Nykyään monissa paikoissa painotetaan, ettei vaa’an lukua kannata tuijottaa. Lihas painaa enemmän kuin läski ja paino ei siinä mielessä ole hyvä mittari kertomaan kunnosta. Toki ylipainoisen ihmisen tulisi aina pyrkiä pääsemään normaalipainon sisään, jos kyseessä ei siis ole esim. kehonrakentaja tms, jonka lihakset painavat sen verran reilusti, että taulukko näyttää ylipainoa. Normaalipainon sisällä parempia mittareita ovat mittanauha, peili tai vaikka kehonkoostumusmittaus, joka kertoo hieman tarkempia asioita kuin pelkkä paino.

Tiedetään, tiedetään, mutta silti..Eikö se ole aina ihan kiva huomata jos vaa’alle noustessa lukema näyttää pienempiä numeroita kuin viime kerralla? Siis jos tavoite on päästä ylimääräisestä laardista eroon. Jostain syystä konkreettinen numeroiden näkeminen tuo monille suurempaa tyydytystä, kuin ainoastaan pienentyneet vaatteet tai lyhentynyt mittanauha. Kuinka monta kertaa oon kuullut, että ”mun housut on kyllä löystyny aika paljon, mutta paino ei oo tippunut niin en ole tyytyväinen”. Juuri tällainen tilanne on siinä mielessä ihanteellinen, että löystynyt housun vyötärö kertoo läskien sulaneen, mutta sama, tai suurentunut lihasmassa pitää painon samoissa luvuissa.

En muista olenko koskaan kertonut, mutta mulla on itsellä ollut jopa jonkinlainen vaakafobia. Joskus aikoinaan, jokainen aamu alkoi vaa’alle astumisella ja tuloksen analysoinnilla. Miksi olen lihonnut 0,1 kg, vaikka oon syönyt ja treenannut hyvin? Pienentynyt tulos taas toi onnen ja onnistumisen fiiliksen! Pienetkin heittelyt väärään suuntaan aiheuttivat inhottavan olon, etenkin kun tavoite oli saada luku mahdollisimman pieneksi. Joka aamu sitä jännitti, että mitäs se vaaka nyt näyttää ja tämähän johtaa pidemmän päälle siihen, että alkaa vähentää päivittäisiä syömisiä saadakseen painon alas. Ei tarvi olla ruudinkeksijä tajutakseen, että kyseessä on siis jonkinasteinen syömishäiriö ja laihuuden ihannointi.

Kun laihdutusprojekti jossain vaiheessa loppui, ei vaa’alle pystynyt nousta, sillä sehän näyttäisi varmaan ainaki + 10 kg painonnousua jos ei ole tarkkaillut jokaista suupalaa ja tämähän johtaisi mielettömään ahdistukseen. Vaikka syömisongelmat parantuivat, jäi tästä painon mittaamisesta jonkunlainen arpi, enkä ole koskaan ollut kovin innokas puntarille astuja. Joskus joku terveystarkastus on voinut aiheuttaa pelkoa, koska siellä punnitaan paino, enkä halunnut tietää sitä, jotta en ahdistuisi ja alkaisi taas minimoimaan syömisiä. Näistä ajoista on toki jo kauan, mutta jostain syystä olen jättänyt itseni punnitsemisen aika vähiin kertoihin senkin jälkeen.

Joskus täälläkin kysellään pituutta ja painoa, ja usein heitän jonkun suunnilleen luvun, sillä en oikeasti tiedä sitä, eikä mua nykyään se hirveästi kiinnosta. Nykyään tiedän ja tajuan hieman enemmän, jolloin muut asiat ovat tärkeämpiä kuin se mitä painan.

1. Kehon paino koostuu monista muistakin asioista rasvan lisäksi. Lihakset, vesi, luut ja sisäelimet muodostavat kehon painon, jonka vuoksi painon nousu tai väheneminen ei aina tarkoita rasvan lisääntymistä tai vähentymistä.

2. Lihas painaa enemmän kuin läski. Käytännössä saman painoinen määrä lihasta mahtuu pienempään tilaan, jolloin esim, käsivarsi on kapeampi, jos se on “täytetty” lihaksella eikä rasvalla. Voi siis olla, että menetää rasvakiloja, mutta saa lisää lihasmassaa, jolloin paino ei putoa numeroissa lainkaan, vaikka tuloksia olisi tullut ja kroppa kiinteytynyt huomattavasti.

3. Syöty ruoka vaikuttaa myös painoon. Hiilihydraattipitoinen ruoka kerää nestettä, jolloin paino voi nousta, vaikka rasvaa ei tulisi yhtään lisää. Sen vuoksi matalahiilihydraattisilla ruokavalioilla paino putoaa heti muutamia kiloja – nestekiloja. Huonosti sulavat ruuat jäävät pidemmäksi aikaa ruuansulatuskanavaan, jolloin ruoka “painaa vartalon sisällä” pidempään. Tämän vuoksi painoa ei kannata mitata päivittäin, sillä se voi heitellä sadoilla grammoilla ylös ja alas ihan muistakin syistä kun rasvan lisääntymisestä/vähentymisestä.

4. Kaksi yhtä pitkää ja painavaa henkilöä voivat näyttää aivan erilaisilta, riippuen siitä mistä keho koostuu. Useasti paljon urheilua harrastavat näyttävät kevyemmiltä kuin oikeasti ovat, sillä kehon rasvamäärä on matala ja lihasmassaa on enemmän.

5. Vaa’an lukemat voivat siis heitellä yllä olevien syiden vuoksi muutamilla kiloilla päivästä riippuen. Jos haluaa kaikesta huolimatta seurata vaa’an lukemia kannattaa tehdä se viikon tai kahden välein, samana viikonpäivänä, aamulla vessassa käynnin jälkeen.

Sain tämän tekstin idean eilen, kun yhtäkkiä aamutreenin jälkeen ajattelin, että voisinpa käydä pitkästä aikaa puntarilla! 😀 Aluksi mietin hetken, että olen syönyt aamiaisen, juonut reilusti ja treenannut, joten luku ei varmasti ole ihan ”oikea”. Ennen vanhaan punnitseminen tehtiin nimittäin just eikä melkeen oikeilla rutiineilla; aamulla ennen aamiaista, vessassa käynnin jälkeen ja ilman vaatteita tietysti. 😀

Tajusin samaan aikaan, että ei sillä ole mitään väliä vaikka ajankohta ei ole täydellinen, sillä luku on mitä on ja se ei kuitenkaan muuta yhtään mitään. Näytän silti samalta painoin 52, 57 tai 64 kiloa. 😀

Menin vaa’alle ja otin painon, tulos oli jollain tavalla yllättävä. Kuka arvaa paljonko painan? 😉 (pituus 168cm)

Kuvat: Anna Snickars