20. RASKAUSVIIKKO

31.01.2020
1

Näin vaan päästiin jo 20. raskausviikolle, joten ajattelin lyödä tiskiin summausta viime viikkojen fiiliksistä! Kirjoittelin edellisen koosteen viikolla 16 ja silloin pahoinvointi oli selätetty ja elämä alkanut taas voittaa, tosin etova olo tuntui edelleen iltaisin sekä pidempien treenirupeamien jälkeen. Nyt on pakko hehkuttaa, että oon voinut viimeisen kuukauden ajan todella hyvin. Olo on ollut energinen ja hyvä. Mulla ei tosin ole missään vaiheessa raskautta ollu mitään väsymystä, pahoinvointi oli se ikävin oire alkuraskaudessa!

Kehon muutokset

Fyysinen olo on siis ollut hyvä, ruoka maistuu ja aiemmin vaivanneet yöheräilytkin ovat poistuneet kuvioista lähestulkoon kokonaan. Painoa on tullut noin +3,5 kg lisää. Vatsan ympärys on kasvanut noin viidellä sentillä, tosin tämä lukema vaihtelee hieman riippuen mihin vuorokauden aikaan sitä mittaa, mutta yleensä oon aamuisin ottanut sekä painon että nuo mitat.

Mulle mahtuu vielä hyvin kaikki normaalit vaatteeni, tuntuu että osa istuu jopa paremmin kun on tullut vähän enemmän vatsaa, hah! 😀 En ole siis ostanut äitiysvaatteita, koska ei ole ollut tarvetta toistaiseksi. Ainoa mitä olen joutunut päivittämään useampaan otteeseen on rintsikat. Viime viikolla ihan nauratti kun lähdin kaupasta lähti F-kupin liivit mukana. Mihin asti niitä kirjaimia edes löytyy, kääk! 😀 Vatsa on vielä melko pieni, etenkin aamuisin, joten se ei haittaa menoa, enkä ole kokenut muutenkaan mitään kolotuksia tai ongelmia kehossa ja tai sen käytössä.

Treeni

Treenit kulkee edelleen ja myös ne pitkien treenien jälkeiset pahat olot ovat poissa! Olen ohjannut kaikki tuntini normaalisti, eli treeniä tulee sellainen 12 jumppaa viikkoon. Näiden lisäksi pyrin tekemään kävelylenkkejä ja hengittelemään raitista ulkoilmaa aina kun vaan ehdin! Jumppien ohjaamisessa ei ole ongelmia, eikä mikään tunnu pahalta tai huonolta. Voisin sanoa, että mulla on erityisen hyvä kehon tuntemus ja luotan tosi paljon siihen, että tiedän mitä teen.

Vatsarutistukset jätin jo 16. viikolla ja muuten keskivartalo treenaavat liikkeet otan iisimmin tai ainoastaan näytän muutaman toiston ja ohjaan suullisesti. Hypyt, pyöräily ja juokseminen sujuu edelleen täysin normaalisti. Mulla oli viime viikolla aika äitiysfyssarille, mutta jouduin perumaan sen esteen vuoksi. Pitäisi varata uusi aika ja ottaa ainakin muutama käynti nyt raskauden aikana ja sitten uudelleen raskauden jälkeen! Lääkärintarkastuksessa sain palautteen, ettei lekuri ollut koskaan ennen ”tavannut” yhtä vahvoja lantionpohjanlihaksia, joten jos olen oikein ymmärtänyt, olisi tärkeää oppia käyttämään niitä oikein. Luulen ainakin osaavani rentouttaa lantionpohjanlihakset, mutta fyssarikäynnistä saisi varmasti lisää infoa ja haluaisin muutenkin keskustella tästä treenikuormituksesta, joka mulla on poikkeuksellisen korkea!

Ruoka

Kuten mainittua, ruoka maistuu ja oon palannut pitkälti normaaliin ruokarytmiini. Mitään ruokahimoja ei ole ollut, mutta esim. sipsit, popparit ja muut suolaiset jutut eivät oikeen uppoa. Eniten mun tekee mieli ihan vaan ruokaa. Leipä ja ruokaisat salaatit ovat maistuneet erityisen hyvin!

Nyt ei myöskään tule enää huonoa oloa, jos ruokaväli vähän venyy. Oon syönyt 4-5 kertaa päivässä ja aika vapaasti ja vaihdellen. Lisäravinteista oon käyttänyt raskausajan monivitamiinia, D-vitamiinia, omega-3 valmistetta, B- ja C-vitamiinia sekä magnesiumia. Lisäksi mulla on pinaatti- ja nokkosjauhetta (viherjauhe) joita käytän säännöllisen epäsäännöllisesti!

Mietin, että pitäisikö alkaa ottaa myös rautaa nyt lisänä kun sen tarve ilmeisesti lisääntyy näillä viikoilla. Oon toki pyrkinyt syömään paljon sellaisia ruokia, joista saisin hyvin ravintoaineita, vitamiineja ja mineraaleja.

kukkakaalicurryn resepti Instagramissa!

Yleistä

Meillä on parin viikon päästä rakenneultra ja mua jännittää ja pelottaa ja vaikka mitä. Valitettavasti oon joutunut näkemään ja kuulemaan lähipiirissä todella ikäviäkin asioita tähän asiaan liittyen ja vielä ihan hetki sitten, joten päässä on pyörinyt tietysti myös ”mitä jos” – ajatuksia. Kaikki kyselee, että kerronko sukupuolen ja halutaanko saada se tietooni, mutta mulle on ihan sama kumpi siellä on, kunhan tyypillä on kaikki hyvin ja hän on terve! Pakko pysyä positiivisena ja luottaa, että kaikki on hyvin, mutta kai tää on tavallaan ihan normaalia olla kokoajan huolissaan.

Hankintoja en ole vielä oikeestaan tehnyt. Vaunut on päätetty ja muutama muu juttu, mutta mitään sen suurempia en ole ostellut! Pitäisi vielä päättää, että missä tullaan asumaan kesällä ja muita tällaisia ”pieniä” päätöksiä.. heh!

Kaiken kaikkiaan tää raskausaika on ollut mielestäni todella antoisaa ja oon nauttinut olosta ja kaikista muutoksista myös. Olin jotenkin ajatellut tämän olevan vaikeampaa ja kaiken maailman kremppojen kuuluvan asiaan, mutta toistaiseksi siis kaikki tosi hyvin. Onhan tässä vielä aikaa kokea vaikka ja mitä! 😀

Hassua ajatella, että oon jo melkein puolessa välissä koko raskautta ja kesäkuu lähestyy vauhdilla. Oon saanut todella paljon kysymyksiä, että kauanko meinaan ohjata jumppia ja milloin jään äitiyslomalle. Pakko sanoa, että koska tämä tilanne on täysin uusi, en osaa arvioida yhtään, vaan menen oikeastaan viikko kerrallaan. Vahva fiilis, että tuun olemaan työkykyinen aikalailla loppuun saakka. Saa nähdä meneekö veikkaus oikeen!

Viikonloppuja toverit!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


PELOTTAVA PAINONNOUSU

17.01.2020
9

Kulunut viikko on ollut kyllä kiireisin aikapäiviin ja vaikka vuorokausien jokainen hereillä oltu tunti on käytetty jonkun työn tekoon, on tää kirjoittaminen vain jäänyt. Kun olen pienessä stressissä, mulla kärsii heti luovuus samalla kirjoittamista kohtaan. Tarkoitus on tietysti kirjoitella edelleen muistakin asioista kuin raskaudesta, mutta koska olen törmännyt tähän asiaan kuluvilla viikoilla yllättävän paljon, ajattelin kirjoittaa asiasta.

RV18

Painon nouseminen on ylipäätään nykyaikana saatanasta. Painoa vahdataan ja sitä yritetään pudottaa keinolla millä hyvänsä. Olen mukana erilaisissa ryhmissä, jossa on siis raskaana olevia naisia mukana ja hyvin usein niissä keskustellaan painosta, painon noususta ja siitä miten se ahdistaa ihan kamalasti.

Noita ketjuja lueskellessa, tuntuu että mitä vähemmän paino on noussut raskausaikana, tai jos ei lainkaan, niin sen parempi. Painon nouseminen ei aina tarkoita automaattisesti lihomista, oli kyseessä raskaana oleva tai tavallinen ihminen. Tästä painon kontrolloimisesta on tullut ihan hirveän iso juttu. Jos ihmisen sisällä kasvaa uusi ihmisalku, totta hitossa se painaa jotain. 😀 Jos maha kasvaa ja lapsi kasvaa, niin mitä ihmettä? Eikö se ole ihan fysiologinen fakta, että myös kokonaispaino nousee? Mitä ahdistavaa siinä voi olla?

Nykyajan trendinähän on ollut jo pitkään, että myös raskauden jälkeen pitäisi palautua mahdollisimman nopeasti ja jos raskausaikana paino nousee, on se merkki siitä, että nyt on sitten syöty kahden edestä. Raskausaika on loppupeleissä aika lyhyt aika ja silloin keho muuttuu, halusi tai ei. Hormonit ja naisen elimistö muokautuu uuden elämän luomiseen, jolloin myös se paino nousee ja mahdollisesti tulee myös hieman rasvaa. Keho kuitenkin palautuu raskauden jälkeen. Ei välttämättä aina ihan samaan tilaan kuin aiemmin, mutta palautuu kuitenkin.

RV18

Itse ajattelen, että pyrin elämään terveys edellä eli syömään ensinnäkin riittävästi ja monipuolisesti ja liikkumaan sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Pääprioriteetti ei ole se mun keho ja miltä se näyttää ja mitä se painaa, vaan sisällä kasvavan vauvan hyvinvointi.

Tähän saakka kaikki on mennyt yllättävänkin helposti, mutta aika alkuvaiheessa sitä ollaan toki vielä. Ymmärrän toki sen, että jos on ylipainoa, silloin painon ei saisi nousta, oli sitten raskaana tai ei, mutta tätä ahdistusta tuntuu olevan paljon juuri normaalipainoisten naisten keskuudessa. Sama juttuhan on myös treenimaailmassa, eniten diettejä vetävät juuri ne jotka eivät niitä edes tarvitse.

Mua ei siis henk.kohta ahdista painon nouseminen tai kehon muuttuminen, sillä ajattelen että se kuuluu asiaan. Ajattelen myös, että jos pidän kiinni omista arvoistani ja elämäntavoistani, ei lopputulos voi olla katastrofaalinen.

Jotenkin nämä elämän arvot ovat menneet hieman sekaisin, kun sitä ulkoista ihailua ja kunnioitusta saa kaikista eniten juuri ulkonäköön liittyvillä asioilla. Lisäksi toisiin vertailu aiheuttaa usein vain enemmän ahdistusta. Aina löytyy joku joka on tehnyt asiat ”paremmin” tai eri tavalla, se ei tarkoita, että se olisi ainoa oikea tapa tai se paras tapa sinulle.

Hyvää viikonloppua ja no stress!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


TYÖNTEKO & RASKAUS

09.01.2020
10

Pitääkö raskaanakin käydä töissä? Heh. No ei vaiskaan, mutta tämäkin aihe on tietysti pyörinyt mielessä viime aikoina ja ajattelin raapustella hieman omia ajatuksia. Raskaana tietysti käydään töissä, eikä esim. pahoinvointi ole syy hakea sairaslomaa. Toki silloin jos pahoinvointi rajoittaa liikkumista tai oksu lentää jatkuvaan tahtiin, on luonnollista ettei silloin voi kun maata pöntön läheisyydessä.

