Palautuminen on erittäin tärkeä osa kehitystä.  Kun esim treenaa kuntosalilla lihasta rasittaessa syntyy mikroskooppisia vaurioita lihakseen ja kun keho saa tarpeeksi ravintoa ja lepoa vauriot korjaantuvat ja lihas on vahvempi kuin ennen vauriota –> kehitystä tapahtuu!
Monen kuntoilijan viikkotreenit menevät helposti siihen että viikosta toiseen tehdään ihan samaa treeniä, samoja määriä, samoja jumppia, samoilla painoilla… Jolloin kehitystä toki tapahtuu, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka.
Kilpa-urheilijoiden treeniohjelmat suunnitellaan vuosijaksotus (Peruskuntokausi, Kilpailuun valmistava kausi, kilpailukausi) periaatteella ja tämän jälkeen jaetaan pienempiin osiin; kuukausijaksotus, viikkojaksotus ja päiväjaksotus. En näe mitään syytä miksei myös ihan tavallinen kuntoilija voisi jakaa harjoittelunsa esimerksi kuukausi ja viikkojaksoihin, välillä kovia viikkoja ja väillä kevyitä palautus viikkoja. Kevyiden viikkojen aikana urheilumäärät vähenee, palaudutaan ja tehdään kevyitä treenejä+ venyttelyä, huoltoa yms..
Jotkut treenaajat noudattavat kaavaa 3 päivää treeniä 1 lepo, (voi olla muitakin esim 5 päivää treeniä 2 lepo) jolloin lepopäivä ei tietenkään ole aina se sama päivä viikossa vaan vaihtelee kokoajan.
Hyvä sääntö on että jos treenaa viikkojaksotuksen mukaan, jokaisessa viikossa tulisi olla VÄHINTÄÄN 1 lepopäivä, mielellään myös yksi päivä jolloin tekee huoltavaa ”treeniä” esimerkiksi kävelylenkki + venyttely / hieronta. Kuukaudessa olisi hyvä olla yksi kevyempi viikko jolloin treenimäärät olisivat pienemmät kuin normaalisti sekä paljon huoltavaa treeniä. Vuodessa olisi hyvä olla ainakin 1 viikko kun pitää lepoa urheilusta kokonaan.
Monet urheilijat treenaavat liikaa ja tästä syystä kehitys junnaa paikallaan..Koetaan että kun treeni kulkee eikä väsymystä ole niin ei tarvi levätä, eli levätään vasta sitten kun on ihan piipussa.

Inspiraation tekstiin sain –>