Heippa! Saan paljon kommenttia blogissa ja ihan oikeassakin elämässä näistä mun treenimääristä. Oon jotenkin niin tottunut ”miten sä oikeen jaksat” ”eikö sun nyt pitäisi rauhottua hieman” – kommentteihin. 
Hyvin tässä ollaan porskutettu jo kymmenen vuotta. Rasitusvammoja ei ole, jumeja tai vaivaavia juttuja ei ole! Miksi pitäisi sitten himmata?
Monesti hoetaan sanontaa ”ihminen on luotu liikkumaan” ja se on ihan totta. Mielestäni nykyään tuo liikuntamäärän suuruus/vähyys on hieman hämärtynyt ihmisillä. Liikkuminen kun ei aina tarkoita sitä, että lähtee salille treenaamaan. Liikkuminen on liikkumista, seisomista, kävelemistä, eli siis kehon käyttämistä liikkeeseen. Istuminen ei ole luonnolinen asento ihmiselle. Ihmisten tulisi istua vähemmän, mutta suurimman osan suurin aika vuorokaudesta menee juurikin istumiseen ja makaamiseen.
Jos tähän istumis-arkeen lisää tunnin treenin päivässä, vaikka 4 kertaa viikossa, ei se kyllä loppujen lopuksi ole paljon mitään. Se on parempi kuin ei mitään, mutta liian vähän. En tarkoita, että kaikkien tulisi nyt alkaa treenaamaan 3 kertaa päivässä, mutta sitä arkiliikkumista ja hyötyliikuntaa lisäämällä aktiivisuus kasvaa huimasti.
Fitnessnuudelit kotiin askelkyykkäämällä! 
Joskus mua suoraan sanottuna *ituttaa turha jeesustelu kaikesta urheiluun ja ravintoon liittyvästä. Eniten itketään niiden tekemisiä, jotka treenaavat paljon ja syövät niukasti, kun suurin ongelma on se liikkumattomuus ja ylensyönti! Oon ennenkin maininnut asiasta, mutta miksei kukaan dissaa bloggaajien karkki- ja pullakuvia, niillään annetaan kuitenkin huonoa esimerkkiä, kun houkutetaan ihmisiä epäterveellisen ruuan pariin.
Syy miksi mulla ei ole mitään rasitusvammoja, on se että mun keho on tottunut, että sitä käytetään kuten kuuluukin. Jos on 18-vuotta istunut ja maannut ja sitten alkaa sykkiä hulluna, ei ihme, että jokin paikka alkaa prakaamaan. Älkää siis missään nimessä alkako vetää liikuntamääriä nollasta sataan, vaan kroppa täytyy totuttaa uuteen juttuun pikkuhiljaa. Enkä siis edelleenkään kehota 3 tunnin treenimääriin päivässä, mutta liika pelko liikuntamääristä tulisi mielestäni unohtaa. Mun täytyisi itsekin harrastaa enemmän hyötyliikuntaa, liikun paljon kävellen ja pyörällä, mutta melko lyhyitä matkoja. Lisäksi istun paljon koneella.
Luultavasti joku vetää tästä herneet nenuun, mutta that’s my opinion!
..Niin ja Jos täällä on joku uusi lukija, niin treenaan n. 2-4 h/päivä ja 6 kertaa viikossa. Liikun työkseni ja omaksi ilokseni.
Liikunnallista viikonloppua 
Oon sun kanssa ihan samaa mieltä! Itsekin liikun saman verran kuin sinä, mutta en kumminkaan (vielä) työkseni ;D Itsellänikin kroppa on tottunut suuriin liikuntamääriin, ja rasitus vammoilta on vältytty suurimmaksi osaksi! Itse ainakin rakastan liikkumista, ja jos mun keho kerran jaksaa ja kestää, niin miksen tekisi sitä sitten enemmän?:)
Mukavaa viikonloppua sulle!:)
Oon niin samaa mieltä sun kanssa! En tiedä vielä mihin päädyn opiskelemaan, mutta toivottavasti se ”unelma-ammatti” ei tuu olemaan istumatyöhön liittyvää. Työssä menee puolet valveillaoloajasta, jos siis tekee 8 tunnin työpäivää esimerkiksi. Olis ihanteellista, jos duuni sisältäis hyötyliikuntaa edes jossain määrin.
