Terppa! Jeejee! Normaali arki taas käynnissä ja selvisin ekasta työpäivästä 🙂 Olo ollut ihan hyvä, mitä nyt ääni meinaa olla hieman kähee varsinki kun ”huutaa” 2 h putkeen 😉
Aloitin päiväni siis erittäin myöhäisellä happihyppelyllä. Lähdin aluksi kävelemään, mutta 50 metrin kävelyn jälkeen vaihdoin hölkäksi ja juoksin erittäin kevyttä hölkkää noin 60 minuuttia. Kotiin päästyäni venyttelin (!?) hetken ja söin myöhäisen aamupalan ennen duuniin lähtöä.
Illalla oli siis Bodyattack, Spinning ja Core tunnit. Joskus tuntuu että attack lähtee jotenki tosi nopeesti heti ”täysillä” ja aamun hölkkä oli myös pientä verryttelyä iltaa varten. 4 päivän makoilun jälkeen on hyvä herätellä kroppaa ennen Bodyattack tykitystä.
Pysyin myös ruokapläänissä, tässä fotoa mun lounaasta ( innostuin vähän noiden ruusukaalien kanssa 😀 )
Palataanpa otsikkoon. Te kyselette paljon kysymyksiä minulta, joten nyt on taas mun vuoro kysyä teiltä 🙂
Minkälainen on mielestäsi hyvä ryhmäliikunta-ohjaaja? Mitkä ominaisuudet tekee ohjaajasta hyvän ja minkälaiset ominaisuudet ärsyttää? Vaikuttaako teillä jumpan valintaan se kuka tunnin ohjaa?



Mulla ei oikein vaikuta jumpan valintaan sen kuka sen ohjaa, mutta kyllähän niitä tiettyjen ohjaajien tuntia odottaa aina eniten. 🙂 Ja itse henkilökohtaisesti tykkään aika rääkkitunneista, joten ns. ’tiukat’ ohjaajat, jotka jaksaa kuitenkin kannustaa koko tunnin ja tiukkuus ei kuitenkaan mene yli, ja mukana on positiivistä mieltä! 🙂 Pakko vielä sanoa, että vaikka itsestähän se treenin teho aina riippuu, mutta huomaan itsessäni ainakin sen, että tiettyjen ohjaajien kanssa tekee paljon rankemmin kun taas toisten kanssa saattaa yllättää itsensä hölläilemästä. 😀
Mun mielestä hyvä ohjaaja tekee itse kunnolla mukana. Mielellään täysillä, mut ymmärtäähän sen, et monilla ohjaajilla on useita tunteja, eikä maksimia voi aina vetää. Hyvä ohjaaja on myös pirteä, mut ei tekopirteä, tsemppaa, mut on tarpeeks tiukka et kaikki varmasti tekee kunnolla.Valitsee hyvää musiikkia! Kaikilla on eri musamaku juu, mut spinutunti missä vedetään johonkin iskelmään tai sen tapaseen ei joo tosiaan iske. Multa ainakin lähtee niin paljon enemmän, kun musa on hyvää!Ja ainiin, tää on yks tärkeimmistä. Ohjaajan pitää osata suunnitella hyviä ohjelmia. Olin just viikonloppuna spinningissä, missä tuntu et ohjaajallakaan ei ollut mitään hajua millon tehään mitäkin. Ei kertonut yhtään mitä on tulossa, joten ei pystynyt oikeen ottamaan vastuksia sen mukaan. Hyvin suunniteltu tarpeeks vaihteleva tunti on siis tosi tärkee mun mielestä. Ja spinningissä mun mielestä on tärkeetä just se että ohjaaja selittää aina mitä on tulossa, niin osaa vähän sen mukaan laitella vastuksia. :)Ja pakko myöntää, et valitsen liiankin usein ohjaajan mukaan jumpan. Joidenkin tyyli sopii vaan paremmin. 🙂 Mulla onkin 4 ns. vakkarituntia viikossa, joilla käyn aina. Viikon loput treenit valitsen sit iha randomisti, ohjaajasta välittämästä :)Tulipas tosi sekava kommentti, mut kaipa tosta jotain selvää saa 😀
Mulla kyllä hieman vaikuttaa tunnin valinnassa myös se ohjaaja. Tunneilla on kiva, jos ohjaaja on täysillä mukana ja tekee itsekin ne liikkeet. Jotenkin häiritsee esim pumppitunnilla jos ohjaaja vaan seisoskelee vaikka rintabiisissä. Mun tulee vedettyä treeni tehokkaammin, jos ohjaaja on aidosti kannustava ja läsnä tunnilla.
