Eilen mulla oli hirveen vaikee päivä. Ei ollut mitään erityistä syytä, mutta ärsytti kaikki, enkä saanu mitään järkevää aikaseks. Oli enemmän aikaa kun kenelläkään muulla, sit huomasin et boyfriendi oli pölliny mun auton ja meni ihan huuruun. 😀 hankala elämä ja niin edes päin.
No, salille meno oli pois suiljettua, koska sinne on niin pitkä matka ja oon ostanu pyörän, jonka saan vasta keskiviikkona. Eli en päässy reenaan. En jaksanu mennä mihinkään, menin nukkumaan.
Sit poikkis tuli kotiin ja sano et lähe ny reenaan, en jaksa kattella tollasta kiukkkupussia. 😀
No, laitoin kamat päälle ja lähin juokseen. Oli ihan paska treeni ja otti päähän jokaisen vedon jälkeen. Päätin jo alussa, että koska jalat kipeet ja huono päivä, niin vedän ”vaan” kymmenen vetoa. Joka vedon jälkeen olin epätyytyväinen omaan oloon, ja vasta lopussa hiffasin, että hyvä fiilis tulee vasta, kun oon tehny sen mihin oikeesti pystyn!!!
Kun 10 vetoo oli takana, vedin loput 5 ja voi poijjjaaat päivä oli ihan paljon parempi. Vitsi mikä huikee fiilis!!! 🙂 En väitä, että aina olis parempi treenata, mutta useasti kyllä. Just sillon, kun ottaa eniten pannuun tai väsyttää henkisesti, niin laita kamat päälle ja lähde! Kaikki treenit ei ole helmiä, mutta jälkeenpäin on voittaja fiilis!
Tää on niin totta! Mulla on kolme pääasiallista syytä huonoon fiilikseen ja kiukkuisuuteen; liian pitkä ateriaväli, väsymys ja treenin puute. Joten niinä ”eniten potuttaa kaikki” -hetkinä, on kolme vaihtoehtoa, joista valita sopivin; syö jotain, ota päikkärit tai lähe treenaa (joka noina hetkinä tosin on se epämieluisin vaihtoehto). Treeni toimii useimmiten väsymykseenkin paremmin kuin päikkärit, lähinnä pitäisi osata tunnistaa, onko väsymys oikeeta fyysistä väsymystä vai muuta nuutuneisuutta. Ja aina treenin jälkeen aurinko tuntuu paistavan taas risukasaankin. 🙂
Meitä on näköjään useempikin samanlainen. Noi samat pätee aikalailla meikäläiseenkin 🙂
Juurikin näin!! Joskus vaan niin vatuttaa ja silloin kokoajan treenatessakin noituu itekseen menemään, että mitä p*skaa mä tämmöstä teen ja lopetan ens sarjan jälkeen jne… MUTTA lähes poikkeuksetta kun treeni lähenee loppuaan saa jostain lisää virtaa ja ketutus katoaa ja päättäkin tehdä kunnolla loppuun asti! Ja kas kummaa fiilis on mitä mahtavin!! Mut miks hitossa tätä ei ikinä opi?!? vaan joka kerta kun ketutuksissaan lähtee treenaan niin sitä ei ees halua aatella tai uskoa et siittä vois tulla hyvä olo!!;D
Samaa oon miettinyt, että miksei tästä koskaan opi, vaikka tietää että treenin jälkeen on aina paremmin! 😀
Haha tää oli kyllä mahtava postaus! Niin aito ja rehellinen, kertoo just siitä ettei arki sielläkään päässä oo aina pelkkää glitteriä 😀 Totta myös että kyllä endorfiinit on parasta huumetta <3
Totta höpiset ja kiitos!! 🙂
Voi Aino! Oliko menkat vaikuttamassa tohon ärsyyntymiseen ja ketutukseen? Kuulostaa nimittäin minulta menkkojen aikaan… 🙂
Mutta olet niin oikeassa, oikein kunnon treenin jälkeen olo on mitä mahtavin! 😉
Ei ollu edes menkat, mutta voin samaistua että pms oireiden aikana on yleensä ollut noita fiiliksiä! 😀
Itse ajattelen aina huonoina päivinä, että on ihan sama masisteleeko sohvan pohjalla vai treeneissä, joten voin yhtä hyvin mennä treenaamaan. Ja kyllähän siitä se fiilis yleensä paranee, jos ei muuten niin ainakin on tyytyväinen kun sai jotain aikaan. 🙂
Hyvä metodi sulla 🙂
Joo treenin jälkeen ei kyllä koskaan kaduta että lähti treenaamaan! Varsinkin ne kerrat, kun kaikki urheiluun liittyä tuntuu tosi tökkivältä ja inhottavalta. 😀
Juurikin näin.. Silloin kun eniten laiskottaa/ ketuttaa lähteä treenaa, on tulos Mahtava olo !!!! 🙂 Liikunta auttaa niin moneen.
Totta puhut! 🙂
Yleensä just sillon tulee huippu treeni kun ei meinaa lähteä ollenkaan ja sit kuitenkin menee! 🙂
Monesti oon ollu huonolla tuulella, väsynyt tai muuten vaan surkealla fiiliksellä, mutta kun heittää kunnon lenkin koiran kanssa niin kummasti sitä on paremmalla tuulella. Lähtiessä saattas tuntua, että tänään ei kulje, mutta sitten jalat vaan vie kuin itsestään. Liikunnan voima on ihmeellinen. 🙂
Oon huomannut saman niin monesti. Ihme kun silti se lähteminen on joskus vaan niin hankalaa! 🙂
Tää oli tosi hyvä postaus, koska oikeasti kaikkia välillä poruttaa! Tämä postaus anto mulle ainaski tsemppiä treenaamiseen. Käännetään se potutus voimaksi treenissä 😉 mua väsytti mennä tänään aamulla juoksemaan portaita, mutta alkulämpän jälkeen onnistuin kääntämään sen potutuksen voimaksi ja mulle tuli ihan sika hyvä treeni! Olen huomannut, että sopivalla potutuksella voi saada aivan mahtavan treenin aikaiseksi ja voi jumantsuka miten hyvä olo mulla oli sen treenin jälkeen!
Kiitti, kiva kuulla!! 🙂
Voi vitsi, pystyn hyvin samaistumaan postauksen tekstiin sekä kaikkien kommentteihin!
Toikin on niin tuttu tilanne täällä kotona! Poikaystävä monesti tunnistaa silloin kun mua kiukuttaa niin mikä on vialla: treenin puute! Ja sitte mua jo ollaan hoputtamassa treenaamaan. 😀
Juu, ehkä ne tuntee meidän ja tietää että treenin jälkeen mieli on aina paljon parempi! 😉