Kaikki on yksilöllisiä, ja tietty määrä vaikka hikistä liikuntaa on just sopiva jollekin ja jollekin toiselle eri. Mutta kaikille sopii runsas määrä hyötyliikuntaa!
Jeesus Christ, Amen! Näin se homma on, eikä muuksi muutu. <3
Hyvä teksti ! Good point !
Pakko nyt kommentoida tähän kun ollaan samaa mieltä. Tuntuu olevan sellainen mieli valloillaan ihmisillä, että tunti päivässä hullua treeniä korvaa kaikki pullat ja istumiset ja makaamiset. Näinhän se ei ole. ”Täsmätreenit” on toki tärkeitä mutta tavallisen ihmisen kannalta se perus arkiliikkuminen ja aktiivisuus on tärkeintä. Hullu sykkiminen voi olla jopa vaarallista jos kroppa ei ole tottunut liikkumaan. Liikunta on fyysistä aktiivisuutta jota on siivous, pihahommat, auton pesu, mattojen tamppaus, lakanoiden vaihto, kävely kauppaan yms mutta kuitenkin liikunta mielletään joksikin muuksi, ehkä tavallinen elämä ei ole niin vetoavaa kun kovatehoinen, kallissa kuntokeskuksessa suoritettu ohjattu tunti. Liikunnan jälkeen ollaan niin väsyjä että normaaleja fyysistä aktiivisuutta vaativia tehtäviä ei jakseta tehdä. Vanha totuus on edelleen paikkaansapitävä, jokapaikkaan kävellen/pyörällä, portaiden kävelyä, kotihommia ja jos tähän vielä saa kolme-neljä kertaa lisäksi erillisiä liikuntakertoja niin hyvä on! Monipuolisuus tulisi myös muistaa, monissa kotihommissa tulee kiertoja, raskaita nostoja, venytyksiä ja kurotuksia jotka voi olla paljon monipuolisempia liikeitä kun salilla laitteissa. Viikkoon tulis kuulua eniten sitä matalatehoista harjoittelua johon lisänä sitten kovatehoisempaa treeniä. Myös lihaskuntoa ja liikkuvuutta joka viikkoon, sopivasti. Pääasia on siis terveyden kannalta että on liikkeellä koko ajan.
Oon itse sun kollega, liikunnanohjaaja. Opiskelen tällä hetkellä myös fysioterapiaa joten opiskelujen vuoksi ohjaan jumppia vaan 3-6h viikossa. Tän lisäksi oon kilpaurheilija, treenaan omaa lajia ja oheistreeneijä n. 15h viikossa. Tämän lisäksi poljen arkipäivisin pyörällä n. 20km/pv ja venyttelen kotona. Teen tietysti kaikki kotihommat myös, eli juurikaan en istu paikallani, myös luennoilla yleensä seison. Mun kroppa on tottunut liikkeeseen ja istuminen on kamalaa! Tottakai mua joskus väsyttää mut se menee levolla ohi. Kroppa (ja pää) tottuu siihen mitä tekee! Jos treeniä tulee 20-30h viikossa on kroppa kyllä tottunut siihen, niin mulla kun sulla. Päivittäinen arkiaktiivisuus kunniaan!
Just näin! Liikunta ei tosiaan aina tarkoita verenmaku suussa treenaamista kuntosalilla/jumpassa. Nykyään on niin helppoa kun koneet hoitaa kaiken meidän puolesta. On kodinkoneet, hissit ja autot. Itse ei tarvi kun nappia painaa jos siltä tuntuu.
Pitäisi käyttää kroppaa enemmän siihen mihin se on luotu, eli liikkumiseen ja puuhailuun! 
Aamen!
Treenaan 3-4 kertaa viikossa salilla ja pari lenkkiä päälle. Hyötyliikuntaa harrastan liian vähän, mutta sekin homma korjautuu kun kesällä viitsii joka paikkaan kävellä/pyöräillä matkasta riippumatta 
Oon tosi samoilla linjoilla. Toinen pystyy liikkua enemmän kuin toinen ja ne väittelijät on todennäköisesti kateellisia tms. Jokainen toivon mukaan tietää itse, mikä on omalle kropalle sopiva määrä. Ite taidan nyt kuulua siihen liian vähän liikkuvaan sakkiin, mutta toisinaan on tullut treennattua samoja määri, kun itsekin tohon listasit.