Mä taas valitsen jumppani täysin sen perusteella kuka niitä ohjaa 😀 Oon kyllä yrittänyt välillä käydä sellaistenkin ohjaajien tunneilla jotka ei kuulu suosikkeihini, mutta kun ei niillä pysty olemaan kun alkaa ärsyttää usein tosi pahasti, tai sitten vaan tunnista tulee niin löysä että se on sitten ihan sama onko siellä ollenkaan. Hyvä ohjaaja luo tunnille semmosen ”tekemisen meiningin” ja saa ihimiset oikeesti innostumaan ja yrittämään parhaansa. Kummasti se oma motivaatio mennä äärirajoille just kasvaa kun ohjaaja tekee kans täysillä mukana, ja myös kaikki muut jumpparit vieressä 🙂 Ja tietty tunneilla missä tarvii osata jotain tekniikoita, kuten vaikka bodycombat, niin ohjaaja luonnollisesti osaa myös ne tekniikat! Luulis että se ois itsestään selvää mutta valitettavasti ei tunnu olevan… Noh, onneks meidän salilla onkin vaan lähinnä huippuohjaajia nykyään niin ei oo tunneista pulaa vaan voi käydä vaik jokapäivä jos siltä tuntuu 🙂
Mulla on ohjaajista lempparit, inhokit ja ihansamat. Eli lemppareiden tunneille menee mielellään ja usein valkkaa jumpat sen mukaan. Inhokkeja välttelen viimeiseen asti. 😀 Joillakin on vain niin ei muhun iskevä tyyli, musiikkimaku yms. Moni ohjaaja taas on sellainen neutraali ettei herätä tunteita puoleen tai toiseen. Tuttujen ohjaajien tunneilla on kiva käydä siksikin kun on vähän perillä koreografiasta, vähän aikaa sitten esim. oli joku random-tuuraaja rpv:ssä ja mä olin ihan pihalla. 😀
Myös omalla kohdallani ryhmäliikuntaohjaaja vaikuttaa siihen, tuleeko jumppaan lähdettyä. Hyvän ryhmäliikuntaohjaajan merkitys korostuu erityisesti tunneilla, joita varten ohjaajan on suunniteltava koreografiat itse. Sellaiset tunnit, joilla on valmis koreografia (Les Millsit), huonompikin ohjaaja menettelee kun porukka kuitenkin tietää mitä pitää tehdä. Mielestäni hyvä ryhmäliikuntaohjaaja on kannustava, persoonallinen – ja tulee tunnille ennen kaikkea valmistuneena (ts. ei unohtele tyyliin koko ajan mitä tehdään seuraavaksi). Tuntien tulisi olla myös haastavia niin fyysisesti kuin koreografisestikin.Eniten ryhmäliikuntaohjaajassa ärsyttää se, jos tämä ei osaa ohjata tai ei ole valmistautunut tarpeeksi tunteja varten. Joissakin tapauksissa tämä saattaa johtua ihan koulutuksen ja kokemuksen puutteesta (esim. Body-, RPV- ja erilaiset tanssitunnit). Myös toisten ohjaajien verbaalinen kopioiminen ärsyttää. Itsellä jumpan valintaan vaikuttaa tosi paljon se, kuka tunnin ohjaa. Mulla on muutama vakkaritunti, joilta en koskaan haluaisi olla pois. On myös muutama sellainen tunti, jolle en varmasti mene nimenomaan ohjaajan takia. Sitten on paljon sellaisia tunteja, joilla tulee käytyä satunnaisesti.