Se millaista työtä tekee, vaikuttaa tietysti siihen miten koko työnteko vaikuttaa raskauteen. Esimerkiksi toimistotyö, jossa vietetään 8-16 ja saadaan vakiopalkka joka kuukausi on ehkä aavistuksen stressittömämpi vaihtoehto kuin esim yrittäjän työ tai todella fyysinen työ, jossa palkka määräytyy usein oman tekemisen ja jaksamisen mukaan.

Äitiysrahan määräkin lasketaan nykyään niin, että päivärahan määrä perustuu vuosituloon. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. Suomeksi tämä tarkoittaa, että viimeisen vuoden aikaiset tulot ratkaisee. Tämä siis muuttui nyt 1.1.2020.

Toisin sanoen, mitä enemmän duunia painat ennen lapsen syntymää, sitä paremman päivärahan saat. Niille, joilla on vakitulot, tällainen ei vaikuta paljoakaan, mutta jos palkkasi määräytyy sen mukaan, miten paljon töitä teet, saattaa tämä aiheuttaa hieman stressiä. Etenkin jos työ vaatii jaksamista ja on fyysistä. Enkä puhu nyt itsestäni vaan ihan yleisesti! 🙂

Olen saanut jonkun verran kysymyksiä siitä, kauanko meinaan ohjata jumppia ja osa ehkä jopa siihen malliin esitettyjä, että onko järkevää urheilla noin paljon tässä vaiheessa. Sanotaan näin, että en minä ihan muuten vaan treenaile noilla määrillä, vaan se on nimenomaan mun työ ja jumpat esimerkiksi suuri osa mun tuloja. Mun palkka perustuu siihen, miten paljon töitä teen. Teen töitä sekä palkallisena, että myös yrittäjänä, mutta liksaa tulee tasan sen verran kun painan hommia! Enkä missään nimessä valita tästä, itse olen työni valinnut ja tämä työ antaa myös paljon vapauksia sekä palkitsee, silloin kun on ollut ahkera.

Ohjaukset ovat olleet mulle enemmänkin voimavara kuin voimien viejä! 🙂

Nyt on toki tilanne, että täytyy kuunnella kehoa paljon enemmän kuin aiemmin ja mennä sen mukaan. Kuten olen sanonut, menen päivä kerrallaan ja toimin sen mukaan millainen olo on. Tilanne on siinä mielessä uusi ja erilainen, että en osaa yhtään ennustaa miten vointini ja jaksaminen tästä muuttuu, vai muuttuuko. Tähän mennessä olen jaksanut hyvin ja tehnyt hommia ihan normaaliin malliin. Välillä (usein :D) mulla on yli 10 tunnin työpäiviä, mutta välillä myös päiviä kun voin tehdä hommia vaan pari tuntia ja vaihtaa vapaalle.

Tässä on vielä taloudelliselta kannalta hieman mietittävää muidenkin kuin työhön liittyvien juttujen suhteen, mutta onneksi on vielä aikaa ja uskon vahvasti, että kyllä kaikki järjestyy!

Onko siellä muita, jotka ovat miettineet samoja asioita? Entäs yrittäjiä? Oletteko pitäneet äitiysvapaata vai painaneet hommia myös heti vauvan syntymän jälkeen?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


16. RASKAUSVIIKKO

05.01.2020
9

Kirjoittelin alkuraskauden aikaisista fiiliksistä ja tuntemuksista viikkoja sitten ja nyt ajattelin, että voisin tehdä viikkokoosteita aina silloin tällöin. Perjantaina siirryttiin jo raskausviikolle 16 (15+0), joten otetaan katsaus millainen vointi mulla on ollut kun nyt ollaan siirrytty jo toiselle kolmannekselle. Kuten oon monesti jo kertonut, pahimmat pahoinvoinnit loppuivat suunnilleen sielä 12-13 viikon paikkeilla ja ruoka on alkanut taas maistua. Iltaisin saattaa vielä olla etovaa fiilistä ja etenkin kovempien treenien jälkeen vointi on välillä heikompi. Kovilla treeneillä tarkoitan lähinnä pidempiä jumppaputkia, eli jos on monta ohjausta putkeen.