Jos kilpailisit esim. fitness-lajissa niin sun liikuntamääriä/ruokia tuskin kommentoitais sen koommin, koska se olis ihmisten mielestä paljon ”hyväksyttävämpää”. Tuntuu muutenkin, että omaksi iloksi liikkuminen on jotenkin out tällä hetkellä ja pitäis olla niitä tarkkoja tavoitteita tai projekteja meneillään koko ajan…
Oot siis oiva esimerkki, että voi liikkua ja voida hyvin omaksi iloksi ja sehän on kaikista tärkeintä.
Hyvä Aino!
http://silfvernagel.fitfashion.fi/
Jeps, sehän onkin se hassuin juttu, että jos kilpailisin jossain lajissa niin kaikki olisi paljon hyväksytympää koska laji. Sehän on kuitenkin ihan sama treenaako itsensä takia vai jonkun laji vuoksi. Noh, ei mua nää jutut enää haittaa, vedän omaa settiä ja teen just kuten itse lystää!
Kiitti kommentista Jessica
Tämä postaus todella iski :)! Aloin n. 6 kk sitten aktiivisemmaksi ja syömään terveellisemmin. Käyn kuntosalilla 4 kertaa viikossa, kävisin enemmänkin jos työ ei veisi niin paljon aikaa.
Suurin osa kommenteista ”terveellistä”-elämää eläville tuntuu olevan ”millon sä sitten lepäät?” , ”varo vaan ettet rasita itseäsi!” tms. Ollaan niin totuttu tekemättömyyteen ja huonosti syömiseen, että joku joka syö terveellisesti ja liikkuu edes sen muutaman tunnin viikossa on ihan kummallinen. Mielestäni sen todellakin tulisi olla toisin päin!
Onneksi ihanat työkaverini ovat innostuneet nousemaan portaita ylös toimistolle kanssani :)!
Heippa Aino,
saako esittää toivomuksen?
LL:llä ei oo pitkään aikaan ollut mitään ekstra jumppasettiä.
Miten olis jokin specialattack, spinningmaraton etc?
Moro! Juu mä oon miettinyt samaa itsekin…BA-maran voisi järkätä tässä kesän kynnyksellä
Moni ei sitä tajuakaan että sä liikut työkseni ja yleensä sellaisen ihmisen on vaikeaa olla aloillaan vapaallakaan enkä tarkoita tätä pahalla, päinvastoin! Mä olin ennen peruslaiska vaikka treenasinkin säännöllisesti. Nykyään en jaksa himassa vaan maata, on kiva puuhastella kaikenlaista ja kyllä siivotessa hiki tulee!
Sainpa nyt tässä hyvän muistutuksen että välillä voisin bussin sijaan polkaista pyörällä töihin
No mulla on enemmänkin se ongelma, etten osaa olla paikallaan, vaan kokoajan pitäis olla tekemässä jotain. Onneksi tää koodaaminen ja blogi pakottaa aina istumaan hetken, haha
Nyt kun kelit lämpenee niin ei muuta kuin pyörät alle ja los menox!
luen tätä blogia silloin tällöin, ja nyt heräsi halu kommentoida. ensin juttu omasta treenaamisestani:
oon ite sellainen että hyötyliikun töihin ja lisäksi harrastan jonkun verran liikuntaa, useimmiten noin kolme kertaa viikossa, joskus pari tuntia putkeen, joskus vain puoli tuntia. mullapas kävi muutama viikko sitten sellainen juttu, että kävin ryhmäliikuntatunnilla, joka oli todella kovatehoinen, ja tein kaikki liikkeet mahdollisuuksien mukaan niin tehokkaasti kuin kykenin. olen kuvitellut, että kunto on kohtuullinen. mutta…tuon tunnin jälkeen lihakset oli hellinä vielä torstaina.
en tiedä miten mulle noin kävi. se tunti oli vaan niin paljon rankempi kuin normaalitunnit. aika herätys kuitenkin, kun huomasi, että voi tulla noin kipeäksi liikunnasta 
sitten itse postaukseen.
