Hyvinvointibuumin seuraksena treeniblogit ovat saaneet enemmän lukijoita ja kyseiseen aihealueeseen liittyviä blogeja löytyy nykyää vaikka millä mitalla.
Ihmiset hakevat inspiraatiota ja motivaatiota omiin treeneihin ja ruokavalioihin, mikä on sinänsä hieno asia. Tämän seurauksena etenkin suurten blogien kirjoittajat ovat esikuvia nuoremmille ja miksei vanhemmillekin lukijoille.
Tästä seuraa se että ihmiset alkavat kopioida bloggaajan elämää; treenejä ja ravintopuolta.
Faktahan on kuitenkin se että se mikä sopii toiselle ei sovi toiselle. Tiedättekö ruotsalaisen ”top bloggerin” Kenzan? Kun Kenza ostaa jonkun rätin vaikka H&M:stä, sen seurauksena koko kyseisen puljun varastot tyhjenee tästä vaatekappaleesta, koska koko ruotsin nuoriso käy ostamassa saman paidan. Voin kertoa, että vaikka se paita näyttää täydelliseltä tämä muotibloggaajan päällä (jolla on sellainen kroppa mitä ehkä 1% maailman väestöstä) niin se ei näytä lähellekään samalta suurimman osan päällä, vaikka kuinka tahtoisi. 😀
![]() |
| www.kenzas.se |
Saman jutun voi kääntää tähän treenimaailmaan; kaikki ei toimi samalla tavalla jokaisella ihmisellä. Ihmisillä on erilaisia taustoja ja elämäntyylejä, jotka vaikuttavat suuresti kaikkeen.
Oma viestini on siis että inspiroituminen on hyvä asia, mutta kaiken kopioiminen ei. Täytyy napata ne vinkit ja jutut jotka sopii itselle ja rakentaa itselle sopiva elämäntapa.
Esim. mun treenimäärät ovat aika extreemejä, ja joku joka ei ole tottunut sellaiseen voi polttaa itsensä loppuun lyhyessäkin ajassa jos lähtee tavoittelemaan samoja määriä.
Olen itsekin saanut kommentteja siitä, että pitäisi ottaa vastuuta kirjoituksista ja niin yritän tehdäkin. Omasta mielestäni viljelen kuitenkin terveellistä elämäntapaa ja mallia. Mä en valehtele asioista, vaan kirjoitan totuuden mukaisesti mitä mieltä olen 🙂
Voin myöntää, että jossain vaiheessa kävi mielessä, että pitäiskö mun alkaa kirjoittamaan että oon mässäillyt tänään sitä ja tätä ihan vaan sen takia että niin monia ärsytti se että en syö karkkia vaikka urheilen paljon!
Olen huomannut, että osa bloggaajista onkin joutunut ”puolustelemaan” omia valintojaan ja lause ”tämä blogi on vaan osa mun elämää, on mulla muutakin” on tullut luettua aika monesti. Tottakai on!
Kuka ihminen pystyy sisällyttää koko elämänsisältönsä blogiin? On muotiblogeja, lifestyleblogeja, hevosblogeja, treeniblogeja yms. Eihän kukaan oleta että blogin aihepiiri on kirjoittajan koko elämä??
Suvi oli kirjoittanut hyvä tekstin hieman aiheeseen liittyen ja lainaan pari juttua hänen tekstistään jossa hän vertailee muotiblogien ja treeniblogien eroja.
”miksi omien treenien tai vaikka sen sixpäkin näkyviin saamisen hehkuttaminen on jotenkin kiellettyä? Miksi on oikeutetumpaa hehkuttaa sitä superlöytöä minkä eilen teki Nellyssä tai sitä, että asetti yhden sohvatyynyn eri tavalla ja sai näin itselleen mieluisamman sisustuksen olohuoneeseen? Tai vaikka sitä, että onnistui tekemään aivan huikean mahtavan ristipistotyön?”
Niinpä.
Bloggaajien pitäisi osata ottaa sitä vastuuta, mutta lukijoiden täytyisi myös omata hieman medialukutaitoa ja ymmärtää että yksi teksti on vain pieni osa ihmistä ja hänen elämää eikä kukaan ole täydellinen. Jos kirjoitan terveydestä, urheilusta ja hyvinvoinnista niin se ei tarkoita että olen täydellinen esimerkki koko ihmiskunnalle. Mehän olemme myös ihan tavallisia ja samanlaisia ihmisiä kuin lukijatkin 🙂
Tiedän että tästä aiheesta on jauhettu jo paljon ja monissa blogeissa. Ajattelin kuitenkin tuoda oman lusikkani soppaan. Teksti on positiivisella mielellä kirjoitettu, enkä halua syyllistää ketään.
