UUSI TREENIKAVERI

Vaikka aamulla olo oli vielä hieman tahmea, on olo virkistynyt pitkin päivää. Normaalisti maanantai on ollut mun jalkatreenipäivä, mutta koska eilen oli aika rankka päivä jumppien ja auton ratissa istumisen johdosta, päätin siirtää sen myöhemmälle viikkoon. Sen sijaan lähdettiin koko perheen voimin pienelle lenkille ja juoksemaan mäkivetoja. Perheellähän tarkoitan siis koiraa ja miestä 😀  En ole koskaan aiemmin kokeillut juosta pidempää matkaa tuon meidän hauvan kanssa, mutta meni kyllä yllättävän hyvin. Nätisti se hölkötti menemään meidän kanssa 25 minuutin ajan. Hölkkäiltiin tosiaan aika rentoa vauhtia, lähinnä lämmittelymielessä. Lisäksi raitis ilma herätteli kivasti väsynyttä pääkoppaa. Oman haasteensa toi myös osittain todella liukkaat tiet. Heitinkin kotimatkalla kunnon lipat ja melkeen meinas itku tulla kun otti niin kipeetä polveen. Onneksi ei käynyt kuinkaan ja selvisin pelkällä tärähdyksellä.

11020279_10155185571210577_1539205321_n_Fotor_Collage

Meidän lähellä on pieni rapatunturi, joka toimii erinomaisena mäkenä vetoja varten. Mäki oli myös aivan jäässä, mutta onneksi sivussa meni ohut suikale ”kuivaa” maata, joten juokseminen onnistui kaatumatta. 🙂 Juostiin jyrkkää mäkeä ylös useita kertoja ja jossain vaiheessa tuo toinen pojista hyytyi, mutta toinen jaksoi juosta mun kanssa loppuun saakka. 😀

11026505_10155185570720577_38282755_n

On the top of the Gerby!

En muista, olenko koskaan kirjoittanut tästä, mutta en siis aiemmin ollut mikään kovin suuri koirafani. Hankimme koiran, koska poikaystävä oli haaveillut siitä viimeiset neljä vuotta. Olimme sopineet, että kun muutamme isompaan asuntoon, jossa on oma piha sekä muutenkin paremmat ulkoilumahdollisuudet, saa myös koira tulla. Viime syksynä, tai oikeastaan elokuun lopussa, haimme Obelixin kotiin ja sen jälkeen meikäläinen onkin ollut ihan myyty. <3

Tuo karvapallo on vaan jotain niin suloista, että en kestä. Se on aina niin iloinen kun tulee kotiin ja antaa niin paljon läheisyyttä, ettei toista. 🙂 Se on aina siellä missä mekin ollaan. Jos minä olen alakerrassa ja mies yläkerrassa, Obe hengailee jossain rappusten keskivälissä, koska ei tiedä kumpaan kerrokseen menisi! Jos herään yöllä, löytyy tuo karvakasa yleensä kainalosta, tai mun vatsan päältä. <3 <3 <3

DSC02842 DSC02892 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ranskanbulldogeilla on kyllä ihan mahtava luonne. Onko mun lukijoissa yhtään ranskiksen omistajaa?


28 Responses to “UUSI TREENIKAVERI”

  1. Marika sanoo:

    täällä löytyy yks ranskiksen omistaja! luonne on kyllä mahtavin ja on ne vaan muutenkin ihan parhaita. joo yksin ei tarvi kyllä olla koskaan, aina on seuraaja tarjoomassa läheisyyttä :DD

  2. Elisa sanoo:

    Toukokuussa, ranskiksen onnellinen omistaja!✌️

  3. Yvonne sanoo:

    Meillä ei ole, mutta keskimmäinen pojistani toivoo kovasti sellaisen koiran, joten ehkä minusta joskus tulee ranskanbulldogin mumma 😀

    Muuten, kiitos tosi paljon siita bikinibootcamp-ruokavaliopostauksesta (siis se viime vuoden)! Vaikka koen olevani ihan ok bikinikunnossa (kilpailemaan en aio, löytyykö edes sellaisia kilpailuja seniorille…) teki mieli kokeilla. Eilen oli ensimmäinen kokeilupäivä, ja olen erityisesti tyytyväinen siihen vihersmoothie-vihjeeseen. Olo oli kylläinen ja mukava koko aamupäivän!