mun mielestä on tärkeä pointti, että liikut työksesi ja sen takia ohjelma on eri kuin normi kuntoilijan tai jos sulla olisi eri päivätyö. ja tietysti koska sun blogi on treeniblogi, niin kirjoitukset keskittyy treenaamiseen. mutta ihan vain hypoteettisina kysymyksinä, sen takia että tätä on hyvä pohtia. milloin sun mielestä ihmisen ajatukset pyörii liikaa treenaamisen ympärillä tai milloin liikkuminen menee överiksi vai voiko se ylipäätään mennä? ja sama syömisten kanssa, voiko ihminen keskittyä siihen liikaa? ja vartalon muokkaaminen, onko rajaa, jolloin oman itsen tarkkailu menee ns. överiksi?
mun mielestä kyse ei ole niinkään tietyistä tuntimääristä tai tietynlaisesta syömisestä, vaan se miten ajatukset menee noiden juttujen suhteen ja kuinka pakonomaista jokin on. jonkunlainen mittari on, että mitä tapahtuisi, jos jotakin juttua ei voisi tehdä yhtä paljon kuin ennen tai miten suhtautuu siihen omaan kroppaansa. onko esim. ”paksut” reidet sellainen asia jolle mielellään tekee jotain kun pystyy, mutta reisien ”paksuus” ei kuitenkaan varsinaisesti ahdista, jos on muuten hyvässä kunnossa. ja miten hyvin on tasapainossa itsensä kanssa, miten hyvin pystyy sitten vanhempana sopeutumaan matalatempoisempaan liikuntaan, koska kroppa ei kuitenkaan ikuisesti kestä sitä mitä parikymppisenä.
mutta oon kyllä sun kanssa samaa mieltä, että nykyään yhteiskunnassa liikkumattomuus ja karkin syönti on suurempi ongelma kuin liikunta ja terveellinen ruoka. kuntokeskukset on hyviä olla olemassa, mutta harmi että muut elämäntavat sitten ei välttämättä ole ok. tunnen muutamia ihmisiä, joille tärkeintä on olla laiha, mutta jotka eivät välitä kunnostaan ja eivät liiku.
sulla on kiva blogi, jota tällainen ”sunnuntaikuntoilijakin” mielellään lukee silloin tällöin
Heippa! Kiitos ja tosi hyviä pointteja sulla. Kyllähän se on niin, että jos ajatukset alkaa pyöriä pelkän ruuan ja treenin ympärille, menee se ns. sairaalloiseksi, oli sitten laiha, normaali tai lihava. Mä itsekin pohdin blogissa tällaisia turhia asioita, kuten reisien ”paksuus”, mutta koska tämä on treeniblogi niin koean että täällä voi höpötellä myös turhia juttuja ja miettiä noinkin hulluja asioita yksityiskohtaisesti, vaikka oikeessa elämässä ne eivät mua oikeesti häiritse juurikaan.
Hep. Kyllä oot oikeassa, ite liikun töissä, istun toki mutta myös kävelen paikasta toiseen päivän aikana. Treeniä silti teen 9-13h viikko. Treenimäärä vaihtelee, viikkoa kohden. Mitä enempi liikun sen energisempi olen. Jeesustelijoita riittää, ruokavalio, jota minulla ei edes ole
aiheuttaa jonkinmoista puhetta.
Joskus on menny aamulla ylös kuudelta ja illalla ysiltä kaatunu sänkyyn. Siinä ole kerinny istua välissä. Nyt liikun vapaasta tahdosta.
Tsemppiä kaikille liikkujille. Kroppa kertoo jos on liikaa ei naapuri!
Jos otetaan huomioon viralliset suomalaiset terveysliikuntasuositukset (ei siis lasketa mukaan hyöty/työmatkaliikuntaa) : viikossa tulisi harrastaa aerobista liikuntaa joko 1h 15 min rasittavasti tai 2h 30 min reippaaasti. Tämän lisäksi 2 kertaa viikossa lihaskuntoa ja/tai tasapainoa kohentavaa liikustaa n. 8-10 eri liikettä 8-12 toistolla. (THL:n raportti Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011.)
Tavan suomalaiselle tämä tarkoittaisi vaikkapa 3 x 45min sauvakävelylenkkiä ja siihen päälle vielä kahdesti salille ja mielellään vielä jokin tasapaino/liikkuvuus/kehonhuoltoharjoitus VIIKOSSA, JOKA VIIKKO. Mielestäni tämä on toisaalta ihan normaali määrä, toisaalta se on ajatuksen tasolla IHAN ÄLYTTÖMÄSTI liikuntaa viikossa keskivertosuomalaiselle, jotka käyvät ehkä juuri ja juuri tuon pari kolme kertaa lenkillä (mikä tottakai parempi kuin ei mitään). Tutkimuksen mukaan vaan 10% (!) suomalaisista yltää noihin suorituksiin, joten kyllä Aino, sun liikuntamäärät ovat tilastollisesti ihan huikean hyviä
tämmönen faktapaketti tähän väliin
Kiitti faktoista!
