Vallitseva fitnesslajien buumi pistää väkisinkin miettimään, mikä ihme siinä lajissa/elämäntavassa niin kiehtoo? Tähän ei varmasti ole yhtä ainoaa vastausta, sillä ihmisestä riippuen eroja löytyy – totta kai! Uskon kuitenkin, että yksi suuri syy on mikäs muukaan kuin ulkonäkö. Kun tavallinen tallaaja selailee instagramia ja vastaan tulee upeita bikinivartaloita, herää varmasti ajatus siitä, että ehkä minäkin. Ehkä kilpailemisen avulla minäkin voisin päästä tuollaiseen kuntoon. Harmillista, että sosiaalisessa mediassa jaetaan, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, vain niitä kireitä kuntokuvia, edistymistä dieetillä ja tietysti sitten ne kisalookit täyttää suurimman osan feedistä. Moni meistä tietää, että kyseessä on tosiaan päivän kunto, jota varten tehdään hurja taustatyö ja valmistelut. Kaikki eivät sitä kuitenkaan ymmärrä, joten ehkä tämä buumi johtuu osaltaan myös siitä, että halutaan vain päästä mielettömään kuntoon, ilman ymmärrystä mitä se lopulta vaatii.
Osa kisaajista pysyy melko samassa kondiksessa vuoden ympäri, mutta osa veivaakin tätä massa-dieetti-vaihdetta vuorotellen. Fitneksestä haaveilevien tulisi muistaa myös se, että suurin osa vuodesta ollaan kuitenkin offilla/dieetillä, eikä suinkaan siinä tiukimmassa kunnossa. Just tän takia, tämä laji ei sopisi mulle yhtään, sillä en todellakaan haluaisi jojoilla edes 5-10 kilon verran ja riskeerata sillä hyvin toimivaa aineenvaihduntaani. Teki asiat kuinka hyvin tahansa, olen itse sitä mieltä, että painon sahaaminen ylös ja alas ei ole koskaan hyvä juttu. Jokainen kilpailija (toivottavasti) tietää itsekin, että kyseessä ei ole mikään terveyttä edistävä liikunta/laji, vaan enemmänkin ehkä jopa extreemi elämäntapa.
Yritän muotoilla tän tekstin niin, etten saisi koko fitnesskansan vihoja niskaani, sillä voin ihan täydestä sydämmestäni sanoa, että mulla ei ole mitään kilpailijoita tai kyseistä elämäntyyliä vastaan. Haluan vain herätellä ajatuksia siitä, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon, ennen kuin syöksyy tähän maailmaan, vain koska FITNESS on pop!
Monien mielestä nykyään on siistä elää Fitness-elämäntapaa, tai miksi sitä nyt kutsutaankaan. Itse en koe, että elämäntyylini olisi mitenkään fitness, vaan elän elämäntyyliä, joka sopii mulle, jollaista oon oikeestaan aina elänyt. Mun elämäntyyliin kuuluu treeni, hyvä ruoka ja pääosassa paljon muutakin kuin näitä kahta. Itse liputan mielummin kestävää kuntoa, sellaista joka pysyy helposti 365 päivää vuodessa, ilman dieettejä tai massakausia. Tykkään olla hyvässä kunnossa ja se on mulle tärkeetä, mutta en olisi kuitenkaan valmis luopumaan lempiruuista, juhlapyhien vietosta, illanistujaisista tai vapaudesta treenata miten haluaa. Oon elänyt kilpaurheilijan elämää ja ehkä se on osasyy tähän ajatustapaan. Oon käynyt läpi sen kun kaikki tehtiin urheilun ehdoilla ja vaikka lopettaminen oli tietysti myös vaikeeta ja tylsää, oli se jonkinlainen vapaus, että nyt saa elää ihan miten itse tahtoo.
Mitäs mieltä te olette? Sana on vapaa 😉
kuvat: Riikka
