Se olo kun syke on normaalia korkeammalla ja vatsaa kipristelee, ei tiedä miten päin olisi kun paikallakaan ei pysty olla. Jännittäminen on mielestäni jollain tavalla todella ärsyttävä olotila, mutta yleensä kun jännityksen aiheuttaneen jutun saa pois alta, on olo loistava! En muista koska olen viimeksi jännittänyt, mutta täytyy myöntää että eilen oli hieman perhosia vatsassa. Ohjasin siis 3000 ihmiselle alkulämmittelyn Nice Run tapahtumassa, ja vaikka ohjaan jumppia joka päivä, oli tämä hieman erilainen juttu. 🙂 Jännitys oli lähinnä sellaista kevyttä, joka piti ainakin pään skarppina. Olen joskus ollut ihan mieletön jännäri. Ennen aerobicin kisasuorituksia olin lähestulkoon paniikissa koko päivän. Kun aloin ohjaamaan jumppia, jännitin silloinkin todella paljon. Paljon voi tosin laittaa nuoruuden piikkiin, mutta nykyään olen päässyt tästä kokonaan eroon. 

Ohjaus meni kuitenkin tosi hyvin, fiilis oli hyvä ja vaikka oli hieman ahdasta kuulin jälkeen päin, että hiki oli tullut ja sehän oli tärkeintä! Sain myös paljon positiivista palautetta, mikä tuntuu tietysti mukavalta! Oliko lukijoista joku paikanpäällä jumppaamassa ja juoksemassa?

Lämmittelyn jälkeen alkoikin itse juoksuosuus. Me päästiin lähtemään ihan viimeisten joukossa matkaan. Järjestyksen tarkoitus oli olla niin, että juoksijat lähtevät ensin ja kävelijät viimeisenä. No, ei menny ihan putkeen meidän kohdalla! Ensimmäiset kilometrit olivat ihan jäätävää ruuhkaa ja vedettiin sellaista siksakkia, että meinasin pari kertaa juosta ojaan tai puun oksaa päin. 😀

Sanoin alussa Evelle ja Suville, että vedetään sellaista rentoo hölkkää vaan, mutta mihinkäs tällainen kilpailuhenkinen tavoistaan pääsee. Pahimpien ruuhkien jälkeen aloin laittaa tossua toisen eteen ja ohittelin jengiä minkä kerkesin. Aika meni nopeesti, sillä keskityin koko ajan siihen, mistä välistä ohitan seuraavat edellä menijät. Maaliin tullessa kellotin ajan 22 minuuttia ja matka oli siis 5 km. Tuo on kai ihan hyvä aika ja jäi hieman harmittamaan, kun ei päässyt alusta asti juoksemaan kunnolla. Olisi voinut voittaa vielä muutamia minuutteja.. Sellainen ”nice run” meikäläisen osalta. 😀 

Juoksun jälkeen alkoi piknik osuus, mutta mulla oli vielä RPV-ohjaus, joten jätin ruokailut väliin ja polkaisin vielä Ladylle jumppaammaan yhden tunnin. Päivän aikana olin harjoitellut meidän lämppäriä 3 kertaa läpi + tein jalka&pakaratreenin salilla. Ihan kiitettävästi tuli treeniminuutteja eiliseen päivään! 

Mukavia tapahtumia tällaiset ja tästä tulikin pieni kutina osallistua johonkin juoksutapahtumaan ja lähtee kokeilemaan kuinka kovaa sitä oikeesti pääsee. Meniskö 10 km 45 minuuttiin? Tämä oli mun tämän vuoden kolmas juoksulenkki, mutta eiköhän kesälomalla viimeistään tule otettua muutama useempi juoksuaskel!

Kuvat: Suvi