Onko jumppaaminen pelkkää humppaa?

Moikka! Aihe, josta puhutaan paljon on ryhmäliikunta ja mielikuvat mitä se monille (jotka eivät ole edes kokeilleet) aiheuttaa. Monesti ryhmäliikunnasta puhuttaessa viitataan Bodypumppiin. Ryhmäliikunta = Bodypump ei pidä ihan paikkaansa. Etenkin salilla kävijät usein ”dissaavat” jumppaamisen pelkäksi bodypumpiksi, josta ei ole mitään hyötyä. Olen ihan samaa mieltä, että pelkkä bodypumpin veivaaminen ei ole kovin kehittävää. Yksipuolinen treeni ylipäätään ei ole mielestäni kovin suositeltavaa. On myös totta, että Bodypump voi olla hyödytöntä, jos painot ovat liian pienet ja/tai tekniikka väärä. Tämä sama ongelma pätee kuitenkin myös muihin liikuntamuotoihin ja siihen salitreeniin, myös salilla näkee jos minkälaista tekniikkaa ja tyyliä.

IMG_5736

Ryhmäliikuntatarjonta on kuitenkin nykyään niin laaja, että se on paljon muutakin kuin Bodypumppia. Minä väitän, että ryhmäliikunnalla voi kehittyä ja ja saada tuloksia halutessaan, jopa paremmin kuin pelkällä painojen heiluttelulla. Riippuu tietysti, millaisia tuloksia haluaa. Vaikka tämänhetken trendi on lihaksikkuus, uskon että monet, etenkin naispuoliset, tahtovat lähinnä sopusuhtaisen, timmin vartalon ja sellaisen voi saada myös jumppaamalla, kunhan tunti ja tavoitteet vastaavat toisiaan! Tämä riippuu toki myös ohjaajasta ja hänen ammattitaidosta ohjata asiakkaat tekemään oikealla tekniikalla ja teholla.

IMG_6351

Uskon, että ne jotka dissaavat jumppia, eivätkä ole itse saaneet tuloksia, ovat sellaisia, jotka ovat treenaanneet väärillä tekniikoilla, liian kevyillä tehoilla tai liian yksipuolisesti. Silloin ei voi syyttää lajia, vaan täytyy katsoa peiliin. 🙂 Sama homma pätee ihan kaikkeen liikuntaan, jos teet vähän sinne päin, tulokset ovat samanlaiset. On totta, että osa jumpissa kävijöistä treenaa ehkä liian lepsusti, mutta en näillä henkilöillä ei vaan ole vielä käsitystä siitä mihin keho pystyy ja mitä kova treeni tarkoittaa. Edelleen sama ongelma on myös kaikissa muissa liikuntamuodoissa. Aina jos tuntuu ettei niitä tuloksia tule, kannattaa käänytä ammattilaisen puoleen. Yksilöohjauksessa oppii parhaiten tekniikat ja tehot, jolloin myös tulosta alkaa syntyä.

IMG_6381

Treenaan itse jumpaten, eli ohjaan ryhmäliikuntaa ja paljon ohjaankin. Mulla on 9 eri lajia, joita ohjaan joka viikko 13-15 tuntia yhteensä. Bodypumppia ohjaan vain joka toinen viikko 45 minuuttia kerrallaan. Joitakin lajeja ohjaan pari kertaa viikkoon.

Tässä muutama ”saavutus” mitä oon pelkällä humpalla saavuttanut. 🙂 Yllä olevat kuvat kertokoon, kuinka ryhmäliikunta on muokannut kehoa ulkoisesti. Mikään lihaskimppu en sinänsä ole, mutta en suurempia lihaksia tarvitsekaan, sillä haluan olla myös kestävä ja räjähtävä.

Voimapuolella penkistä nousee se 60-65 kg ja maastavedossa 100 kg, muita maksimeja en ole kokeillut. (painan itse n. 58 kg) Salitreeni ei siis ole ainoa keino treenata ja saada tuloksia, vaan muillakin urheilumuodoilla kehittyy, jos tekee kunnolla ja monipuolisesti!! Tämän ei ole tarkoitus olla mikään ego-kirjoitus, halusin vaan tuoda esille toisen näkökannan tähän sali/lihas- palvontaan. 😉

Tärkeintä on löytää liikuntamuoto, josta tykkää ja nauttii! Voimaharjoittelu on myös todella hyvä treenimuoto ja loppupeleissä kannattaakin aina suunnitella treeniohjelma tavoitteiden mukaan. Jos ei ole tavoitteita, sittenhän voi tehdä mitä lystää.