Voi mikä fiilis tuli lukea tätä syödä samalla kermakakkua toistapalaa
ja ISTUA. Hyvin voisin nappia päinamalla nostaa edes pöydän seisoma-asentoon. Melkein poden huonoa omaatuntoa.
Moi Aino! Vankkaa asiaa, vaikka sekin on totta, että joillakin joskus menee treenaaminen ns. yli, mutta se on niiiin harvinaista liian vähän liikkumattomuuden rinnalla, että siihen kiinnitetään ihan liikaa huomiota. Munkin mielestä tää käsitys liikunnasta on vähän vääristynyt. Sama pätee ruokavalioon. Nykyään normaalimpaa on syödä joka päivä esim. valmisruokaa ja karkkia kuin syödä terveellistä ruokaa, johon ei kuulu sokeria eikä valkoisia jauhoja… Tällasta terveellistä ruokavaliota ihmetellään eikä pidetä normaalina, vaikka sehän just on ihmiselle sopivaa polttoainetta toisin kuin esim sokeri.
Mut Aino, osaisitko auttaa mua yhdessä jutussa? Ongelmana on just tää liikkuminen. Oon aina liikkunut, enemmän tai vähemmän. Yleensä treenaan noin 5 krt viikossa, käyn kolmesti salilla ja kahdesti teen jotain aerobista esim. HIIT-treenejä, lisäksi joka päivä tulee hyötyliikuntaa kun kävelen tai pyöräilen kouluun yms. Mutta! Usein kun liikun noita määriä enemmän, altistun kaikenmaailman flunssille. Viime viikolla liikuin yhteensä ainakin jotain 15h, ja vaikka oon pitänyt pari lepopäivää, silti flunssa meinaa painaa päälle. Syön d-vitamiinia, syön terveellisesti c-vitamiinipitoista ruokaa, syön kalaöljyä ja hyviä rasvoja… Siitä en oo varma, syönkö tarpeeksi. Voiko se vaikuttaa niin paljon tohon juttuun? Onko sulla antaa jotain vinkkejä?
Kiitos jo etukäteen!!
Heippa! Hmmm, tosi vaikee sanoa mitä voisit tehdä ”paremmin” jos syöt hyvin, liikuta ja kaikki on muutenkin kunnossa. Ehkä treenimääriä kannattaa nostaa maltillisesti, jotta kroppa ei vedä heti ylikierroksille ja flunssat pukkaa päälle.
Paljonko suunnilleen liikut viikossa, jos lasketaan hyötyliikunnat mukaan (pyöräily, kävely jne.)?
Olen myös aina liikkunut säännöllisesti, vaikken kylläkään yhtä paljon kuin sä, mutta kuitenkin. Pyöräilin parina vikana vuotena ennen viime kesää kesät ja talvet töihin ja yliopistolle melkeinpä joka päivä, yli 10km suunta, johon meni n. 25min, joten päivässä tuli pakostikin liikuntaa pelkästään siitä n. 50min. Siihen vielä salitreenit n. 2-4krt päälle, 1.5h kerralla pyöräilyineen, ja harvoin oli väsynyt tai täysin voimaton olo, ja jos oli niin vaihdoin vain kyseisenä päivänä pyörän bussiin. Valmistuttuani vaihdoin asuinaluetta ja n. 7kk eli koko viime syksyn ja talven liikuin autolla kaikkialle ja treenasin salilla 1h kerralla n. 3-4krt ja tanssia kerran viikossa. Olotilan muutos oli SELKEÄ! Olin väsyneempi, laiskempi, sellua tuli jalkoihin vähän (mitä ei mulla yleensä ikinä ole) ja lihoin n. 5kg (josta kyllä osa lihasta, sillä oli massakausi;). Nyt kun viimeisen kuukauden olen taas pyöräillyt treeneihin, salille ja töihin ja liikuntamääränä kertynyt se entinen ”normi”, virtaa riittää töidenkin jälkeen vaikka kuinka paljon keskittymään myös muihin, ei-liikunnallisiin harrastuksiin. ”Päälajini” kun kuitenkin on taidejutut, musiikki jne., jotka jäivät kyllä hävettävän vähälle talvella, kun ei vaan meinannut jaksaa. Niin ja varmaan sanomattakin selvää, että pari kiloa tippunut kuukaudessa ihan huomaamatta, vaikken ole edes aloittanut mitään kiristelyä.
Tottakai auringonvalonkin määrä vaikuttaa, mutta tiedän, että ainakin minun kroppani on luotu liikkumaan jollakin tavalla se n. 1-2h päivässä (lepopäivää lukuunottamatta). Jos liikun enemmän pitkäjaksoisesti, alkaa kroppa huutaa väsymystä ja jos liian vähän, alkaa kroppa huutaa silloinkin väsymystä. Tärkeintä on jokaisen löytää sen kultainen keskitien itselleen.
Vaikea sanoa mitään tiettyä määrää..Treenejä kertyy sellainen 15-20 h viikkoon ja liikun yleensä joka paikkaan kävellen tai pyörällä, mutta välimatkat eivät ole kovin suuria.
Itse en koe olevani millään tasolla varsinainen urheilija, mutta harrastuksen kautta olen aina tottunut touhuamaan ja tekemään, liikkumaan paljon. Terveitä elämäntapoja aloin noudattaa vasta vuosi sitten, enkä vieläkään turhan tarkasti. Välillä kyllä varmaan ulkopuolista huimaa, jos kertoo päivistään. En itse ymmärrä mitä ne ”normaalit ihmiset” sitten oikein tekee kotonansa iltaisin!
Mä harrastan kilparatsastusta ja ratsastan 5-6 krt viikossa kahdesta kolmeen hevosta. Aikaa tähän kuluu 3-5 h päivässä. Ratsastus on (niille jotka ei tiedä) tosi fyysistä, koko vartalon hommaa. Lisäksi toi tallilla touhuaminen, esteiden ja rehusäkkien kantaminen, harjaus ja karsinoiden putsaus on kaikki ”raskasta”. Tarkoitan siis sitä, että kun hevoset ovat suuria, on niiden tarvitsemia varusteitakin aina liikuteltavaksi iso määrä jne. Tämän lisäksi kävelen/pyöräilen päivittäin 10-15 km hyötyliikuntaa ja juoksen lenkkejä 20 km viikossa. Yhteen kun ton laskee, tulee liikuttuja (ihan pelkästään siis mitattuja kilometrejä) kilsoja kuukaudessa 400-450. 
Lisäksi sitten noi hevoshommat päälle, ei tartte salilla paljo pyöriä. Ja tää on useammalle hevosihmiselle ihan normaalia touhua päivätöiden lisäksi, toiset vielä hoitaa lapsia ja ystäviä siinä ohella!
Oon ymmärtänyt että ratsastus on kyllä todella fyysistä ja pistää korsetin ainakin koville.
Mäkin oon usein miettinyt, että jos ei urheile illalla, niin mitä sitten tehdään?
Tästä postauksesta keksin postaustoiveen aiheeseen liittyen! Millä tavoilla istumatyötä tekevä (tai opiskelija/koululainen) voisi aktivoitua työaikana? Haluaisin tähän ryhmään kuuluen vähentää istumajaksoja ja olisi ihana saada postaus aiheesta. Kiitos jos jaksat nähdä vaivaa!:)
Pistetään idea hautumaan.
Me ollaan tosi erilaisia eikä sama määrä liikuntaa sovi kaikille. Jollekin sun liikuntamäärät vois aiheuttaa ylikunnon tai uupumuksen, kun sulle määrät on normaalit. Kuten sanoit, kyse on paljolti siitä, mihin on tottunut, mutta varmasti se riippuu myös geeneistä. Ei kaikki oo maratoonareita… En menisi sanomaan, että joku liikkuu liikaa tai liian vähän – se nyt riippuu siitä, kenestä puhutaan…
Fine, täysi liikkumattomuus ei tietty ole hyväksi. Istumatyöläiselle liikkuminen olis todella tärkeetä – huomasin sähköpöytään ja seisomiseen siirryttyäni, etten pysty enää edes istumaan paria tuntia putkeen, esim. asiakastapaamisessa, ilman jalkojen särkemistä 
Mistäköhän kertoo?! Istuminen ei tosiaan oo hyväksi…
Moi Petra!