Hyvä ohjaaja ennen kaikkea kannustaa ja saa porukan tekemään täysillä ja tietenkin vetää itekkin kunnolla. Löysäilevä ohjaaja -> löysäilevät jumpparit 😀 Ohjaajan pitää mun mielestä olla myös ”asiakaspalvelukelpoinen” eli hymyilevä ja avoin. Jos ohjaaja tulee aina myrtsinä saliin, ei tyyliin tervehdi porukkaa eikä edes anna pientä hymyn häivähdystä tulee vaan niinku tekemään sen työnsä että on sitte alta pois, on äärimmäisen tylsä eikä innostaa yhtään liikkumaan (onneks nää on ollu aina vaan jotain tuuraajia:D). Ohjaajan pitää olla myös sillä tavoin avoin, että viitsii mennä kysymään tunnin jälkeen mieltä askarruttavia juttuja tai antamaan palautetta.Ohjaaja vaikuttaa kyllä tuntivalintaan sillä tavalla että mielummin meen niille tiettyjen ohjaajien tunneille, mutta eipä se nyt haittaa jos joskus joutuu toisenki ohjaajan tunneille. Esim. combattiin meen aina mielummin ohjaaja A:n tunneille, koska sillä on mielestäni tekniikka ja ohjaus paremmin hallussa, tunti on myös kaks kertaa raskaampi kuin ohaaja B:n vetämänä. Attackissa taas käyn aina yleensä ohjaaja B:n tunneilla, koska ohjaaja B on rennompi kuin A. Enemmän kuitenkin viihdyn ohjaaja A:n tunneilla, koska niillä ei vaan voi lepsuilla kun esim. juomataukoja ei edes oo ku se yks per tunti, kun ohjaaja B pitää niitä aina vähä useammin :DOlipa sekanen kommentti; hyvä ohjaaja siis saa porukan tekemään ja kannustaa sekä antaa sellaisen kuvan, että nauttii itsekin siitä tekemisestä! Huono ohjaaja on hiljaa, ei kannusta tai ohjaa tarpeeksi, ei anna tekniikkavinkkejä eikä pidä tunneille fiilistä yllä 🙂
Ohjaaja vaikuttaa tunnin fiilikseen ihan älyttömästi ja siis luonnollisesti vaikuttaa siihen tuleeko tunnille ollenkaan lähdettyä. Ohjaajat on jaoteltavissa huippuhin, neutraaleihin ja sit niihin inhokkeihin (mut samat ohjaajatkin edustavat eri tyyppejä eri asiakkaille 😀 ). Huippujen tunneille menee aina mielellään ja sielät lähtee myös hymy huulilla, oikeastaan riippumatta siitä mikä tunti on kyseessä. Neutraaleilla taas hyvä tunti vähän korvaa sitä ohjaajan huippuuden puutetta ja tunnit ovat hyviä. Huono/ärsyttävä ohjaaja taas saa pilattua hyvänkin tunnin ja siitä tunnista ei vaan jää samalla lailla hyvä olo kuin hyvän ohjaajan tunneilta.No millainen sitten on hyvä ohjaaja? Hyvässä ohjaajassa on tärkeintä se, että on oma itsensä. Jos ei sinä päivänä kauheasti hymyilytä niin ei tarvitse vetää tekohymyä naamalleen koko tunniksi! Ei tietysti ärsytystään/ketutustaan tarvitse asiakkaille suoraan näyttää mutta sellainen tekohymy vie aitouden ja ilon koko hommasta. Hyvän ohjaajan pitää kannustaa ja vaatia tekemään kovempaa