Lähdenkin tästä ohjaamaan Spinning-Bodypumppia, kivaa viikonloppua! 😉


16 Responses to “Onko jumppaaminen pelkkää humppaa?”

  1. Yvonne sanoo:

    Word! Ja mikäpäs siinä, jos tykkää humpasta, se kohottaa kuntoa ja voi olla mainio liikuntamuoto 😉

    Aika mielenkiintoista, muuten, että asiakkaat aika harvoin tulevat juttelemaan ja kysymään neuvoja. Jos jumppa ei tunnu missään, kannattaisi toki keskustella ohjaajan kanssa. Ohjaaja voisi ehkä antaa vihjeen asiakaalle toisesta tunnista, joka sopisi juuri tälle asiakkaalle paremmin? Tai antaa henkilökohtaisia tehovinkkejä?

    Joten, saliasiakkaat jotka lukevat Ainon blogia, tulkaa toki useammin kysymään jos mietitte jotain treeniin liittyvää! Me autamme mielellämme!

  2. Susanne sanoo:

    Hyvä ja mulle ajankohtainen postaus. Oon vuosia ajatellut että salitreeni+aerobinen siihen päälle on mulle se paras juttu mutta kas kummaa, nykyään oon oppinut nauttimaan ryhmäliikunnasta ja salitreeni on jäänyt. Jumppatunnilla treenaan ihan samalla lailla kun salilla, keskityn vain itteeni mutta saan samalla aimosti lisäenergiaa kanssa jumppareilta ja ohjaajilta. Aion jatkaa samaan malliin ja ihana tietää että myös tällä tavalla on mahdollista saada mahtavia tuloksia. 🙂

  3. TanjaP sanoo:

    Itse olen aina tykännyt vaan nostaa rautaa jumpat ei ole olleet mun juttu.
    Salilla juttelin pt:n kanssa ja hän sai puhuttua mut kokeilemaan jumppaa,tällä viikolla menin sitten ekan kerran.Kyllä,tykkäsin ja kuolema ei tullutkaan. 🙂
    Ensi viikolla uudestaan ja eri jumppien kokeilu alkakoon.
    Uskon myös nyt että jumpatkin voi olla ok ja kivoja energia juttuja raudan nostamisen rinnalla.Näin muuttui munkin mieli jumpasta. 😀
    Oman salin henkilökunnasta tykkään ja heillä löytyykin vinkkejä mitä voisi kokeilla tai tehdä toisin,ammattilaisen vinkkejä arvostan.
    Kiitos Aino tsemppaavasta blogista. 🙂

    • ainorouhiainen sanoo:

      Kiva, että uskalsit käydä testaamassa myös ryhmäliikuntaa ja toiv. löydät mieleisen lajin 🙂

      Kiitos paljon 🙂

  4. Julia sanoo:

    Aloitteleva jumppaohjaaja täälläkin näpyttelee! Sydäntä lämmitti tämä postaus, koska jumppariksi tunnustaudun itsekin! Miulla tuli kaksikin juttua mieleen:

    Ohjaan ja harrastan kamppailulajeihin liittyviä juttuja, joissa intensiteetti kova. Yritän tsempata ohjattaviani usein ylittämään itsensä ja ”puristamaan itsestään viimeisetkin mehut irti”, koska itse ainakin koen sen kaikista palkitsevimmaksi liikunnan harrastamisessa. (Siksi olen varmaan päätynyt lukemaan siun blogia, koska olet hyvin samaistuttava tässä suhteessa.) Olenkin ohjatessani saanut huomata, että kaikki jumppaajat eivät hae näitä rääkkikokemuksia liikunnasta, eikä harjoittelulla välttämättä ole niin kummoisia tavoitteita, muuta kuin ehkä pään tyhjentäminen arkisista asioista, liikunnan jälkeinen hyvä olo tai vaikka sosialisoituminen. Yksikin jumppaaja perusteli minulle ”tavoitteettoman” jumpissa käymisensä niin vakuuttavasti, että uskon hänen valintansa olevan tietoinen ja hänelle sopivin, eikä mitään ”nysväilyä”, selittelyä tai uskalluksen puutetta. Toisaalta ehkä ohjaamani tuntityyppi ei silloin sovellu hänen kaltaisilleen liikkujille, vaan joku muu voisi olla sopivampi.