Mä taas uskon, että meidän jokaisen kroppa kyllä kestää tosi paljon, kyse on vaan siitä mihin on tottunut, tai mihin on kehonsa totuttanut lapsesta/nuoresta saakka. 
Mutta oot ihan oikeessa, että täytyy osata kuunnella omaa kehoa ja mennä sen mukaan. Arkiaktiivisuus ja hyötyliikunta olisi juuri istumatyöläisille tärkeää, jopa tärkeämpää kuin se tunnin hikitreeni salilla.
Sinänsä ihan hyvää asiaa, mutta pakko tuoda hieman toistakin näkökulmaa asiaan. Vaikka ihminen on luotu liikkumaan, on ihmisen kokonaisstressin sietokyky rajallinen. Nimimerkillä työt, opiskelut, pieni lapsi, salitreenit, maraton ja irtisanoutunut hormonitoiminta… Eli toisaalta sitä urheilun määrää on osattava suhteutettaa kaikkeen muuhun mitä on elämässä meneillään. Arkiaktiivisuutta kannatan toki minäkin.
Hyvä pointti. Minäkin painotin tässä sitä arkiaktiivisuuden lisäämistä, enkä niinkään treenimäärien lisäämistä.
Koska liikkuminen ei ole pelkkä harrastus vaan elämäntapa!
Rupesin tässä analysoimaan mielessäni että mistähän tuollainen asenne johtuu, että halutaan korostaa runsaan liikunnan huonoja puolia ja keuhkota niistä vaikka todellista vaaraa ei olisikaan. Mieleeni tuli kaksi syytä. A) kateellisuus, eli kun ei itse saada aikaiseksi liikkua, niin halutaan lytätä toisen onnistumista korostamalla mahdollisia negatiivisia seurauksia ja B) toteutetaan perinteistä suomalaista ajattelua eli ”ei kannata liikaa innostua”. Motivoituneena ja innoissaan oleminen on lapsellista ja tämä tunne halutaan kumota karuin faktoin.
Joo, eipä sen kummempaa kuin että jatketaan omien kroppiemme kuuntelua ja haistatetaan pitkät muiden mielipiteille!
Juurikin näin!
Jokainen liikkukoon sen määrän kun huvittaa. Lähinnä itseä ärsyttää kun ei kerkiä liikkumaan niin paljon kuin haluaisi. Sinun on helppo kun liikutat työksesi ihmisiä. Itse teen fyysistä hoitoalan työtä vanhusten parissa sekä opiskelen että minulla on lapsia joten aikaa pitää heillekin jäädä. Liikun 5-6 krt viikossa eri tavoin joten se riittää täss elämnvaiheessa.
Juu ilman muuta, jokaisen oma asia kuinka paljon liikkuu vai liikkuuko laisinkaan. Ideana oli tuoda erilainen näkökulma asiaan, sillä nykyään tuntuu että painotetaan enemmän lepäämistä ja palautumista kuin itse liikkumista!
Nyt olit kyllä onnistunut kirjoittamaan postauksen, jonka jokainen sana oli täyttä asiaa! Itse olen viime kesästä lähtien tehnyt istumatyötä toimistossa opiskelun ohella eli aika monta tuntia tulee päivässä kulutettua siihen tietokoneen edessä istumiseen, joskin pääasiassa töiden tai kouluhommien parissa. Viime kesänä selkäni kipeytyi todella nopeasti ja jouduin välillä napsimaan ihan särkylääkettäkin, jotta jaksoin työpäivän. Pidin välissä muutaman kuukauden tauon töistä ja samoihin aikoihin aloin käydä salilla sekä liikkua muutenkin paljon enemmän aiempaan verrattuna. Kun tuossa joulun jälkeen aloitin työt uudelleen, oli muutos valtava! Kertaakaan ei ole kevään aikana tarvinnut kärsiä selkäkivuista töissä ja tuntuupa sitä ylipäätään jaksavan paljon paremmin. Enää en töistä kotiin tullessa lösähdä sohvalle telkkarin ääreen, vaan energiaa piisaa niin paljon muuhunkin. Liikunnalla on kyllä kummasti vaikutusta kaikkeen! Se, mikä sitten on liikaa ja mikä liian vähän, on mun mielestä jokaisen henkilökohtainen asia, eikä ainakaan siihen ”liikaan” liikkumiseen pitäis olla kenelläkään nokan kopputamista.