Mitä mieltä olette?
![]() |




Ei vitsi, just ajattelin kirjoittaa tänään samasta jutusta! Ärsyttää välillä se, että vastuuta sysätään bloggaajalle eikä oteta huomioon että tämä on vain kirjoittajan oma mielipide tai näkemys eikä mikään absoluuttinen totuus jota kaikkien pitää matkia. Itselläkin on välillä vähän provosoivia mielipiteitä, mutta en mä halua ainakaan ajatella, että ihmiset alkaa muuttaa käyttäytymistään mun käskyjen mukaan vaan käyttää omaa järkeä ja soveltaa niitä juttuja omaan elämäänsä. Ja ihmisiähän tässä ollaan eikä tosiaankaan täydellisiä, ettei mua ainakaan kannata kaikessa seurata 🙂
Näin on. Järjen käyttö on sallittua 🙂
Erittäin hyvin kirjoitettu Aino. Puhut asiaa.Terveisin. Aikasemmin kritisoinut :)!
Kiitos =)
No ehdottomasti olen samaa mieltä. Moniko kirjoittaa blogia opiskelusta tai työnteosta. Aika harva. Silti ne kuuluu suurimman osan elämään. Elämä ei voi olla pelkkää jumppaa tai muotielämää. Kyllä ongelmia voi olla taustalla, mutta niistä ei ehkä haluta puhua. Esim. jumppa-treeniblogaajilla vammoja, syömishäiriöitä, kateutta, epävarmuutta, ja muotibloggaajilla talousvaikeuksia, velkoja… Ja tosiaan ei tulis omaan mieleenkään kirjoittaa yksityiselämän kaikkia asioita blogiin. Jokainen bloggaaja tekee itse valinnan siitä mitä kertoo ja mitä ei.
Onhan se kivempi kertoo ne positiiviset jutut ja treenit ja jättää muut kertomatta. Kaikilla on varmasti huonoja päiviä ja ongelmia mutta jokaisen oma asia mitä jakaa ja mitä ei =)
Mun blogi on täynnä ongelmia 😀 Kukaan ei halua mun elämääni 🙂 Oon kirjoittanut todella paljon yksityiselämästäni ja nyt päätinkin laittaa siitä suljetun niin, että vain kutsutut pääsevät lukemaan. Mukava lukea muiden blogeja joissa on täydellistä elämää; hienot sisustukset, kauniit vaatteet, meikit, hiukset ja vielä täydellinen kroppa. Voishan itekin saada jos satsais kaiken itseensä, mutta mun elämä on paljon muuta kuin tätä pintapuolista juttua enkä vaihtaisi sitä muuhun.
WORD!
Yeah! 😀
Tosi hyvin kirjotettu! Ite kuitenkin yritän välttää kaikkia kärkkäitä mielipiteitä ja epävarmaa ”faktaa”, koska on ihmisiä jotks sokeana noudattaa ja uskoo mitä bloggaaja sanoo. Mitä enemmän lukijoita, sitä tarkempi kannattaa olla, varsinkin liikunta-/terveysblogeissa. Ei ole kuitenkaan mun vastuulla miten kirjaimellisesti lukijat neuvoja noudattaa, mutta silti yritän positiivisessa mielessä mieluummin inspiroida kuin neuvoa tekemään sitä ja tätä ja miten paljon tms. 🙂
Samaa oon itekin alkanut miettiä. Nyt kun lukijoitakin on reilummin pitää hieman funtsia että mitä sitä kertoo ja mitä ei. Aikasemmin on tullut kirjoteltuu vähän liiankin avoimesti mutta niistäkin opittu =)
Joo, ja tämähän koskee toistaiseksi VAIN treeni- ja ruokablogeja. Ei kukaan mene sisustusblogin kirjoittajaa vannoittamaan, että mitä se tuputtaa vain yhtä tyyliä, tai että ”ei toi sovi kaikille”.
näinhän se helposti menee 🙂
Hyvä kirjoitus. Tuntuu että nykyään ihmisiltä vain puuttuu se medialukutaito kokonaan, ja jos vielä asiat ilmaistaan faktoina eikä mielipiteinä niin soppa on valmis 😀 Mutta kukin on vastuussa omista ratkaisuistaan omassa elämässään.
Jep, jostain syystä oletetaan että kaikki luettu on faktaa eikä kyseenalaisteta asioita välttämättä. Monilla treeniblogien kirjoittajista ei ole edes mitään koulutusta vaan itseopittua tietoa joka ei välttämättä oo aina sitä ihan oikeinta tietoa.