ja paremmin liikkeitä ja tehdä niin myös itse. Pitää muistaa kehua aidosti oikeissa kohdissa, mutta ei tarvitse ruveta mielistelemään. Ohjaajan pitää enemmän keskittyä tunnin pitämiseen ja liikkeiden näyttämiseen kuin vain omaan treeniinsä ja siihen näyttääkö hän itse hyvältä. Hyvä ohjaaja myös tekee itse samalla tiukkaa treeniä (tai ainakin esittää hyvin vakuuttavasti tekevänsä), jos vaatii että on hypättävä korkeammalle hän myös itse hyppää korkeammalle. Hyvä ohjaaja on vaan sellainen jonka tunneilla saa itsestään enemmän irti!!Huono ohjaaja on taas sitten oikeastaan hyvän ohjaajan vastakohta. Kaikista ärsyttävintä ehkä on jos ohjaaja ei ikinä sano ajoissa liikkeen vaihtumisesta vaan sanoo siitä vasta kun liike on lähes jo vaihtunut. Huonon ohjaajan tunnilla treeni on jotenkin pelkästään omasta motivaatiosta ja jaksamisesta kiinni eikä tunnin jälkeen ole samanlaista euforista oloa. Huono ohjaaja on teennäinen ja suurin piirtein liimannut hymyn kasvoilleen koko tunnin ajaksi.Nämä olivat ehkä nyt hieman kärjistettyinä mutta tuollaisia piirteitä eri ohjaajilta on havaittavissa. Olen miettinyt myös sitä, että välillä on vaikea määritellä, mikä tekee ohjaajasta hyvän tai huonon. Se on ehkä myös asia, mitä ei suoranaisesti voi opetella, jotkut ohjaajat vain ovat hyviä ja jotkut huonoja (tai siis toiset tykkää toisenlaisista ja toiset toisenlaisista). Juuri itseasiassa juttelin yhden kanssajumppaan kanssa pukuhuoneessa ja hän oli kovasti sitä mieltä ettei ikinä mene ”Maijan” tunneille kun hän ei voi sietää sitä ohjaajaa. Itse tässä sitten huvittuneena kerroin, että ”Maija” on lempiohjaajani, jonka tunneilla kävisin vaikka aina. Että kukin omalla tyylillään ja omalla persoonallaan on erilainen ohjaaja ja erilaisten ihmisten mieleen 🙂
Edellä tullut jo paljon hyviä juttuja, mutta mainitsen vielä lisäksi sen, että en tykkää jos ohjaaja nostaa itsensä selvästi muita jumppareita ylemmäksi. Eli, jos ohjaajan asenne on se, että ”minähän siis olen teitä parempi” niin se nyppii.Tämä on sen verran pieni paikka, että täällä ei pahemmin voi valita tunteja ohjaajan mukaan, mutta täällä onneksi ohjaajat onkin 99% omaan mieleeni. Spinningin tehoja tosiaan katoaa siinä, jos musiikki ei iske. :/
Mun mielestä spinning-tunneilla on super tärkeää, että ohjaaja kertoo tunnin rakenteen ja ennen biisin alkua mitä ko. biisissä tehdään. Se on niin megalomaanisen ärsyttävää, kun ohjaaja lähtee vaan rullaamaan biisiä ja huutelee ”yksi lisäys” ja itse arvailee, että tuleekohan näitä vielä toinen vai kymmenen lisäystä lisää. Tosi hankalaa yrittää suhteuttaa vastusta, kun ei tiedä mitä on tulossa.
