SUHTEENI ALKOHOLIIN

Mikä ihana aurinkoinen ilma! Oon pistänyt ranttaliksi ja plankkasin koko kämpän lattiasta kattoon. Tuo ihana auringonvalo kun on myös hieman petollinen paljastaessaan pölyt ja roskat. Tuli siis imuroitua huolella ja pesinpä vielä lattiatkin. Tämän jälkeen siirryttiin vielä ulos tekemään ulkotöitä auringon paisteessa. Nyt on superhyvä fiilis!

Tuossa puuhaillessa aloin miettimään aikaa vuosia taaksepäin, jolloin baarissa käyminen kuului mun jokaiseen viikonloppuun. Olin sinkku ja nuori, joten mikäs siinä juhliessa. Viikonloput olivat ihan hauskoja, mutta muistan kuitenkin olon olleen jollain lailla tyhjä. Viikot kahlattiin läpi väkisin, viikonloppua odottaen. Maanantaisin väsytti niin, ettei mitään järkeä ja oikeastaan koko alkuviikko oli tahmea ja jopa masentava. Torstaina alkoi helpottaa, sillä olihan viikonloppu edessä ja pääsi taas radalle nollaamaan päänsä. Oikeastaan nuo illat toistivat aina samaa kaavaa, eikä ne enää jossain vaiheessa olleet edes hauskoja. Seuraavana päivänä ei pystynyt olla yksin, sillä silloin olisi jäänyt keskenään omien ajatuksien kanssa, eikä sellainen käynyt päinsä. Sunnuntait menikin yleensä Amarillossa mässäillen ja seuraavana päivinä olo oli ihan kaamea, turvonnut ja väsynyt. Näin jälkeenpäin ajateltuna, nyt jopa säälin silloista itseäni.

30813_10150196281460577_4175635_n_Fotor_Collage

Kaikki kuvat eivät liity tuohon aikaan josta puhun tekstissä

Tuo oli onneksi vain melko lyhyt vaihe, joka loppui jossain vaiheessa. Suhteeni alkoholiin onkin muuttunut vuosien myötä. Edelleenkään en ole absolutisti ja mielestäni juhliminen on hauskaa, ainakin aina silloin tällöin. Tällä kirjoituksella en tahdo syyllistä ketään, mutta kun aihetta miettiin tarkemmin, herää ajatus, miten paljon menee hukkaan noihin jokaisena viikonloppuna toistuviin baari-iltoihin? Kaikki reagoivat alkoholiin eri tavoin, eikä se aiheuta samoja fiiliksiä jokaisella. Uskon silti, että harvalla on mikään superfiilis krapulapäivänä, maanantaiaamusta puhumattakaan. Onko se yksi tai kaksi iltaa tosiaan sen arvoisia, että on väsynyt seuraavat kolme päivää, eikä voi hyvin? Treenit jää ehkä välistä ja puurokin maistuu ihan pahvilta.

Mun mielestä hauskimpia tapauksia ovat biletysillat, joita on harvemmin ja joissa tapahtuu jotain erikoista. Tällöin koko hommasta jää parempi fiilis ja hyviä muistoja seuraavalle viikolle muisteltavaksi. Voihan baariin mennä myös selvinpäin, mutta itse senkin kokeilleena, jään mielummin kotiin katselemaan leffaa, kuin katselen ihmisiä sekoilemassa ja avautumassa tyhmistä asioista. 😀  Toiset myös nauttivat muutaman lasillisen ottamisesta, mutta meikäläisen tapauksessa ei tuokaan oikein nappaa. En ole koskaan kokenut, että alkoholi rauhoittaisi tai rentouttaisi. Lähinnä alan käydä ylikierroksilla, joten jätä sen vuoksi ne muutamatkin ottamatta, ellen ole lähdössä radalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen valitettavasti joutunut todistamaan alkoholin negatiivisia vaikutuksia hyvinkin läheltä ja myös saanut osani siitä. Tämänkin takia oma suhteeni kyseiseen aineeseen on jollain tavalla monimutkainen. Edellisestä baarireissusta on jo monia kuukausia aikaa, eikä viime aikoina ole ollut minkäänlaista fiilistä lähteä juhlimaan. Tällä hetkellä nautin juuri näistä energisistä sunnuntaipäivistä ja siitä, että jopa odotan uutta viikkoa. Maanantaitkin sujuu loistavasti, kiitos viikonloppuna nukuttujen tuntien. Olen kai tullut vanhaksi, mutta näin sitä vaan alkaa priorisoida ihan uusia asioita toisten edelle.

Kun nuo lumet tuosta sulaa ja aurinko porottaa entistä kovemmilla lämmöillä, alkaa varmaan munkin tanssijalkaa taas vipattamaan, tai sitten ei. Tällä hetkellä voisin jopa ajatella eläväni kokonaan ilman alkoholia, mutta ei sitä kyllä koskaan tiedä. Olen myös jollain tavalla kausieläjä, eli mulla on erilaisia kausia, kun tietyt asiat tuntuu tärkeemmiltä kuin toiset. 😀

Millaisia fiiliksiä aihe herättää teissä?