les Mills tunnit ovat konseptitunteja ja niissä ei edes saa alkaa soveltamaan, vaan ohjaajan kuuluu olla lavalla ja tehdä jatkuvasti mukana. Mielestäni ei ole mitenkään mahdotonta keskittyä tekemiseen ja puhumiseen/ohjeistamiseen samaan aikaan. Les Millsillä on kuitenkin myös Sprint-tunti, jonka konseptiin kuuluu ”lattiavalmennus”, jossa ohjaaja on lattialla ja kiertää opastamassa ja tsemppaamassa asiakkaita.
Eli summasummarun, mun mielestä on tärkeää että ohjaaja tekee liikkeet mukana ja jokaisen ohjaajan tulisi tietää oma kapasiteetti, eli ohjata vain sen verran tunteja mitä oma kunto kestää. Itse olen saanut asiasta positiivista palautetta paljonkin, että mun täysiä tekeminen pistää asiakkaatkin tsemppaamaan. 🙂
Kiitos näistä biisikoosteista! Matkani kohti pyöräilyohjaajaa alkaa pian ja alan jo virittelemään ajatuksia musiikin maailmoihin, sitähän nimittäin riittää.
Kiitos näistä biisikoosteista! Matkani kohti pyöräilyohjaajaa alkaa pian ja alan jo virittelemään ajatuksia musiikin maailmoihin, sitähän nimittäin riittää.