38. RASKAUSVIIKKO – VAUVA ON NYT TÄYSIAIKAINEN

”Sikiö on nyt noin 48 sentin mittainen ja painaa viikon alussa noin 3 kg ja viikon lopussa noin 3,17 kg. Raskaus on nyt täysiaikainen.”

Näin vaan ollaan yhtäkkiä aivan loppusuoralla ja nyt vauva voikin syntyä milloin vaan. Fiilis on odottava, mutta jokseenkin epätodellinen. Vaikea kuvitella että tuolla vatsassa on ihan oikea ihminen, vaikka sen jo tässä vaiheessa tunteekin hyvin selkeästi!

Musta tuntuu, että mun olo on melkein vain kohentunut tätä loppua kohden. Viime viikonloppuna oli ensimmäistä kertaa pari raskaampaa päivää kun väsytti ja silloin tuntui, että nyt alkais tää raskaus jo riittää. Tällä viikolla meno on taas ollut todella jees ja toissapäivänä salilta kotiin pyöräillessä mietinkin, että vitsit tää liikunta on mahtavaa ja miten paljon hyvää oloa ja energiaa se antaa!

Päivät ovat vilisseet vauhdilla ohi, sillä jostain syystä mulla on ollut tosi paljon tekemistä. Melkein tuntuu, että on kiire kun aamusta iltaan saa olla menossa jonnekin. Viime aikoina oonkin kärsinyt tosi väsyneistä jalanpohjista iltaisin, etenkin sellaisten päivien jälkeen kun askeleita on kertynyt 20-30 000. Aluksi luulin, että ongelma johtui siitä, että olin jumpannut kotona ilman kenkiä, mutta uskon että tää on jokin raskausoire, sillä jalkoja polttelee ja ne vain tuntuvat tosi väsyneiltä. Hyvä kikka on ollut laittaa jalat jääkylmään veteen likoamaan hetkeksi ja sen jälkeen on kyllä helpottanut.

Päätin tosiaan lopettaa virtuaalijumpat pari viikkoa sitten, sillä sain yhtenä yönä todella kivuliaan supistuksen ensimmäistä kertaa ikinä. Heräsin siihen, että poltteli ja sattui todella kipeästi. Supistus meni parissa minuutissa ohi, mutta koska en tuolloin tiennyt jatkuuko nuo vai mitä tapahtuu, päätin että jätän ohjaukset tältä erää pois. No, tuon jälkeen ei ole ollut enää mitään vastaavaa ja oonkin pystynyt treenata ihan normaalisti, joten päätin sitten hypätä vielä kerran puikkoihin ja ajatuksena olisi ohjata toisen ohjaajan kanssa Bodyattack-tunti huomenna Wasa Sports Clubilla. Tarkemmin sanottuna ohjaus tapahtuu ulkona.

Meidän salilla alkoi kesän aikataulu tällä viikolla ja voi että mä oon halunnut mennä jumpalle, mutta sitten toisaalta oon miettinyt että suljetussa tilassa jossa on paljon ihmisiä, riski koronaan on aina suurempi. Salilla oon käynyt hiljaisina aikoina, mutta jumpalle en ole vielä uskaltanut. Tuo ulko-ohjaus tuntui kuitenkin hyvältä vaihtoehdolta ja nyt vaan toivotaan ettei huomenna sada! 😀

Tässä loppuvaiheessa on kyllä huomannut lisääntyneen unen tarpeen. Mullahan oli uniongelmia alku- ja keskiraskaudessa, mutta nyt oon kyllä nukkunut pääosin hyvin ja suhteellisen pitkiäkin öitä. Siltikin päikkärit maistuu helposti, jos vaan on aikaa oikaista itseään vaakatasoon päivällä uni tulee 100% varmuudella. Huomaan, että jos en käy treenaamassa, päivä on melkein väsyneempi jostain syystä. Nyt oon sekoitellut intervallitreenejä ja salitreenejä sopivasti viikkoon. Useimmiten meen syklityksellä 2 treenipäivää, 1 lepopäivä. Jos takana on huonommin nukuttu yö, silloin menee iisimmin!

Eilen pääsin käymään kampaajalla ja otettiin myös ammattilaisen toimesta hieman raskauskuvia muistoon. Huomasi taas että kyllä se vaan piristää, kun saa freesattua vähän tätä ulkomuotoa. Olen vihdoin myös innostunut ostamaan muutaman useamman raskausajan vaatteen ja istuuhan nuo toki vähän paremmin kun omat t-paidat ja hupparit! 😀

Nyt sitten elellään jänniä aikoja kohti laskettua aikaa. Toistaiseksi ei ole ollut mitään tuntemuksia, että tyyppi olisi pian tulossa, mutta eihän sitä koskaan tiedä!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook