Hei! Pomppasi tällainen juttu mieleen kun meillä oli duunissa pientä keskustelua aiheesta. Uskon että aika monet, etenkin naisihmiset näkevät itsensä erilailla kuin muut ihmiset.
En tarkoita sairaalloisesti vääristyneitä kehonkuvia ja syömishäiriöitä, vaan ihan normaalistikin me naikkoset olemme aika kriittisiä itseämme kohtaan ja voimme esim. kuvitella olevamme eri näköisiä kuin todellisuudessa on 😀

Monilla jotka ovat pudottaneet suuriä määriä painoa on vaikeuksia pysyä psyykkisesti mukana ja helposti ostaa niitä XL koon vaatteita vielä vaikka oikea koko olisi M. Sama voi tapahtua tietenkin myös päinvastoin jos painoa kerääntyy nopeasti ja silti yrittää vetää sitä XS:n toppia päälle vanhasta tottumuksesta.

Tänään salilla yksi tyttö tuli kysymään multa että paljonko painan (jep:D). Hänen mielestään olen kuulemma lihaksikkaan näköinen ja siksi ihmetytti mun paino. Kun kerroin mitä suunnilleen painan oli kommentti että ”et sä nyt niin paljon voi painaa”.
..Jatkettiin keskustelua kollegoiden kanssa pukkarissa ja olin ihan ihmeissään kun he veikkasivat mun painavan n 52-53kg?! 😀
Ensinnäkään en näe itseäni ”lihaksikkaana”, toisekseen pidän itseäni aika normaalin kokoisena ja mun mielestä 52 kg on tosi vähän jos pituutta on 168cm.
Ollaan joskus kaverin kanssa pähkäilty samaa juttua kun hän oli nähnyt valokuvia itsestään ja ns. yllättynyt kuinka ”pieneltä” näytti.

Tämä taas todistaa, että paino ei kyllä todellisuudessa kerro yhtään mitään! Keskittykää siihen peiliin ja jos täytyy jollain lailla mitata kehitystä niin mittanauha/kehonkoostumusmittaus on paljon parempi mittari =)

Onko teillä samanmoisia kokemuksia aiheesta? Ja nyt pliiiis ollaan kilttejä toisillemme, myös kommenttiboksissa 😉