Huomasin myös tuossa kun itsellä oli tammikuussa hieman erikoinen ruokavalio kokeilussa sairauden takia, että kaikkihan ei blogia seuraa postaus postaukselta tai tiedä taustoja. Se herätti vähän miettimään ja pyrin postailemaan nykyisin niin, että jos lukee vaan sitä postausta niin tietää taustat ja se toki vähän rajoittaakin.
Tuokin on hyvä pointti, useestihan käydän lukemassa blogeja silloin tällöin eikä tiedetä välttämättä pohjaa jollekin tekemiselle tai mielipiteelle.
Aamen. Hyvä jatko tuolle mun avautumiselle 😀
Aamen, Sulla oli hyvä kirjoitus!
ihanat housut! mistä tollasia saa? 🙂
oon ostanu housut intersportista, ne on mun lempparit! 😉
Ihanat housut! Ei liitynyt kirjoitukseen mitenkään tää kommentti 😀
kiitti! ne on tosi rennot =)
Haa, melko samantyyppisiä ajatuksia pyöri päässä tänään ja niistä kirjoitinkin! Itse mietin juuri tuota nuorten medialukutaitoa. Onko heillä välttämättä sitä samalla tavalla kuin 20-vuotiaalla? Ehkä kouluissa pitäisi alkaa opettaa sitä aineena 😀
Jep! Kävin lukemassa sun kirjoituksen ja hyviä pointteja!Toi olis aika hyvä idea että koulussa opetettais medialukutaitoa koska nykyään on enemmänkin sääntö että vietetään aikaa netissä päivät pitkät. Terveystietoa saisi myös olla enemmän koulussa ja ihan ala-asteella asti!
ASIAA!
Jee! kiitti! =)
Toi Elisan mainitsema medialukutaidon opettaminen koulussa aineena ei ois ollenkaan paha idea 😀 Kouluis ei vieläkään taida olla mitään pakollista kurssia tietoteknisen osaamisen suhteen, mikä ois kuitenkin aika tärkeetä, kun koneiden ja netin kanssa pelataan päivittäin.Ehkä sillä meidialukutaitokurssilla vois opettaa myös nettikäyttäytymistä. Esim. kannattaako ladata alaston- tai kännikuvia nettiin koko maailman nähtäväksi 😀 Mediakritiikki olis muutenkin ihan toivottava taito joka iikalle. Kaikki mitä Iltalehti sanoo ei oo totta! :DBlogeissa tuskin valehdellaan tarkoituksella, mutta se on vain täysin mahdotonta esittää ”täydellistä totuutta” blogin kautta. Muutenhan saisi raahata videokameraa mukana, joka kuvaisi koko päivän. Ja videokin näyttää vain tapahtumat ja sanotut sanat. Se ei näytä ajatuksia.
Näin on! ja kuten kirjoitin ylemmäs sen lisäksi myös terveystietoa ja liikuntaa saisi olla enemmän, koska monet nuoret ovat joko liian tietoisia ravinnosta tai sitten ei oo mitään hajua mistään ja kuvitellaan että hedelmäkarkki luokitellaan hedelmiin! (oon kuullut tällaisen jutun, ihan oikeesti) :Don tosi vaikee saada blogiin kokonaista kuvaa itsestään ja elämästään ja se pitäisi kaikkien ymmärtää. Ärsyttävää jos pitää todistella aina että ei tää oo mun koko elämä jnejne..
Halleluja! Mua ärsyttää kun välillä tuntuu että ihmiset haluaa sälyttää kaiken vastuuden omasta elämästään muille, esim. just ”mutku siinä blogissa luki et jos vetää detox-kuurin niin laihdun 5kiloo ja sit en laihtunutkaan ja vaan söin ja söin ja nyt oonki lihonnu”. ARGH ihmiset, käyttäkää omia aivojanne!!Toivottavasti pystyt jättämään ”valittajat” omaan rauhaansa ja jatkamaan samalla linjalla kuin tähänkin asti, mä tykkään hirveesti sun blogista! 🙂
Se on niin helppoo vierittää vastuu ja syyt toisen niskaan tai helppoa ajatella että nyt mä syön just niinkuin tuo ja musta tulee ihan samanlainen. Tietenkin negatiiviset kommentit tuntuu joskus inhottavalta mutta ei niitä onneksi oo montaa tullut ja en oo niihin paljon energiaa uhrannut!
Hyvin kirjoitettu!! 🙂 ja p.s. ihanat housut ja upeet hiukset! ;D
Oi kiitos 🙂
Hieno teksti! Aika huuli pyöreänä saa monesti lueskella blogien mustavalkoisia kommentteja. Tuntuu, että jotkut taitaa aivan tahallaan lukea tekstejä ns. kuin piru raamattua ja purkavat sitten omia ongelmiaan blogien kommenttibokseihin. Nostan hattua bloggaajien sietokyvylle ja sille, että jaksatte asiallisesti vastailla niihin vähän ikävämpiinkin heittoihin.