Tykkään ohjaajista, joiden työssä on varmuutta: liikkeet ovat selkeitä eli eivät huido miten sattuu kun itse tekevät liikkeitä. Ohjeiden antaminen pitää olla selkeää, ja siinä pitää olla jonkinlainen oma, varma tyyli. En tykkää ylipirteistä ohjaajista. Suurin osa on hyviä tai tosi hyviä, harva onneksi niin ärsyttävä, ettei niiden tunneille halua mennä 🙂
Hyviä ohjaajia riittää niillä saleilla (lady ja WSC ;), joilla käyn. Valitettavasti pitää kuitenkin muuton yhteydessä vaihtaa salia Elixiaan…Hyvin olen viihtynyt. 🙂 Toki sinne sitten mahtuu niitä hieman ärsyttävämpiäkin tapauksia. Itseä ärsyttää tietyt maneerit eniten. Ymmärrän toki että esiintyvällä ihmisellä on tiettyjä maneereita, mutta joidenkin kohdalla ne menee vaan hieman yli. Hoetaan samoja juttuja joka tunnilla. Argh.Tässä samalla kiittäisin Ainoa ja muita tämän kommentin ehkä lukevia ladyn/wsc:n ohjaajia. Kiitos mukavista jumppahetkistä! Paras kuntokeskusyhdistelmä Suomessa on haikea jättää. Vierailulle toki olen jatkossakin tulossa. 🙂
Pakko myöntää että se kuka jumpan vetää vaikuttaa valintaani! :DDItse tykkään ohjaajista jotka huokuvat positiivista energiaa aidosti, eivätkä ole sellaisia teennäisiä&tekopirteitä. Hyvä ohjaaja osaa myös ottaa huomioon että kaikki eivät ole yhtä hyviä ja jokainen tekee oman kuntonsa mukaan. Myös asenne pitää olla kohdallaan, eli niinkuin on jo edellä mainittu ei ole mukavaa jos tunnilla tulee sellainen olo, että ohjaaja pitää itseään parempana kuin tunnilla olevia ns. ”tavallisia” kuntoilijoita.. Lisäksi olisi kiva jos ohjaaja teksi mukana, mutta ymmärrän kyllä hyvin että ohjaajat vetävät monia jumppia päivässä. Hyvä ohjaaja osaa myös tsempata ja luoda positiivista tunnelmaa tunnille!:))
liikkeiden ja puheen tulisi olla myös selkeää=)
hyvä ohjaaja kertoo myös tunnin alussa hieman tunnin kulusta ja tärkeimmät liikkeet yms, jotkut voivat olla ekaa kertaa tunnilla!;)
Ensinnäkin Kiitos Aino mahtavasta Blogista ! Se inspiroi todella paljon ja saa itsekurin kasvamaan ! Minun mielestä hyvä ohjaaja on sellainen, joka saa kuntoilijan ylittämään itsensä. Aito positiivisuus ja tsemppi ovat parasta ! Tekniikoista huolehtiminen on myös tärkeää. Itse valitsen jumppani ohjaajien mukaan. Valitsen ohjaajan sen perusteella miltä saan eniten irti niin henkisesti kuin fyysisesti ! Ja sinä kuulut kyllä yksiin suosikkeihini ! Ihanaa kevättä Aino ! Olet todella oikealla alalla !!
Mun mielestä kaikista miljoonista asioista joita ohjaaja voi tehdä tai jättää tekemättä, tärkeintä on se että liikutaan musiikkiin. Ohjaaja joka ei löydä ”ykköstä” musiikista tai tekee muuten vaan rytmin ulkopuolella, on mun mielestäni väärällä alalla.
Ohjaaja ei vaikuta muuten tunnin valintaa, jos ei ole oikein huonoa kokemusta jostain ohjaajasta ja sen takia jätä välistä. Ei noita tosin usein ole. Toki eniten saa irti motivoivemmista ohjaajista. Hyvänä puolena ohjaajassa pidän sitä, että antaa selkeät ohjeet mitä seuraavaksi tehdään ja ohjelmien vaihduttua tai mixatussa ohjelmassa näyttää ennen kuin mennään esimerkin jos tulee joku outo liike. On todella ärsyttävää jos ohjaaja ei sano kunnolla vaan yhtäkkiä jo mennään ja sitte törmäilee muihin ja on ihan pihalla. Myös se, että ohjaaja on itse innostunut ohjelmasta näkyy. Ja jos on kerran käynyt hyvän ohjaajan tunnilla, joka tekee asenteella ohjelman niin sitten huomaa kun toinen ohjaaja jättää pois jotain kohtia, koska häntä ei huvita tehdä niitä. Esimerkkinä stepin nykyisessä ohjelmassa ”diiva”-kävely, kädet ilmaan 3s(?) biisin lopussa ja run the world biisin asennejutut. Eihän nuo ole isoja juttuja, mutta kyllä ne aina nostaa mielialaa kuitenkin kun on jotain hauskempia kohtia. Hyvää on myöskin se, että jaksaa kannustaa jos huomaa, että jumpparit meinaa jaksaa. Ja jos huomaa, että joku tekee liikkeitä väärin niin näyttää edessä selkeästi ohjeen mitä kannattaa parantaa. Ei tietenkään aina kerkeä näihin puuttua, mutta jos jotain ihan selkeitä mokia tulee.
Samoilla linjoilla kuin edelliset, mutta korostan vielä rytmitajun tärkeyttä! On niiin ärsyttävää, jos ohjaaja jää esimerkiksi rytmistä jälkeen, jolloin suurin osa jumppareista seuraa ohjaajan väärää tahtia -> suunnaton ärtymys. 😀
Itselleni tärkeintä on, että ohjaaja osaa selkeästi kertoa, mitä pitää tehdä. Omalla salillani on pari ohjaajaa, jotka höpöttävät usein ihan mitä sattuu täysin epärationaalisesti. Vaikka kyseiset ohjaajat ovatkin hyvin kannustavia ja mukavanoloisia ihmisiä, välttelen heidän tuntejaan, koska vihaan sitä fiilistä joka iskee kun ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä 🙁
Mulla ohjaaja vaikuttaa todella paljon siihen, mihin tunnille menen. Mun kaikki perustelut on melkein jo joku kirjoittanut, joten en jaksa niitä uudestaan kirjoittaa. :)Se mikä mua ärsyttää tosi paljon ja mitä ei oo vielä mainittu, on se, jos ohjaaja kannustaa liikkumaan että kuluisi kaloreita. En halua jouluna mennä jumppaan kuluttamaan suklaita pois, enkä juhannuksena kuulla, miten voin syödä makkaraa kun nyt vähän jumppaan.Onneksi sillä salilla missä mä käyn ei ohjaajat tuota oikeastaan käytä.
Huomasin Nike blastissä että en vaan jaksa jos ohjaaja kirkuu koko ajan: uuua, uua tai jotain vastaavaa…. ja sekin että lauleskelee siihen mikkiin… ei se mitään jos joskus laulaa sieltä jonkun sanan mutta jos aina, niin ei jaksa. Iteki laulan joskus jonkun rallatuksen pätkän kyllä 😉 Tai sitten jos musiikki on ihan liian lujaa – ihan kamalaa. Silloin pitäis olla korvatulpat talon puolesta tarjolla.
Ennakointi myös on tosi tärkeää varsinkin liikkuvilla tunneilla. Pumpissa myös (silloin tosin tarvii vain sanoa mitä tulee seuraavaksi, ei näyttää).
Itse valitsen tunnit melkein vain ohjaajan perusteella. Haen tunnilta korkeaa pulssia, hikeä ja kipeitä lihaksia. Joidenki ohjaajien tunnit ovat vain liian löysiä omaan makuuni. Se taitaa johtua ihan ohjaajan asenteesta ja kannustamisesta. Esimerkiksi spinningeissä huomaa eron ja hyvin! Käyn ohjatuilla tunneilla, koska haluan joka kerta ylittää itseni. Esimerkiks Aino sun tunneilla mennään eikä meinata, samoin esimerkiks Jennin tunneilla. :)Ei LadyLinella tai WSC:llä ole yhtään ohjaajaa joka ärsyttäisi, valitsen vain mielestäni rankemmat tunnit, ja yleensä se riippuu ohjaajasta!