    • ainorouhiainen sanoo:

      Kiitos Yvonne, kiva jos sait hyvän olon noudattamalla ohjelmaa. Kerropas enemmän kokemuksia jos meinaat noudattaa pidempäänkin! 🙂

  4. Maija sanoo:

    Just itekin vedin viikonloppuna mäkivetoja pitkän tauon jälkeen. 🙂 Vähän tuntuu vielä jaloissa. Vedin 10 x 30 s. Miltä tommonen määrä kuulostaa? Voisitkohan tehdä postauksen mäkivetotreeneistä; ajat ja määrät ja miten saa kehitystä aikaiseksi?

    Koirat on myös mun sydäntä lähellä. Ite omistan sheltin, joka on kyllä maailman paras kaveri. Koskaan en oo tavannut yhtä iloista ja hyväsydämistä karvapalleroa. Ja ilman sitä en lähtisi varmaan joka päivä ulkoilemaan. 🙂

    • ainorouhiainen sanoo:

      Kuulostaa oikeen hyvältä! Noita määriä ja pituuksia voi vaihdella vähän sen mukaan mitä haluaa sillä treenillä kehittää, esim. nopeus, kestävyys tai räjähtävyys. Oon tainnut kirjotella joskus mäkivedoista mutta voishan niitä uudelleenkin ottaa esiin.

      Oma koira on kyllä luotettavin kaveri mitä löytyy <3 🙂

  5. carita sanoo:

    Halusin tulla kiittämään sua aivan mielettömän inspiroivasta ja MIELENKIINTOISESTA!! blogista!:) (ja tähän ilotulitusta ja tähtiä!)

    Ensinnäkin ite syön melko samalla tavalla ja tykkään suunnitella kaikkia mahdollisia reseptejä nimenomaan terveellisistä ja ravitsevista aineksista, ja omia ideoita kehitellessä ja kokeillessa on tosi kiva lukee sun juttuja ruoasta ja ravitsemuksesta ja se buustaa välillä omaa ajattelua ihan uusiin svääreihin!:D Terveellisen ruokailun ei tosiaan tarvi olla tylsää ja yksitoikkoista, vaan oikeesti se voi parhaimmillaan olla jotain mielettömän inspiroivaa ja kaiken lisäks mikä mahtava olo! Ja ihan ton beach body -haasteen ruokavalion puitteissa voi kokkailla vaikka ja mitä!

    Sit mitä tulee sun muihin postausaiheisiin niin pääsääntöisesti todella mielenkiintoista, idearikasta ja hyvällä tavalla ajatuksia herättävää. Tuntuu et moni lukee sun blogia välillä tosi ”pintapuolisesti” ja sit tulee kommentoimaan kuinka sulla menee överiks ja liian alhainen rasvaprosentti, pinnallista touhua jne…ite kuitenkin koen, että pyrit inspiroimaan ihmisiä, herättään ajatuksia, antamaan ideoita ja esimerkkejä omasta toiminnasta…et suinkaan kannusta kaikkia liikkumaan samoja määriä tai tavoittelemaan yhtä matalaa rasvaprosenttia. Lisäks mun mielestä tarjoot tietoa ihan kaikenlaisille lukijoille, jotka siis ylipäätään kiinnostuneita terveellisestä ja tasapainoisesta elämästä. Ite ainakin tiedän jo aika paljon ravitsemuksesta ja liikunnasta, mutta silti koen saavani paljon sun blogista uutta tietoo ja inspiraatioo, mutta uskon, että myös monet, joilla tietoo ei oo niin paljon ennestään, saa sun blogista paljon tietoo ja ideoita. Ja ennen kaikkea se tieto on esitetty mielenkiintoisella tavalla ja hyvällä tapaa ”yksinkertaisesti”, että on oikeesti mukava lukee ja ymmärtää, ja voi samalla ajatella vähän omaan toimintaa ja elämää.

