PALAUTUMINEN – YKSI VIIKKO SYNNYTYKSESTÄ

Ajattelin aloittaa postaus-sarjan, jossa kerron viikottain synnytyksestä palautumisesta. Mulle tuo sana palautuminen tarkoittaa paljon muutakin kuin ulkomuotoa ja tulen kertomaan omia fiiliksiä ja tuntemuksia palautumiseen liittyen. Kuten aiemmassa tekstissä jo sivusin, synnytys ei ollut mulle fyysisesti rankka, vaikkakin hemmetin kivulias. Olin aikalailla samantien synnytyksen jälkeen jo tosi hyvässä kondiksessa ja kroppa tuntui hyvältä. Synnytys on kuitenkin keholle todella rankka prosessi ja se, että tuntuu hyvältä, ei aina tarkoita että kaikki olisi kuten ennen.

tasan viikko synnytyksestä

Viikon aikana on tullut oltua paljon vain kotona, aloitin heti kotiinpäästyä ulkoilun ja olenkin käynyt melkein päivittäin kävelemässä. Olen yhdistänyt vaunulenkkeihin lantionpohjan lihasten treeniä, lisäksi olen tehnyt kotona huoltavaa liikettä ylävartalolle (imetys vetää välillä hartiat jumiin!) sekä aktivoinut lantionpohjaa ja keskivartalon syviä lihaksia hellästi herätellen.

Keskityn paljon asentoon ja ryhtiin, sillä muuttunut painopiste saa helposti alaselän väsyneeksi, etenkin kun korsetti ei ole vielä ihan iskussa. Kävellessä oon välillä käyttänyt Upsie Belly – tukivyötä, jonka hankin jo raskauden aikana.

Ulkoiset statsit – 1 viikko synnytyksestä:

paino: – 8 kg

vyötärön ympärys: – 20 cm

Siihen nähden, että unta on tullut öisin vain parin tunnin pätkissä olen jaksanut ja voinut yllättävän hyvin. Täytyy varmaan kiittää hormoneja, sillä normaalisti lyhyet unet vaikuttavat mun olotilaan hyvin nopeasti. Olen nukkunut päivisin ja sen avulla on saanut vähän lisää unitunteja plakkariin. 😁

Täysimetän tällä hetkellä ja vauva syö hyvinkin tiheästi ympäri vuorokauden, joten päivät ovat pyörineet lähinnä noiden syöttöjen ympärillä. Kyllä noissa väleissä sitten ehtii hyvinkin tehdä muutakin, kuten kokkailla, käydä kaupassa, siivoilla, shoppailla tai nukkua myös itse. 😅

Jännä, että olen normaalisti aika levoton ja liikkeessä aamusta iltaan, mutta nyt on ollut jotenkin vaan luonnollista olla kotona. Aktiivisuus on siis vähentynyt huomattavasti, mutta tämä on ihan positiivista, sillä kroppa on päässyt palautumaan paremmin.

Heti sairaalasta kotiuduttua kävin kaupassa ostamassa kaapit täyteen ruokaa ja suunnittelin koko viikolle ruuat. Tämä helpottaa huomattavasti, kun aikaa ei ole samalla tavalla käytössä. Oon syönyt ihan samalla tavalla kuin ennen raskautta ja myös raskauden aikana, joten ei ole tarvetta tehdä mitään muutoksia. Paljon kotiruokaa ja runsaasti vettä, sillä jaksaa ja voi hyvin! Vauva saa nyt ravintoaineita sen mukaan mitä syön, joten haluan tietysti syödä monipuolisesti, mitä teen aina, mutta nyt oon panostanut vielä erityisesti rasvoihin ja niiden laatuun.

Huomenna mulla on aika äitiysfysioterapeutille ja käynnin jälkeen ajattelin aloittaa liikkumisen monipuolistamista sen mukaan millaisia ohjeita saan ja mitä kannattaa tässä vaiheessa tehdä! Seuraavassa postauksessa luultavasti enemmän asiaa juuri liikunnan aloittamisesta synnytyksen jälkeen.

Jos mielessä on jotain kysymyksiä tähän palutumis asiaan liittyen, kommenttiboksi on auki. Liitän mahdollisia kysymyksiä ja niiden vastauksia seuraavaan osaan!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


4 Responses to “PALAUTUMINEN – YKSI VIIKKO SYNNYTYKSESTÄ”

  1. Avatar Anna sanoo:

    Hei! Ihana postaus.❣️ Omasta kokemuksesta vinkkinä, että vaikka synnytyksen jälkeen polttelee ihan kamalasti liikkumaan, niin kannattaa ainakin ensimmäinen kuukausi nauttia ihan vaan semmosesta rennosta oleilusta vauvan kanssa. Ei kannata kiirehtiä liikkumaan, vaunulenkit tietenkin on ihan must ja lantionpohjatreenit, mutta muita treenejä ehtii tehdä myöhemminkin ja se kroppa ei mee pilalle vaikka ei olis heti jumppailemassa. Se suurin palautuminen tapahtuu itsestään pikkuhiljaa kun antaa aikaa.👌 Itse ensimmäisen lapsen synnytyksen jälkeen kiirehdin liikkumaan ja jälkeen päin vähän harmittaa, että olis se eka kuukausi pitänyt pyhittää ihan semmoselle vauvan kans cuddlailulle ja jättää kaikki muu pois. Ehkä nyt toisen kans viisaampi.☺️

    • Kiitos! :)

      Musta tuntuu että mulla on sitä oleilua kyllä tosi paljon päivässä. Jos käyn treenaamassa, siihen menee noin tunti ja usein se on silloin kun vauva nukkuu. Itse saan liikunnasta niin paljon ja se tulee luonnostaan että vaikea ajatella että se veisi jostain jotain pois. :)

  2. Avatar Taru sanoo:

    Jään mielenkiinnolla seuraamaan tätä ja muutenkin luen nyt entistäkin suuremmalla kiinnostuksella blogiasi, kun oma käärö tuli maailmaan tämän viikon tiistaina. Aloitan viikonloppuna vaunulenkit pikkuisen kanssa, muun liikunnan suhteen en pidä hoppua vielä.

Kommentoi