Joo samoja juttuja. Ihan totta, informaatioarvo kärsii jos höpöttää koko ajan – alkaa mennä jutut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos eikä sitten huomaa kun tulisi hyviä vinkkejä 😀 toisaalta esin Attackissa/Combatissa/Stepissä ei haittaa jos puhuu paljon, se on muutenkin niin vauhdikas tunti että pysyy meininki katossa! Mutta se ärsyttää jos toimii oman luonteen vastaisesti ja esim. esittää vilkkaampaa kuin on.Ihan totta Hanne, osa ohjaajista pitää musiikkia järkyttävän kovalla, huutaa itse päälle mikkiin ja sitten pitääkin jo nostaa volyymiä. Itse pidän aina tulppia korvissa tai ainakin mukana, suorastaan häiritsee treeniä mennä ilman (toisaalta olen sellaisella alalla, että kuulo on työn kannalta elintärkeää).
Joo siis toi mikkiin laulaminen, ei herranjumala.. 😀 Onneksi harvat ohjaajat tekee sitä. Ymmärrän toisaalta että ohjaaja voi olla niin innoissaan ja fiiliksissä mutta silti se vaan kuulostaa aina kauheelta.
Oon huomannut, että joissakin jumpissa, kuten bodycombat, tulee tuijotettua enemmän itseään kuin ohjaajaa, mutta silti ohjaajalla on suuri merkitys 😀 Suosikkohjaajani saliltani on kuuden lapsen äiti, joka on uskomattoman rautaisessa kunnossa. Hän tsemppaa, joskus myös nimeltä, mikä on vaan mukavaa. Jumppaohjaajilla on yleensä paljon tunteja ja se on vaan kiva, jos joku muistaa nimen 😀 Tykkään myös siitä, että musiikki on kovalla combatin ja attackin tapaisissa jumpissa. Jos tuntuu, että musiikki on hiljemmalla kuin kotona musiikkia kuunnellessa, tuntuu että into laskee kuin lehmän häntä. Aina en viiti huudella, että saiskos kovemmalle ja ymmärrän myös sen, että kaikki eivät tykkää melusta. Combatissa en myöskään pistä huutamista pahakeseni, menen sinne riehumaan ja purkamaan agressioita, mutta ymmärrän ihmisiä jotka haluavat ottaa rauhallisestikin. Ihailen myös jumppaohjaajie energisyyttä, pystyisinpä itse samaan 😀
Mun on kyllä pakko myöntää, että valitsen jumpat aika pitkälle sen mukaan kuka tunnin ohjaa. Vaikka tunti olisi Les Millsin niin jotenki tuntuu silti, että toiset ohjaajat saavat sen ”tunnelman” paremmaksi ja osaavat tsempata niin, että saan tunnilla itsestäni enemmän irti. Zumbassa, jossa joka ohjaajalla on erilainen koreokrafia käyn vaan yhen ohjaajan tunnilla. Sitten mulla on ne semmoset ok ohjaajat, joiden tunneille käyn jos ei ole lemppareiden tunteja, lisäksi löytyy ne inhokit joiden tunnille en mene.Aikalailla perustelut on kyllä jo tulleet, mutta just se että tunnilla tehdään kovaa, eikä oo mitää turhia juomataukoja välissä, musiikin pitää olla tarpeeksi isolla (jotkut pitää ihan turhan pienellä!!), ohjaajan pitää kannustaa jne.ps. Sä kyllä itse kuulut niihin ohjaajiin joiden tunnille tulen jos on vaa sopivaa aikaa 🙂
http://www.lily.fi/juttu/arsyttavat-jumppaohjaajat#comments 😀
Myös mulla ohjaajat vaikuttaa tosi paljon tuntivalintaan, ja tietty se tunti. Joskus se ohjaaja, jonka tunnille haluaa, vaihtelee oman fiiliksen mukaan. Esimerkiksi itselläni on yksi suosikkiohjaaja silloin, kun olen todella väsynyt pitkän työpäivän tai koulupäivän jälkeen ja tarvitsen herättelyä 🙂 Aikanaan, kun zumbassa kävin, huomasin että pidin vain parin ohjaajan tunneista. Erityisesti sieltä löytyi myös inhokki.