    Minusta on kuitenkin pääasia kansanterveydellisessä mielessä, että käydään vaikka mieluummin kävelyllä ja jumpissa puoliteholla jokunen kerta viikossa kuin että se aika istuttaisiin sohvalla sipsipussi kourassa. Tätä jäkimmäistä kun tekee turhan moni suomalainen aivan liikaa. Nimeltä mainitsemattomissa tv-sarjoissa, joissa tehdään sohvaperunoille elämänmuutos, minua eniten öklöttääkin se, että tavoitellaan alusta asti epärealistista fitnessmallin vartaloa, kun vaikka vain liikunnallisen ja tasapainoisen elämäntyylin, ja sitä kautta normaalipainon saavuttamisessa ja sen säilyttämisessä on jo tekemistä.

    Jumppa, tehokkaana ja tavoitteellisena treenimuotona tai vain vapaa-ajan humputteluna on miun mielestä sosiaalisempaakin kuin yksinäinen punttien heiluttelu peilin eessä! Ja se on jos mikä ois juttu, mitä myö jurot ja sosiaalisista tilanteista vaivautuvat suomalaiset tarvittas arkeemme kipeästi!

    Miun kaltaiselle, liikunnasta äärikokemuksia hakevalle, pöpipäälle siun blogi antaa inspiraatiota ja uusia ideoita reeniin ja ruokailuihin! Kiitos siitä! 🙂

    • ainorouhiainen sanoo:

      Kaikilla jumppareilla on tosiaan ne omat ”motiivit” miksi siellä tunneilla käyvät ja se on toki ihan ok, uskon kuitenkin että suurin osa haluaa myös hyötyö treenaamisesta jollain tavalla ja siksi ohjaajalla on roolina antaa sellaiset ohjeet ja tsempata niin että haluttuja tuloksia alkaa myös näkyä =).

      Jumppaaminen on kyllä paras tapa saada hyvä mieli, ihmiset, sosiaalisuus ja yhdessä treenaaminen = parasta!! =)

      Kiitos kommentista!

  5. Lode sanoo:

    Tässä humppamisen riemua jo 80-luvulta http://youtu.be/TIfAkOBMf5A ! 😀 huomaa attackista käytettävän edelleen paljon samoja liikkeitä! tulipas himo päästä jumppaan!

  6. nöötti sanoo:

    Monta leukaa menee oikealla tekniikalla? Karseen näköistä räpiköimistä toi crossfit-tyyli.

  7. Elina sanoo:

    Onko sulla tunneilla millaiset kengät? Käytätkö samoja myös salilla kun treenaat yksin ja millainen saliohjelma sulla on nyt käytössä? 🙂

    • ainorouhiainen sanoo:

      Mulla on varmaan 5 paria erilaisia kenkiä, joita käytän vaihdellen mutta tällä hetkellä suurimmassa käytössä nike freet 🙂 Salille mulla on erikseen omat salikengät, mutta en oo muistanu käyttää niitä hetkeen. Teen nyt 2 salitreeniä viikossa, rinta+selkä ja sitten toisena päivänä olkapää-ojentaja-hauis 🙂

  8. Tuija sanoo:

    Hyvännäköiset on käsilihakset! 🙂

  9. Varvana sanoo:

    Jep, täällä on pyöritelty silmiä prof Fogelholmin halveksuvalle kommentille ”naisjumpasta”. Monilla (erityisesti miehillä) tuntuu olevan käsitys, että jumpat ovat pelkkää löllyttelyä, ja kovaa voi treenata vain salilla. Toki jumpissa harvemmin pääsee treenaamaan maksimilihasvoimaa, mutta sykkeiden ja räjähtävyyden puolesta sitten pääseekin vetämään kovaa ja korkealta.

Kommentoi