Hei Aino,
toivoisin juttua foam rollauksesta! Olis kiva kuulla ammatilaisen mielipide hyödyistä JA mahd haitoista, sekä millaisella rullalla kannattaa aloittaa, miten kuuluu lämmitellä yms. Voisko foam rollerista olla apua juoksemisesta aroille penikoille tai mun kireille lonkan koukistajille (kipeytyvät yhdessä tietyssä vatsalihasliikkeessä…)
Toinen kysymys: vastasit jonkun lukijan kommenttiin, että marjoja voi syödä melkeinpä mielin määrin. Mitä eroa niissä marjojen sokereissa/kaloreissa on esim hedelmien sokereihin? eli miksi marjoja voi syödä rajoituksetta?
Luen sun blogia joka päivä! Motivoit mua liikkumaan ja elämään terveellisesti, mutta järkevällä tavalla =)
Rentouttavaa viikonloppua!
Moi! Oon pyöritellyt aihetta päässä jo hetken, joten enköhän saa ajatukset postauksenkin muotoon tässä pian!
Marjoja saa syödä niin paljon kun haluaa, aterioilla johon ne kuuluvat. Eli en tarkoittanut että pitkin päivää vedellään 10 kg marjoja, mitä tuskin kukaan tekee. Mielestäni marjojen ja vihannesten/salaatin punnitseminen on hieman turhaa, sillä ne ovat niin vähäkalorisia ja sisältävät paljon tärkeitä ravinto-aineita. Marjoistahan suosin mustikkaa,vadelmaa ja esim. puolukkaa!
Aah, okka! Selkis! Syön joskus marjoja, jos iskee hirveä makeanhimo, mut keskitetään ne tästä lähtien niille kuuluville aterioille. Jääkylmät pensasmustikat on ihan parhaita – voittavat suklaan mennen tullen!
Jes, jään odottelemaan INNOLLA foam rollaus -postausta!!!
Xoxo
Heippa! Oon alkanu vasta hieman vilkuilemaan blogiasi ja vaikuttaa todella hyvältä!
sivusto on aivan uusi, joten olen vielä onneton sen käyttämisessä! Sen takia mulla olisikin todella tyhmä kysymys 
Ootko tehnyt mitään vinkki/ohjelma-juttua tosta hypystä, mikä on sulla ”kansikuvana”? 
oon yrittäny harjotella hirveesti, mut en vaan onnistu siinä :/
Ja bootcamp, täältä tullaan! 
Sulla on ihana blogi!
Ihanaa kevättä!
Hei, kiitos ja Tervetuloa joukkoon!
Ei ole kyllä tullut kirjoiteltua haarataitosta! Sitä voi olla hieman vaikea selittää pelkästään virtuaalisesti, mutta ponnistusvoimaa ja liikkuvuutta tarvitaan molempia tuohon hyppyyn! Ihanaa kevättä sinnekin.
Puhut asiaa. Nään niin punaista, kun ihmiset ympärilläni kehottavat lepäämään. Entä jos liikunta on lepoa juuri minulle? Ainakin itse koen niin. Itsellä päivittäinen työ on usein liikkumista ja nostelua ja sen lisäksi käyn vielä parissa jumpassa päivittäin. Kroppa ei ole koskaan voinut paremmin. Mieli ja keho kiittää
Juuri niin, pitää tehdä miten tuntuu itselle parhaalta!
Vielä viime kesänä minäkin treenasin about 12 tuntia viikossa. Nyt kun kolmas yliopistovuosi alkoi ja varsinkin nyt kevätpuolella mun treenimäärät on laskeneet hurjasti. Tällä hetkellä taitaa olla 2 tuntia viikossa. Mä kun stressaan sen verran, että kotiin tullessa tuntee vetäneensä pari maratonia niin ei ole yksinkertaisesti pystynyt lähtemään enää salille…
Nyt vielä olisi kuukauden rutistus ja sitten vapaata! Ehkä mun kroppa alkaa pian siis saamaan voimia takaisin ja sitten lähdetän liikkeelle jälleen oikein kunnolla! Kröhöm siis hitaasti mutta varmasti!