Se on sitä nettivihaa se! On niin helppoa pyöriä anonyyminä netissä ja purkaa omaa pahaa oloa muihin ihmisiin.Onneksi näitä tulee vastaan todella harvoin ja jos noihin lähtee mukaan jauhamaan niin homma tapaa lähteä aivan käsistä. En ymmärä sitä että jos niin ärsyttää jonkun henkilön elämäntyyli, miksi käydä lukemassa hänen kirjoituksiaan. Netissä on se hyvä puoli että saa ihan itse päättää mitä lukee ja mitä ei 🙂
Tää ei nyt liity tähän postaukseen, mutta haluan kysyä sulta asiaa ku oot ryhmäliikuntaohjaaja. Eli olin tänään ensimmäistä kertaa muulla kuin LM stepissä (joissa olen käynyt varmaan n.20 kertaa) Tunti oli siis ohjaajan oma keksimä ja oli lähellä etten alkanu itkeen ja lähten pois kesken tunnin. Tottakai on vaikeeta mennä ekaakertaa jonnekki tunnille, olin toki hukasssa, mutta aivan ensimmäistä kertaa kun menin LM steppiin niin olin kyllä vielä pahemmin menossa vääriin suuntiin, mutta ohjaaja oli eri ja sai jotenkin tsempattua että tunti oli siilti hauska ja sai mut haluamaan seuraavallekkin tunnille. Mutta tämä toinen step tunti oli aivan hirveää, ei oo vähään aikaan taas hävettäny niin paljon ku muut sielä hyppeli ja seisoin vaan ku se ohjaaja näytti liikkeet niin nopeasti etten kerennyt ymmärtämää. Mitä mieltä oot yrireagoinko mä ja pitäis mennä koittaan uudestaan vai mitä? Harvoin on kumminkaan jäänyt näin huono mieli tunnin jälkeen
Heippa! Ensinnäkin, vastaan kyllä kommentteihin mutta en voi päivystää koneen äärellä vastaamassa heti jokaiseen kysymykseen 🙂 Hyväksyn kommentteja usein kännykällä kun en ole koneen ääressä ja vastaan sitten läppäriltä, mikä on helpompaa =)Yleensä aina uusi tunti ja myös ohjaaja on aluksi haastavaa koska ei tiedä tunnin rakennetta ja ohjaajan käyttämiä termejä yms..Mielestäni voisit kokeilla tuntia vielä uudelleen ja vaikkapa kertoa ohjaajalle ennen jumppaa, että sinun oli tosi vaikea pysyä mukana viimeksi kun hän näytti niin nopeasti liikkeet. Jos tunti on edelleen ”huono” niin tiedät ainakin ettei tarvitse enää mennä.
Miks et vastaa mun kommenttiin?:(
Tosi hyvää tekstiä ei voi muuta sanoa! 🙂 Samoista aiheista olen keskustellut monenkin jampan kanssa ja välillä tuntuu ettei ihmisillä ole sitä medialukutaitoa sitten minkäänlaista. Ihmisten pitäisi vähän oppia kyseenalaistamaan asioita 😀
Kiitoksia =) kiva jos upposi!
*0,00000000000001 % on kenzan kroppa :p ihanat pökät
No näinpä ja naamavaärkki vielä päälle =) Kiitos!
WORD. Himla bra skrivet det där Aino. Superfin är du också! 🙂
Tämä oli aivan totta mitä kirjoitin, kyllä itseäkin raapaisi rinnasta, vaikka henk.koht myönnän että itse en harrasta blogien kopiointia, mutta pidän ite yllä treenipäiväkirjaa niin sanotusti! Mutta aivan mahtava postaus!:)
Asiaa! Itseäni ainakin mietityttää ihmiset, jotka vaikuttaa hakevan kaikki treenausvinkkinsä ja -ohjelmansa netistä. Netissä on paljon sälää eikä kokonaisuus ja perustelut asioille hahmotu, jos saa vain jotain yksittäisiä ”tee näin” -vinkkejä. Varsinkin jos asettaa tavoitteita ja ajattelee pääsevänsä niihin vain muutamilla netistä löydetyillä sieltä täältä -vinkeillä, niin – tuollainen tosiaan mietityttää. Tai huononkin ruokavalion voi pelastaa, jos vain juo päivittäin jonkun ”supersmoothien”. Ja sitä rataa. Medialukutaitoa tietääkseni nykyään opetetaan lukion äikässä, jonkin verran. Se nyt on vaan tietysti aihe, jossa myös elämänkokemus auttaa.:)
Asiaa =)