    Tästä tuli nyt vähän pitkä tarina, mutta lyhyesti ja ytimekkäästi; KIITOS!!<3

    • ainorouhiainen sanoo:

      Moikka! Voi vitsi, en osaa sanoa muuta kuin KIITOS takaisin sulle <3

      Tuli tosi hyvä fiilis tästä ja osasit kiteyttää aika hyvin myös mun ajatuksia kaikesta tästä hyvä/huono - bloggaaja. Mä pyrin inspiroimaan ja tuomaan positiivisuutta, mutta aina ei mee ihan putkeen, kun ihmiset ajattelee asioista niin eri tavalla. Kiva kuitenkin että on teitä ihania ihmisiä joilta saa positiivisuutta myös takaisin.:)

  6. Henna sanoo:

    Täällä yksi ranskisfani. Olen jo useamman vuoden haaveillut omasta ranskiksesta, mutta liityttyäni Facessa yhteen monista ranskisryhmistä olen tullut toisiin aatoksiin. Niin paljon sairauksia ja vaivoja, että en varmaan kestäisi, jos joutuisin menettämään oman rakkaan jo 3-5 vuoden iässä. Toki kaikilla roduilla on omat vaivansa ja tietenkin ranskistenkin joukosta löytyy omat valioyksilönsä, mutta silti olen alkanut harkitsemaan joitain terveenpää rotua. Toivottavasti Obelix on yksi valioyksilö ja säilyy suuremmilta vaivoilta. On kyllä niin valloittavat tapaus, että saatan muuttaa uudelleen mieleni 🙂

    • ainorouhiainen sanoo:

      Tuo on kyllä se ikävä puoli tässä rodussa. Onneksi ollaan vielä ainakin vältytty ongelmilta. Toivon myös hartaasti että saatais nauttia Obelixin seurasta vielä monia vuosia =)

  7. Hansu sanoo:

    Ihania kuvia teidän hauvasta 😀

  8. Hanna sanoo:

    Moikka! Kysymykseni ei liity tähän postaukseen, vaan beacbody 2015 haasteeseen, mutta koen tämän uusimman postauksen järkevimmäksi paikaksi sijoittaa kysymys.

    Eli, kannattaako liikkeiden järjestystä eri salitreenikerroilla muuttaa, esimerkiksi jalkapäivänä joskus aloittaa askelkyykyistä ja vasta viimeisenä tehdä boksikyykyt? Onko sillä merkitystä kehittymisen kannalta, kun aina puhutaan siitä, että vaihtelu kannattaa.

    Toiseksi, kuinka pian salitreenin jälkeen tulisi syödä edes jotakin pientä, ja mitä sen tulisi sisältää? Itse en koe tarvitsevani palkkaria vielä, mutta usein saatan syödä vasta käveltyäni salilta kotiin ja käytyäni suihkussa, eli noin tunti treenin lopettamisen jälkeen. Kannattaisiko heti treenin jälkeen syödä ainakin jotain pientä proteiinipitoista (kuten banaani, kananmuna, vähän maitorahkaa) vai pärjääkö tuolla palautumisen ja kehittymisen kannalta sopivasti, jos syö noin tunnin-puolentoista kuluttua? En siis noudata vielä ruokavaliota, sillä korjaan sitä hiljalleen parempaan suuntaan 🙂

    Tähän loppuun vielä kiitos Aino aivan mahtavasta blogista, josta saan todella paljon inspiraatiota oman terveyteni kehittämiseen! Kiitos myös vastauksista etukäteen 🙂

    • ainorouhiainen sanoo:

      Moikka! Kiitos paljon =)

      Mä kyllä suosittelen syömään pikaisesti treenin jälkeen edes jotain jos sulla menee noinkin kauan siihen aterian syömiseen. Lainaan osan tekstistäni jonka kirjoitin tässä taannoin, eli ravinnon/palautusjuoman väliin jättäminen harjoittelun jälkeen voi johtaa siihen, että kortisoli jää jylläämään haitallisen korkealle tasolle. Kortisolin liikatoiminta pitää yllä korkeaa verensokeria. Verensokerin noustessa myös insuliinin eritys kasvaa. Tämä taas jämäyttää rasvavarastot usein siihen keskivartalon alueelle. Sulla nyt ei varmasti ole mitään hätää kun kuitenkin syöt treenien jälkeen, mutta liian pitkä väli treenin ja ravinnon väliin, voi silti hidastaa kehitystä.

      http://a-rou.indiedays.com/2015/02/13/miten-optimoida-tuloksien-saanti/

  9. Hanna sanoo:

    Ihana, ihana Obelix! Miten se voi olla noin suloinen! 🙂
    Kiitos Aino blogistasi! Tämä on ollut jo pitkään suosikkieni joukossa. Kiva kun jaksat kirjoitella niin usein ja nähdä hirveästi vaivaa postaustesi eteen. Musta on hienoa, miten seisot valintojesi ja arvojesi takana, mutta näytät ymmärtävän myös muiden toisenlaisia valintoja.

