Comfort zone eli mukavuusalue on se mukava paikka missä on kiva pysyä. En lähde yleistämään, mutta uskoisin että mitä treenaamiseen tulee on naisille miehiä vaikeampaa poistua mukavuusalueelta. Sehän tarkoittaa että treeni alkaa tuntua ns.pahalta ja tulee jopa huono olo!
Oon pyörinyt paljon salilla naispuolisten asiakkaiden kanssa ja usein kun laitan painot tankoon/laitteeseen tulee kommentti ”enhän mä nyt noin isoilla jaksa” .. Niinno et voi tietää jos et kokeile. Vielä useemmin niillä painoilla jaksetaan ja pystytään laittaa vielä enemmänkin. Yleensä kehityksen junnaamisessa onkin juuri se ongelma ettei uskalleta astua pois sieltä omalta tutulta ja turvalliselta mukavuusalueelta. Tehdään samat liikkeet, samoilla painoilla ja toistoilla kuukaudesta toiseen 🙂 Tunnistaako joku itsensä?

Kovatehoisissa jumpissa kuten esim spinningissä sanon usein juuri että pitää haastaa itseensä ja saada se paha olo aikaseksi, päästä pois mukavuusalueelta 😀 Tietenkin kaikki voi ja saa tehdä tunnit oman tason mukaan, mutta uskon että 98% jumppareista on tullut sinne treenaamaan kovaa ja haluaa että treeni tuntuu joten mun tehtävänä on piiskata taju kankaalle ja luulen että oon ihan hyvä siinä! 😉
Maanantaina yks tyttö tuli sanomaan spinnin jälkeen että ei oo koskaan hikoillut samalla tavalla ja että hänelle tuli minusta mieleen kapiainen joka ei anna lopettaa tai keventää vastusta 😀 Haha.

Kaikki ohjaajat ei oo samanlaisia ja se on hyvä juttu koska kaikki jumpparitkaan ei oo samanlaisia. Toiset antaa enemmän vaihtoehtoja ja vapauksia ja ne jotka sellasia haluaa menee toisille tunneille. Mun mielestä ohjaajana kannattaakin löytää se oma tie ja pysyä sillä, eikä matkia muita tai yrittää olla tietynlainen.

Miettikää ensi kerran kun menette treenaamaan että mitä jos tekisin jotain erilailla, vielä vähän kovempaa, isommilla painoilla tai erilaisilla sarjoilla. Keho vaatii uusia ärsykkeitä kehittyäkseen!