Säännöllinen syöminen on saanut kyllä aivan uuden merkityksen! Mähän oon normaalisti sellainen, että ei paljon tunnu vaikka skippaan aamupalan ja meen suoraan treenaamaan tai jos ateriavälit vähän venyy, niin ei vaikuta juuri mihinkään. No, nyt kyllä vaikuttaa niinkin paljon, että välillä on ihan stressiä tästä että saa riittävän nopeasti ruokaa. Liian pitkä ruokailuväli nimittäin kostautuu aika nopeasti karseana olona, etenkin treenipäivinä.

Pikkuhiljaa on kuitenkin oppinut hyvät tavat ja sopivan rytmin. Pystyn syömään samoja ruokia joita syön muutenkin normaalisti. Suklaan, jäätelön ja karkin syönti tuntuu epämukavalle, sillä mulla alkaa erittyä (ilmeisesti runsas rasva+sokeri aiheuttaa tämän?) todella paljon limaa kurkkuun, joka aiheuttaa oksennusrefleksin. Eli jos syön suklaata, tiedän että sen seurauksena saan kakoa vessassa seuraavan tunnin ajan. Onneksi ei ole tehnyt edes mieli mitään makeaa, mutta kunnon kotiruoka sen sijaan uppooa hyvin ja salaatti on pakollinen. Salaatti on muutenkin maistunut koko raskauden ajan erityisen hyvin. Oon tehnyt paljon mm. lihapullia ja muusia, lasagnea, makaronilaatikkoa jne. Mun IG:ssä jakamat #ainonviikonloppuresepti tägin alla olevat reseptit ovat olleet paljon käytössä viime aikoina. 🙂

Yleinen jaksaminen on ollut alusta asti hyvää, en ole kokenut mitään järkkyä raskausväsymystä missään vaiheessa. Mun päivät tosin jakautuu niin, että aamulla ja päivällä on paras olo ja iltaa kohden tulee vetämättömämpi fiilis. Iltasin oon kuitenkin treenaamassa (=ohjaamassa) niin en juurikaan ehdi potemaan mitään oloja. 😀

Treenit ja jumpat ovat edelleen tuntuneet hyvälle, välillä joudun vähän himmailla innostumistani esimerkiksi spinningissä, sillä mulla on aika voimakas ”athletic mentality” eli automaattisesti adrenaliinin virratessa pusken itseäni (ja muita) tekemään kovia suorituksia. Oon kuitenkin ajatellut, että niin kauan kun pystyn puhua ja olo ei ole huono, on meno ihan ok. Harjoitteluun tottuneen naisen keho pystyy yleensä mukautumaan treenin lisäämään hapen tarpeeseen ja elimistö pyrkii varmistamaan sikiön hapensaannin joka tilanteessa.

Ohjaaminen on myös siinä mielessä turvallista, että siinä pitää puhua, jolloin en edes voi vetää itseäni tilaan jossa happi ei kulje. 😀 Oon tehnyt kaikki jumpat edelleen ihan kuten ennen, tosin suoria vatsalihaksia en enää treenaa kuin sen verran että näytän muutaman toiston alkuun ja ohjaan suullisesti loput. 

Vessassa saa edelleen rampata, etenkin öisin. Onneksi oon jo tavallaan tottunut tähän, joten saan nopeasti unta uudelleen. Yöheräämisetkin ovat vähentyneet viime aikoina ja toivotaan niiden pysyvän poissa! Olo on siis yleisesti ottaen oikein hyvä.

Onko ruudun takana ketään samoilla viikoilla meneviä? 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


LOMAVIIKON LIIKUNNAT

29.12.2019
0

Morjensta pöytään! Aivan ihana lomaviikko takana. Täytyy sanoa että ei pelkästään joulu, vaan nämä kaikki pyhät ovat tulleet niin tarpeeseen. Oon saanut levätä, syödä ja liikkua ilman minkäänlaisia aikatauluja. Kerroin aiemmin jo yhtenä raskausoireena nuo yöheräämiset, jotka ovat vaivanneet enemmän tai vähemmän koko syksyn ajan, mutta nyt oonkin vedellyt sikeitä viisi yötä putkeen ja sen kyllä huomaa!