  10. kiristysruuvi sanoo:

    Ihana selän+pepun+takareiden+säären sutjakkuuss ja voimakkuuden tunne! Hyvä että jaat kuvia muillekin etkä vain treenaa omaa miestäsi mielyttääksesi.

  11. Nipsuu sanoo:

    Täällä myös ranskiksen omistaja <3! Tässä se nytkin sölissä möllöttää ja meillä molemmilla on todella huono asento, mutta kun pitää olla lähellä :D. Mutta meillä ei kyllä tulisi tällä Pököllä mieleenkään, että olisi jossain kahden huoneen välillä, vaan yleensä se valitsee mut, ja on pakko olla ihokosketuksessa 😀

    • ainorouhiainen sanoo:

      Hehe, ne on kyllä paljon iholla, aina löytyy halikaveri 😀

  12. Riikka sanoo:

    Täällä yksi PT ja ryhmäliikunnanohjaaja, sekä kolmen ranskispojan äiskä 😉 nuorin Risto Reipas on nyt 10kk, Aapeli 2 vuotta, ja Banjo kohta 4 vuotta. Liityhän ”ranskanbulldoggi” facebook ryhmään, meitä on siellä yli 3000, toimin ko ryhmän ylläpitäjänä.

    • ainorouhiainen sanoo:

      Hei Riikka! Olen jo ollut ryhmässä syksystä saakka, ehkä enemmän ”hiljaisena” jäsenenä 😀 Olen nähnyt useasti sun söpöjen koirien kuvia!!

  13. M sanoo:

    Iihana Obelix 🙂
    Olenkin mielenkiinnolla odottanut tarinaa, miten O tuli teidän perheeseen, kun muistan että olet sanonut ettet ole varsinaisesti ”koiraihminen”. Ihana kuulla, että karvakasa on valloittanut paikkansa sydämessäsi <3 Itse en tosin lyttykuonoista koiraa olisi ottanut, vaikka kaikissa rotukoirissa on yleensä jokin jalostuksen mukana tullut "valuvika". Toivon teidän koiralle pitkää ja tervettä ikää!

    Näin koiran yksinhuoltajana tuskailen monesti siitä salille tai jumppaan lähtemisestä työpäivän jälkeen, kun karvakaveri ei pääse mukaan ja oma koirani tykkää tuhota jotakin kun jää illalla vielä yksin…
    Vinkkejä koirallisen liikkumiseen otetaan mielellään vastaan! Mäkivetoja ollaan joskus tehty ja myös askelkyykkyjä yms lenkin aikana. Lisävinkit olis kuitenkin tarpeen.
    Myös vapaasti varastettava kehitysidea salin koiraparkista olis aikas bueno… 🙂

    • ainorouhiainen sanoo:

      Hei tuo oli tosi hauska idea! Täytyy kehitellä joku koira-treeni ja testauksen jälkeen laittaa jakoon 😉 Kiitos!

  14. Elina sanoo:

    Itsellä ei ole ranskista, mutta täällä suhailee 6kk ikäinen sekarotuinen pentu. Täytyykin itse mennä kanssa tekemään mäkivetoja ja ottaa tää energiapakkaus mukaan! 😀

    Lähdin itseasiassa ihan kiittämään kivasta ja monipuolisesta blogista! Vaikka itse syön hieman eri tavalla, on täältä hauska lukea tietoa ja saada vinkkejä myös erilaiseen elämäntapaan 🙂 ja mun mielestä sun blogi erottuu muista juurikin postaus tahdin perusteella ja se miten vastaat kommentteihin! Eli KIITOS! Blogiasi on ilo lueskella päivästä toiseen 🙂

Kommentoi