Ootko koskaan miettinyt, että se tyttö, jonka elämän ja samalla kropan vaihtaisit koska vaan omaasi, on sisältä maailman tyhjin. Sen poikaystävä pahoinpitelee, eikä se tiedä miten pääsee pois. Se poika, jolla on kaikki maailman rahat ja vaikuttaa maailman makeimmalta tyypiltä, siltä puuttuu ne ystävät joita sulla on, ja joiden takia se antais ne maalliset mammonat mitä se omistaa. Se tyttö, joka vaikuttaa niin vahvalta ja kadehdittavan hyvältä, sillä on syömishäriö, ja se kamppailee joka päivä omasta elämästä, valinnoista ja siitä mitä se pystyy tehdä.
Se iloisin poika sun seurueesta. Se, jonka huumorin ja elämänasenteen tahtoisit. Se miettii itsemurhaa joka päivä. Miten mä sen teen ja kuinka suoritan? kuka edes jää kaipaamaan? Se tyttö, jolla on mahtava työ, kaikki hyvin ja iloinen ulkokuori. Siltä puuttuu oman elämän pohja, perhe, ja ne, jotka pitää siitä huolta kun se tarvii sitä. Se poika, urheilullisesti hirveen lahjakas, hyvännäköinen nuori. Se, jonka vanhemmat on alkoholisteja, minkä vuoksi se itkee joka ilta, eikä tiedä mitä tekis. Se kaunis tyttö, jolla on kaikki hyvin, joka haluis perheen ja lapsen, mutta ei vaan voi saada sitä geenien vuoksi.
Se poika, joka on niin hyvännäköinen, pelaa ammattitasolla ja sillä on se mallityttöystäväkin. Se on masentunut niin pahasti, ettei välillä pysty nousta edes sängystä. Just se, joka on niin kauheen usein kipeenäkin. Se tyttö, joka ei ikinä oo surullinen, sillä on täydelliset geenit, kroppa ja elämäkin rullaa aina ilman ongelmia. Se, jonka rakkaimmalla ihmisellä on syöpä, eikä se tiedä miten helpottais sen matkaa kuolemaan asti.
Se poika, joka pitää hauskaa joka viikonloppu, joka on aina hyvällä päällä ja haluaa juhlia. Se, jolla on niin kovat morkkikset joka illan jälkeen. Se, joka hukuttaa surun kaikkeen siihen iloon. Se tyttö, joka on aina niin hyvä kaikessa, se joka sai koulussa aina ne kympit. Se on niin epävarma itsestään, että se viettää joka aamu 3 tuntia peilin edes miettien mitä se kehtaa pukea, koska se on niin ruma.
Tämä on kyllä niin totta. pisti oikein miettimään. Turha kadehtia muita, kun heilläkin on varmasti ongelmia ja surullisia hetkiä elämässä, eikä kaikki ole sitä miltä näyttää
Täyttä asiaa tämä teksti! Joku sanoi joskus jossain lehdessä, että ”ei kannata kadehtia sitä, jonka murheita ei tiedä”. Se oli musta osuvasti lohkaistu.
Asiaa! Toista ihmistä kadehtiessa (tai ihaliltaessa) harvoin oivaltaa, että silläkin tyypillä on varmasti omat ongelmansa. Ihailemansa ihmisen nostaa huomaamattaan jalustalle ja häneen projisoidaan oman ”täydellisen elämän” odotuksia ja ihanteita, ihan huomaamatta.
Kauneus on katsojan silmissä ja hyvinvointi lähtee itsestä ! Vaikka ulkonäkö onkin usein se ihailtavin asia, pitäisi jokaisen muistaa, että todellinen kauneus tulee syvältä itsestä. Jokainen olemme erilaisia – ainutlaatuisia yksilöitä, joita ei toista samanlaista koskaan löydykään <3
TAI sitten sillä kauniilla ja hyväkuntoisella ja iloisella tytöllä tai pojalla on kaikki (toivottavasti) tosi hyvin ja voin olla iloinen hänen puolestaan ja saada inspiraatiota sellaisesta ihmisestä! Miksi meidän suomalaisten pitää heti ajatella että kakku on vaan päältä kaunis ja yrittää tukahduttaa omia kateellisuuden tunteita näillä negatiivisilla ajatuksilla?
Toivottavasti mielummin onkin kaikki hyvin ja tietysti on niitäki joilla on kaikki hyvin! Pyrin toki itekin ajattelemaan mielummin positiivisesti kuin negatiivisesti, mutta tässä oli ideana herättää ajatuksia siitä ettei täydellinen ulkokuori aina kerro kaikkea. Monesti oletetaan toisista ihmisistä paljon, kuitenkaan tietämättä kaikkea. Harmitellaan ja kadehditaan toisia, vaikka loppupeleissä oma elämä ja omat asiat on aivan hyvin eikä tällaiseen olisi edes tarvetta. 🙂
”Jokaiselle päivälle riittää sen oma pahuus.”
Kaikilla siis ongelmansa, kukaan ei täältä selviä ilman niitä. Elämässä tärkein keskittyä löytämään niitä ihania juttuja mistä voi nauttia, kadehtimatta muita.
Koskettava ja omalla tavalla tosi syvällinen teksti. 🙂
kaunis kirjoitus, ja niin totta 🙂 koskaan ei voi tietää miten asiat oikeasti ovat pelkän ulkonäön perusteella
Vau. Teksti pysäytti. Toi on kyllä niin totta. Ulkokuori on vaan heijastus siitä, mitä ihminen haluaa itsestään näyttää. Mitä läheisemmäks ihmiset käy, sitä enemmän se täydellinen kuva romuttuu. Kaikilla on huolensa ja murheensa, aina se vaan ei näy päällepäin
Näinhän se vaan on että kaikki on jollain tapaa epätäydellisen täydellisiä, liian usein asioista halutaan nähdä vain yksi puoli 🙂
Juuri näin! Ei voisi paremmin asiaa ilmaista. Kenellekään ei kannata olla kateellinen, oli sitten kyse mistä tahansa.