Mulla on siis ollut vapaata ohjauksista, mikä tarkoittaa että liikuntajutut ovat menneet uusiksi. Oon treenaillut fiiliksen mukaan ja itse nautin lepäilyn vastapainona myös aktiivisesta meiningistä.

Tällä hetkellä porskutellaan raskausviikolla 15 ja edelleen treenit on sujuneet hyvin. Ehkä pientä lisäväsymystä on tuntunut etenkin iltatreenien jälkeen ja jos syöminen venähtää niin olosta tulee tosi surkea. Aamut on mun kulta-aikaa ja iltapäivästä kääntyy vähän väsyneempi meininki iltaa kohden. 😀

lenkille lähdössä!

Maanantaina vedin vielä jumpat normaalisti, eli saldona kolme tuntia tiukkaa treeniä: Total Body Workout, Bodyattack ja Spinning tekivät kivasti tilaa kaikille tuleville joulusafkoille!

Tiistaina eli jouluaattona en urheillut pientä kävelylenkkiä enempää. Heräsin jo kl 5 aamuyöllä, joten olo oli hieman väsynyt koko päivän.

Keskiviikkona lähdimme miehen kanssa salille, mutta mua ei huvittanut punttihommat, joten tein Tabata-treenin. Vedin alkulämmittelyksi 10 minsaa crossarilla ja siihen päälle 10 kierrosta 4 minuutin tabata-settejä. Alkuperäinen idea oli tehdä 4-6 kierrosta, mutta saatoin innostua hieman, joten saldona muutama ylimääräinen kierros. 😀 Salilta kotiin ja jouluruokien ääreen! Illalla heitin vielä kävelylenkin kauppaan ja onnistuin vetämään jotain ihmeellistä kiertotietä, joten lenkistä tuli suunniteltua pidempi, kun palasin kotiin 1 h ja 15 min myöhemmin. 😀

Torstaina oli aivan ihana talvikeli, joten päätin lähteä juoksulenkille. Ajatuksena oli juosta fiiliksen mukaan niin kauan kuin tuntuu hyvältä ja loppusaldona reilu 8 km lenkki, punaiset posket ja aivan loisto fiilis!

Perjantaina oli välipäivä treeneistä, mutta päätettiin kävellä keskustaan lounaalle ja oli muuten hyvä idea. Reilun 6 kilometrin ja puolentoista tunnin lenkin jälkeen ruoka maistui yllättäen taas astetta paremmalle!

Lauantaina mies suuntasi taas salille, joten hyppäsin mukaan ja tein pitkästä aikaa salitreenin. Mulla on ollut jalat ja pakarat aivan törkeen kipeenä Tabata-treenistä, joten tein ylävartalon treenin ja yllätyin kun suunnilleen samat painot liikkuivat vielä, vaikka edellinen treeni tuli tehtyä kesällä! 😀

Tänään Sunnuntaina ollaan lähinnä makoiltu. Ensin sängyssä ja sitten sohvalla. 😀 Jossain vaiheessa iltapäivällä tuli sellainen fiilis, että olispa kiva mennä jumppaan! Päätin lähteä Bodysteppiin, josta mulla on tullut nyt lomien ja muiden vuoksi kahden viikon ohjaustauko, joten saisin samalla virkistää muistiani koreografioiden suhteen. Salille saapuessa huomasin, että pari muutakin oli tullut paikalle ja sali oli aivan ammuttu täyteen. En kehdannut viedä asiakaspaikkoja jo valmiiksi ahtaassa salissa, joten päädyin ohjaajan kanssa lavalle tekemään ohjelmaa ”varjona”. Meillä oli hypyttömät vaihtoehdot, hypylliset vaihtoehdot ja sitten Aino-vaihtoehdot, hehe. 😀 Oli ihanaa saada kroppaa liikkeelle ja pieni hiki pintaan!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


« Vanhemmat
Uudemmat »