JUHLAPYHÄT, KARKKIPÄIVÄT – VOIKO NÄISTÄ NAUTTIA JA PYSYÄ KUNNOSSA?

Karkkipäivät ja juhlapyhät pistävät helposti miettimään, että viitsiikö sitä löysätä remmiä ja herkutella hieman vai näkyykö se heti vyötäröllä? Mites jos on juuri dietannut kilot pois, tuleeko kaikki takaisin jos lisää herkkupäivän viikko-ohjelmaan?

Suoraa vastausta tähän ei ole, sillä kaikki on suhteellista. Kyseessä kun kulutuksen ja syödyn energian suhde pidemmällä aikavälillä. Monesti kun erehdytään miettimään tätä suhdetta vain päivätasolla ja unohdetaan se, että yhden päivän heittot eivät välttämättä horjuta tasapainoa kumpaankaan suuntaan.

En kuitenkaa sano, että jokainen voi mätätä menemään pari päivää viikossa ja pysyä silti mitoissaan. Jos päivittäinen energiatasapaino pysyy siellä plus miinus nollassa, eli syö suunnilleen niin paljon kuin kuluttaa, silloin parin päivän yli menevät kalorit alkavat kyllä jossain vaiheessa näkyä vyötäröllä.

Tässä unohtuu monesti kuitenkin se, että keholla on luontainen kyky tasapainottaa energioita molempiin suuntiin. Jos tulee syötyä runsaammin pari päivää, useimmilla meistä menee automaattisesti kevyemmin ruokaa seuraavina päivinä, koska ei ole nälkä eikä tee mieli. Jos taas kalorit jäävät vajaaksi useampana päivänä, saattaa nälkä tuntua voimakkaampana useamman päivän, vaikka söisi ihan riittävästi.

Jos taas napostelee joka päivä jotain ylimääräistä, tällainen hiipii ehkä hieman herkemmin sinne vyötärölle, riippuu toki henkilöstä ja paljon siitä mitä muuta syö päivän aikana ja miten aktiivinen on. Myös ateriarytmin unohtaminen pistää helposti koko rytmityksen sekaisin ja nälkäsignaalit eivät enää toimi kuten kuuluu.

Tällä hetkellä itse syön herkkuja muutamana päivänä viikossa. Olen sellainen, jolle sopii paremmin tällainen rajaus, eli arkisin pysyttelen rutiineissa ja muutamana päivänä höllään. Rakastan arkiruokaani, mutta tykkään myös jäätelöstä, karkeista, poppareista ja sipseistä!

Olen todennut, että yhden karkkipäivän pitäminen ei myöskään sovi minulle, koska silloin tulee helposti sellainen fiilis, että nyt on yksi päivä aikaa, pakko syödä jotain, koska saa. Jos taas otan rennommin koko viikonlopun, tulee useimmiten syötyä maltillisemmin muutamana päivänä. Parin päivän jälkeen onkin yleensä jo sellainen olo, että haluaa takaisin normi sapuskojen äärelle.

Viikolla mun energiatasapaino jää miinukselle ja viikonloppuna tasaan tämän, joten näin pysyn samassa ”kunnossa” ja painossa jatkuvasti. Omalla kohdalla tämä on helppoa, koska kulutus on aika korkealla ja sen takia ei tarvitse hirveästi stressata ennen kuin ylimääräiset energiat on poltettu.

Jos siis tietää, että tulossa on mätöntäyteinen viikonloppu, voi hyvin nostaa aktiivisuutta ja tehdä treenejä, jotka nostavat tehokkaammin kulutusta. Lisäksi ruokavaliota voi hyvin keventää hieman ennen ja myös jälkeen syöminkien, jolloin mitään pysyviä kiloja jää vyötärölle. Tällä en nyt taaskaan tarkoita ääripäihin menoa, eli hullua treenirumbaa ja salaatinlehtien nakertelua. Asiat kun eivät ole mustavalkoisia.

Itse en laske ja seuraa tarkasti kaloreita, mutta tiedän kulutukseni viikkotasolla ja aika automaattisesti pystyn summailla milloin tankki on liian tyhjä ja koska läikkyy yli. Kaloreiden laskeminen ei ole syntistä sekään ja jos se helpottaa omaa arkea niin anna mennä. Jos se aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, älä laske.

Asiat ovat oikeasti aika yksinkertaisia, kun ymmärtää katsoa kokonaisuutta. Jos kiloja kertyy jatkuvasti, silloin syöt liikaa kulutukseesi nähden ja sama myös toisinpäin. Kehot ja aineenvaihdunnat toimivat myös eri tavoilla ja on totta, että toisilla on helpompaa pysyä omassa painossa kuin toisilla. Kun oppii tuntemaan ja ymmärtämään miten oma keho toimii, on myös helpompi löytää tasapaino!

Ihanaa & rentoa juhannusta!

PS. Kaikki Vaasan alueella asuvat jumpparit! Ohjaan juhannusaattona, eli PE 21.6 ylimääräisen BOOTY WORKOUT – jumpan kl 10:00-11:00 WSC – Ladies Clubilla. Toivottavasti nähdään siellä! 🙂 

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook