MIKÄ IHMEEN VO2MAX?

Maksimaalista hapenottoa (VO2max) pidetään parhaana aerobisen eli kestävyyskunnon mittarina.  Mitä suurempi VO2max, sitä enemmän happea elimistö pystyy käyttämään hyväkseen, ja sitä paremmassa kunnossa ihminen on. Vo2max kehittyy luonnollisesti treenaamalla itseään tilaan, jossa hengästyy. Aerobinen harjoittelu onkin hyvä keino kehittää hapenottokykyä ja esimerkiksi intervallityyppinen harjoittelu loistava ja melko nopeakin tapa parantaa Vo2max-lukua.

Maksimaalinen hapenottokyky on yksi kestävyysliikunnan, mutta myös toimintakyvyn tärkeimmistä mittareista. Tavoiteltavat arvot painokiloon suhteutetussa hapenotossa on naisilla vähintään 35 ml/kg/min ja miehillä 40 ml/kg/min, kun tavoitellaan tasoa, jolla minimoidaan hapenkuljetus- ja verenkiertoelimistön osalta kuolleisuuden riskiä. 

Yleensä parhaita arvoja hapenottokyvyllisesti antavat kestävyysurheilijat, kuten hiihtäjät, pyöräiljät ja juoksijat. Hiihdossa kansainvälisen tason hiihtäjien hapenotto on miehillä 80–90 ml/kg/min välillä, naisilla 70-80 ml/kg/min. SM–liigassa pelaavan jääkiekkoilijan hapenotto on keskimäärin 60–65 ml/kg/min, Kansainvälisen tason kestävyysjuoksijalla 70-80 ml/kg/min.

Itse olen testannut tämän juosten kahdeksan vuotta sitten ja sain tuloksena 70. Nyt olen tehnyt testin Polarin Vantage M – mittarilla, joka antoi tulokseksi 62. Fyysinen testi on tietysti aina tarkempi, mutta kyllä nuo älykellotkin pääsee aika lähelle totuutta nykyään! Näiden tulosten varjossa voi siis sanoa, että ryhmäliikunta on tehokas tapa parantaa kestävyyskuntoa! :D

KUNTOTASOLUOKAT

Miehet

Ikä/vuotta Heikko Matala Tyydyttävä Keskitaso Hyvä Erittäin hyvä Huippu
20–24 < 32 32–37 38–43 44–50 51–56 57–62 > 62
25–29 < 31 31–35 36–42 43–48 49–53 54–59 > 59
30–34 < 29 29–34 35–40 41–45 46–51 52–56 > 56
35–39 < 28 28–32 33–38 39–43 44–48 49–54 > 54
40–44 < 26 26–31 32–35 36–41 42–46 47–51 > 51
45–49 < 25 25–29 30–34 35–39 40–43 44–48 > 48
50–54 < 24 24–27 28–32 33–36 37–41 42–46 > 46
55–59 < 22 22–26 27–30 31–34 35–39 40–43 > 43
60–65 < 21 21–24 25–28 29–32 33–36 37–40 > 40

 

Naiset

Ikä/vuotta Heikko Matala Tyydyttävä Keskitaso Hyvä Erittäin hyvä Huippu
20–24 < 27 27–31 32–36 37–41 42–46 47–51 > 51
25–29 < 26 26–30 31–35 36–40 41–44 45–49 > 49
30–34 < 25 25–29 30–33 34–37 38–42 43–46 > 46
35–39 < 24 24–27 28–31 32–35 36–40 41–44 > 44
40–44 < 22 22–25 26–29 30–33 34–37 38–41 > 41
45–49 < 21 21–23 24–27 28–31 32–35 36–38 > 38
50–54 < 19 19–22 23–25 26–29 30–32 33–36 > 36
55–59 < 18 18–20 21–23 24–27 28–30 31–33 > 33
60–65 < 16 16–18 19–21 22–24 25–27 28–30 > 30

Maksimaalinen hapenottokyky laskee (kuten niin moni muukin asia :D) iän myötä. Kuntohuippu saavutetaan yleensä parikymppisenä. Viimeistään VO2max alkaa laskea, noin 1 prosentilla joka vuosi, mutta sitä vastaan pystyy taistella pysymällä liikkeessä. Itse koen, että hapenottokykyni on ollut viime vuosina jopa parempi kuin parikymppisenä, kiitos ahkeran harjoittelun! Myös raskausaikana moni kokee ”ongelmaksi” sykkeen nousun ja helpomman hengästymisen, mutta itsellä ei ole ollut mitään tällaisia muutoksia. Leposyke on hieman korkeampi kuin normaalisti, mutta muuten sykkeet on pysyneet hyvin aisoissa, enkä ole kokenut ylimääräistä hengästymistä tai väsymistä missään vaiheessa.

Hapenottokyky kehittyy siis harjoittelemalla tehokkaasti, ihan mikä tahansa höntsä ei sitä nimittäin kehitä, vaan täytyy hengästyä voimakkaasti ja ns. mennä oman hapenottokyvyn äärirajoille. Intervallit ja hiitit ovatkin hyvä keino harjoittaa tätä! Mitä parempi hapenottokyky on, sitä kovempi suorituskyky on treeneissä ja sitä kovempi on sekä kehittyminen että myös treenien aikainen kalorinkulutus.

Hyvä kunto auttaa luonnollisesti tekemään parempia voimaharjoituksia, sillä kun hengityselimistö jaksaa paremmin, on helpompi keskittyä tekniikkaan ja viedä sarjat loppuun. Joskus nimittäin voimatasot riittäisivät nostamaan isojakin kuorimia, mutta kunto loppuu ennen voimia. Tämän vuoksi hyvä kunto helpottaa tekemistä lajissa kuin lajissa!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


MAUKAS LOHIKEITTO

Joskus sitä vaan pyörittää päivästä toiseen samoja safkoja ja joskus tällainen pieni inspiraatiopostaus voi muistuttaa, että ainiin, tuotakin ruokaa voisi valmistaa pitkästä aikaa! Keittoruuat ovat ihania talvella ja itse oon valmistanut aiemmin paljon erilaisia sosekeittoja. Kalakeittoa en ole ennen tehnyt, mutta tämän jälkeen teen ehdottomasti uudelleen. Maukas lohikeitto maistuu niin hyvältä tuoreen ruisleivän kera, kokeile säkin!

LOHIKEITTO a’la Aino

  • 1 sipuli
  • 1 kg perunoita
  • 250 g porkkanaa
  • 1 tl yrttisuolaa
  • 5 kpl kokonaisia maustepippureita
  • 1 kalaliemikuutio
  • 2 x 300 g lohikuutio (pakaste)
  • 3 dl kevytmaitoa (kauramaitoa)
  • 1 dl kolme sipulia ruokakermaa (sipulilla maustettua kaurakermaa)
  • tilliä

Hienonna sipuli ja kuori sekä paloittele perunat ja porkkanat. Laita kasvikset kattilaan yrttisuolan, kalaliemikuution ja pippureiden kanssa. Lisää vain sen verran vettä, että kasvikset peittyvät. Anna kiehua, kunnes perunat ja porkkanat ovat lähes kypsiä. Kaada jäiset lohikuutiot kattilaan. Jatka keittämistä noin 5 minuuttia että kuutiot sulaa. Lisää lopuksi maito ja ruokakerma. Tarjoile hienonnetun tillin kanssa.

Tämän keiton maku vain paranee kun sitä säilyttää jääkapissa, joten kannattaa tehdä ohjeen mukainen iso kattilallinen ja saat herkullista syötävää useammalle päivälle!

Kivaa keskiviikkoa!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


EI YHTÄKÄÄN LAIHDUTUSOHJETTA

Tämä tammikuu on poikennut blogin historiasta aika tavalla, sillä näin kymmenentenä blogivuonna ei tammikuun kirjoitukset ole koskeneet laihduttamista, diettaamista eikä edes hirveästi treenaamista! :D Katselin äsken Googlen Analytics – tietoja ja siitä huolimatta, että postaustahti on ollut tavallista vähäisempää, on tällä käynyt hurjasti jengiä. Liekö nuo vanhat kirjoitukset keränneet osan kävijöistä, mutta kuitenkin.

Mä teen edelleen yksilövalmennusta jonkun verran ja jo pidempään oon törmännyt jatkuvasti samaan ilmiöön. En tiedä miten tämän muotoilisi lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta on paljon (!!) ihmisiä, joilla on kehonkuva täysin pielessä, todella vääristynyt suhtautuminen ruokaan ja mitä erikoisempia ajatusmalleja siitä, mikä on terveellinen elämäntapa ja mitä esimerkiksi tarvitaan siihen, että paino putoaa.

Usein tällaiseen tilanteeseen on päädytty siten, että on vuosia yritetty päästä siihen unelma kondikseen ja käytetty erilaisia hyvin radikaaleja keinoja. Nykyajan valmennusmarkkinat antavat tähän helpon mahdollisuuden. Valmennuksien ja kuurien sisällä käytettävät mitä erikoisemmat säännöt painautuvat mieleen ja jäävät kummittelemaan sinne vuosiksi. Sitten sitä podetaan huonoa omaatuntoa täysin normaaleista asioista, eikä näissä säännöissä usein ole mitään järkevää punaista lankaa muutenkaan.

Mä oon pohtinut tätä asiaa todella paljon viime aikoina. Osalle ihmisistä saattaa sopia alkusysäys tiukkojen ohjeiden kera, mutta on paljon persoonia, joille ei yksinkertaisesti sovi lainkaan tällaiset ohjeista elämiset ja tekemiset. Ja huomio! Suuri vaikuttava asia on elämäntilanne. Yksin asuvan parikymppisen on aika helppoa omistaa elämänsä esimerkiksi treenille ja dieetille, mutta jos kuvioissa on työt, perhe ja kaikkien harrastukset on asia täysin eri.

Siksi uskon, etteivät erikoisruokavaliot, matalakaloriset ruokavaliot, ketodieetit tai muut ruoka-aineita rajoittavat säännöt toimi suurimmalle osalle ihmisistä. Siltikin juuri suurin osa ihmisistä hakee ratkaisua tällaisista tavoista.

Jos on ylipainoa tai tarvetta laihtua, mielestäni kaikista paras tapa on opetella esimerkiksi Sulamon tai vastaavan kalorilaskurin käyttö. Alkaa kirjata niitä nykyisiä syömisiään sinne, jolloin huomaa aika nopeasti ihan itse, että missä menee pieleen ja mitkä ruuat nostavat kalorimäärän niin korkeaksi, että painoa on päässyt kertymään. Silloin sitä alkaa ihan itse etsiä parempia vaihtoehtoja niille ruuille ja tekee muutoksia myös annoskokoihin.

Useinhan sitä tiedetään, että okei ne viikonlopun sipsipussit ja pizzat aiheuttavat suurimman painon nousun, jolloin pelkästään niiden jättäminen toisi jo tuloksia, mutta ei! Ihminen on sellainen, että se pistääkin koko pakan uusiksi ja kaikki ruoka-aineet vaihtoon maanantaista-sunnuntaihin! :D Sitten tätä jaksaa sen pari viikkoa ja homma tyssää seinään.

Kuten olen niin monesti sanonut, ainoa asia mikä ratkaisee on energiatasapaino. Kun oppii tämän ja ymmärtää hieman edes sopivista ruokamääristä, ei tarvitse enää koskaan laihduttaa. Voin paljastaa, että joka ikinen valmennus, jossa laihdutaan tai kiinteydytään, perustuu tähän asiaan. Ei ne ruoka-aineet, eikä salaiset makrojakaumat, vaan se kalorimäärä mitä ruokavalio sisältää. Usein kalorimäärät ovat sen verran matalia, että painoa lähtee nopeasti. (= ja saadaan mitä hurjempia muutoskuvia markkinoida valmennusta eteenpäin!)

Paino lähtee kuitenkin myös suuremmalla kalorimäärällä ja kun sen opettelee ihan itse, voi syödä juuri niitä ruoka-aineita, joista tykkää, eikä niitä mitä kukin valmentaja on päättänyt. Tämän vuoksi kaikki ruokavaliot ja treeniohjelmat, jossa mainitaan ”rasvaa polttava” on täyttä paskaa. Se ruokavalio tai treeni ei polta rasvaa, vaan se kalorivaje.

Kalorilaskurin käyttö maksaa muutaman euron kuukaudessa ja ainoa asia miksi suurin osa ei sitä käytä, on se että se tuntuu vaikealta ja on vaan helpompaa syödä paperilta, tai vaikka jonkun dieetin mukaan missä on säännöt (älä syö hiilareita) kun tietää, että siinä on valmiina kaikki. Se ”helppo” on kuitenkaan harvoin toimiva. Lisäksi kannattaa muistaa, että hyvin rajut kuurit sekoittavat kehon toimintaa, joka tarkoittaa sitä että tulevaisuudessa se laihtuminen on entistä vaikeampaa ja lihominen entistä nopeampaa.

Juuri tässä korjailen erään henkilön kanssa rajujen dieettien + treenien + ketokuurin aiheuttamia ongelmia, eli kehon laskennallinen energiantarve ei enää pidä paikkaansa ja jotta paino lähtisi taas alas, tarvittaisiin hyvin pienet kalorit. Uusi dieetti ei todellakaan ole vaihtoehto, vaan asiaa lähdetään korjaamaan ihan toisesta päästä. Tähän yhdistettynä ne kaikki uskomukset ja säännöt, jotka kuuluvat ” terveelliseen elämään” voivat aiheuttaa hieman haasteita.

Tulen tekemään muutoksia myös omalle valmennus-sivustolleni ja keskityn tulevaisuudessa enemmän henkilökohtaisiin ohjeistuksiin. Jos saan sanoa vielä yhden asian kaikille niille, jotka ovat dieetillä tai miettivät usein, että sellainen pitäisi aloittaa, muista että hyvässä kunnossa voi olla juuri silloin kun ei rajaa elämää kahteen vaiheeseen: siihen kun syödään mitä sattuu, milloin sattuu ja siihen kun syödään ja treenataan täydellisesti jonkun ohjeen mukaan. Parhaaseen kuntoon pääsee, kun lähtee muokkaamaan omia ruokailutottumuksia pikkuhiljaa ja lisäämään mukaan liikuntaa, josta tykkää.

Olen ollut siinä tilanteessa, kun dieetti ei toimi, keho ei toimi ja kaikki ahdistaa. Tuntuu, ettei mikään auta ja sitten sitä yrittää vain kovempaa ja radikaalimpia keinoja. Onneksi päädyin yksilövalmennukseen ja sain järkevät ohjeet syödä ja harjoitella. Siltikin vei melkein puoli vuotta, että mitään muutosta alkoi tapahtua ja senkin jälkeen puolitoista vuotta, että kroppa toimi taas normaalisti. Tähän paskaan tilanteeseen päädyin alun perin henkisen stressin ja ”loppuun palamisen” vuoksi, joka johti siihen ettei keho jaksanut enää kaikkea mitä sillä suoritin.

dieetillä – ei enää ikinä dieetillä

instagram: ainorouhiainen 

Facebook