Hyvää iltaa! Ootte saattanut kuulla otsikon lauseen ennenkin. Miksi aina tuntuu siltä, että ennen oli paremmin? Aikahan kultaa muistot ja niin edelleen, mutta mä oon viime aikoina miettynyt, miksi ihmiset ovat niin muutosvastarintaisia? Muutos mielletään hyvin usein huonona juttuna, ehkä senkin takia, että pelätään jonkun tutun ja turvallisen asian muuttuvan huonommaksi. Mutta mitä jos se muuttuukin paremmaksi? Vai onko helpompi vaan tyytyä siihen nykyiseen, ihan vaan varmuuden vuoksi, vaikka parempaa voisi olla saatavilla. Enkä puhu nyt puolison vaihdosta, vaikka se siltä saattoi kuullostaakin. 😀

Muistatteko, kun Facebookin ulkoasu muuttui ja oli kaikenmaailman kampanjoita ja ryhmiä missä vaadittiin ”vanha facebook takaisin”. Muistaako kukaan edes enää, miltä vanha FB näytti? Onko kaivattu sen jälkeen kun uusi tuli käyttöön? Tämä kuvastaa juuri sitä muutosvastarintaa. Ei olla edes valmiita kokeilemaan uutta, ennen kuin se on jo tyrmätty.

Voisiko tämä sama ajatusmalli olla esteenä omien elämäntapojen muuttamiselle? Jos päähän on juurtunut ajatus, että mä en todellakaan pystyisi elää ilman karkkia, niin kuinka hyvin ne alotetut karkkilakot sitten pitää. Oli kyseessä mikä tahansa omiin tapoihin liittyvä muutos, täytyy olla valmis tekemään muutoksia ja luopumaan vanhoista tavoista. Jos ei milloinkaan kokeile, ei voi koskaan löytää mitään uutta.

Ajattelin itse hyvin monta vuotta, että karkkipäivä/mättöpäivä on ihan ehdoton. En pärjäisi ilman sitä. Olen myös ajatellut, että mä en voi syödä mitään kunnon aterioita, koska lihoan heti. Välipalat ja leivän puputtaminen oli mielestäni parempi vaihtoehto, vaikka loppupeleissä niistä summautuikin paljon suurempi energiamäärä, kuin kunnon ruokaa sisältävistä aterioista. Jossain vaiheessa päätin, että annan uudelle mahdollisuuden ja sillä tiellä ollaan edelleen. Luojan kiitos!

Tänä päivänä en näe lainkaan mahdottomana sitä, että eläisin jatkuvasti ilman epäterveellisiä ”herkkuja”, tai etten voisi muuttaa nykyisiä ruokailutottumuksiani. Kannattaa siis olla avoin ja aina kokeilla ja antaa mahdollisuus uusille jutuille. Monet asiat ovat ns. pinttyneitä ajatusmalleja, joista onkin yllättävän helppoa päästä eroon. Jos palataan tähän karkkipäivään, kannattaa kokeilla olla vaikka ensin vain yksi viikonloppu ilman karkkia, jolloin huomaa, ettei se sen kummempaa ollutkaan.

Painotan, että tarkoitan tässä tekstissä asioita, joihin toivoo muutosta. Olen sanonut jo useita kertoja, että jos kaikki on hyvin, miksi muuttaa mitään? Jos taas on tyytymätön ja toivoisi muutosta, ei auta kun ottaa se ensimmäinen askel ja kokeilla uutta juttua. Salille lähteminen saattaa tuntua hyvin hankalalta, jos ei ole koskaan aiemmin treenannut kuntosalilaitteilla. Jos sitä kuitenkin vain menee, voiko ne asiat mennä ainakaan huonompaan suuntaan? Yleensä omassa päässä tulee suurenneltua juttuja, kun todellisuudessa kaikki meneekin helpommin.

Tsemppiä kaikille, muutokset ovat usein hyvästä ja ainakin opettavat uutta jos ei muuta! 🙂