MIKSI JOTKUT EIVÄT LIHO YHTÄ HELPOSTI?

Kysyessäni teiltä vinkkejä postausaiheisiin, osa sanoi että voisin aina välillä nostaa myös ns. vanhoja aiheita uudelleen. Olen kirjoittanut niin paljon artikkeleita, etten edes itse aina muista kirjoittaneeni jostain asiasta. Tässä yksi aihe, joka tuli vastaan ja jonka luulisi olevan mielenkiintoinen edelleen!

Tämä on siitäkin syystä mielenkiintoinen ja hyvin laaja aihe, sillä siihen vaikuttaa moni asia. Mun mielestä jokaisen ulkomuoto onkin monen eri asian lopputulos. Useasti juuri kuulee puhuvan, kuinka joku voi syödä vaikka kuinka paljon lihomatta, mutta uskon että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, kyse on kuitenkin loppujen lopuksi siitä, että henkilö ei kuitenkaan syö kulutuksensa yli. Tällaisissa tapauksissa on yleensä kyseessä henkilö, jolla on vapaa ja rento suhtautuminen ruokaan, hän syö silloin kun on nälkä ja mitä tekee mieli, mikä johtaa siihen että energiansaanti pysyy aisoissa.

Ulkopuolisen silmissä nähty hamppariannos voi olla henkilön ainoa ateria tai ostetusta sipsipussista syödään vain pieni osa. Ulkopuolisena on hyvin vaikea sanoa kenenkään ruokailukokonaisuudesta mitään, ellei näe henkilön jokaista suupalaa useana päivänä. Hyvin usein ihmisen ulkomuoto on kuitenkin elämäntyylin lopputulos, vaikka joku kuinka sanoisi syövänsä mitä sattuu ja suuria määriä. Kuten kirjoitin, tämä pätee luultavasti useimmissa tapauksissa, sitten on myös niitä geneettisesti erilaisia, joiden aineenvaihdunta toimii nopeammin kuin he jaksavat syödä. :D

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pääosin siis jokaisen henkilön ulkomuoto on syödyn energian ja kulutetun energian lopputulos. Voit syödä sen hamppariaterian tai suklaalevyn päivittäin lihomatta, riippuen mitä muuta syöt. Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen, sillä ravinnon laatu taas vaikuttaa muihin asioihin, kuten jaksamiseen, verensokeriin, mielialaan ja olotilaan, jotka taas heijastuvat niihin päivän muihin ruokailuihin.

Väsyneenä tekee enemmän mieli makeaa ja liian väljät ruokailuvälit altistavat liian suurelle annoskoolle. Tasapainoinen ja terveellinen ruokailu on aina monen asian kokonaisuus, eikä siksi kannata juuttua liiaksi kaloreihin. Mitä kehonkoostumukseen tulee, myös kaloreiden lähteellä on väliä. Ainakin oman kokemukseni mukaan on täysin eri asia syönkö Fazerin sinistä vai raakasuklaata, sillä usein raakasuklaan syömisen jälkeen olo on jopa entistä timmimpi, kuvitelmaa tai ei, mutta siltä tuntuu. :D Esimerkiksi kookosöljyn on tutkittu käyttäytyvän kehossa eri tavoin kuin muut rasvat ja sen sanotaan jopa tehostavan rasva-aineenvaihduntaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aktiivisuus on tietysti myös suuressa roolissa tässä asiassa. Usein juututaan vain treenimääriin, mutta jos katsotaan tavallista kuntoilijaa, kokonaiskulutuksen kannalta arkiaktiivisuus on melkeinpä suurimmassa roolissa. Jos mietitään, että moni istuu koko päivän töissä ja sitten ajaa autolla kolmesti viikossa kuntosalille ja liikkuu siellä tunnin, on se aika vähäistä kokonaiskulutuksen kannalta.

Kannattaakin satsata arkiaktiivisuuteen ja liikkua aina kun on mahdollista. Pienistä jutuista kasvaa suuri kokonaisuus, sillä ihmisen keho on kuitenkin luotu liikkumaan, eikä istumaan. Poikkeuksena tässä on urheilijat ja runsaasti liikuntaa harrastavat, joilla tulee useita tunteja liikuntaa päivässä. Silloin se jo vaikuttaakin kulutukseen huomattavasti. Myös liikunnan lajilla on väliä.  Kevyet liikuntamuodot kuluttavat vähemmän energiaa, mutta kehoa ja mieltä hellivillä liikuntamuodoilla (body&mind) voi taas olla muita positiivisia vaikutuksia stressin lievitykseen, mikä taas vaikuttaa myös kehonkoostumukseen ja rasvanpolttoon. Omaa kulutusta ja aineenvaihduntaa voi tehostaa hankkimalla lihasmassaa. Jos hiilarit maistuvat hyvin, kannattaa harrastaa voimaharjoittelua tai tehokkaita intervallitreenejä, jolloin syödyt hiilarit menevät kätevämmin lihaksien käyttöön, kuin jenkkakahvoihin. Olen kirjoittanut teksin aiheesta ”VOIKO HYÖTYLIIKUNNALLA KORVATA TREENIN”.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lapsuus ja sen aikainen ylipaino vaikuttaa myös siihen, miten helppo on pysyä terveellisessä painossa aikuisena. Lihominen tuottaa uusia rasvasoluja aina kahteenkymmeneen ikävuoteen saakka, jonka jälkee rasvasolujen määrä on vakio. Aikuisen laihtuessa rasvasolut vain pienenevät ja lihoessa suurenevat. Rasvasolut kyllä kuolevat, mutta niiden tilalle tulee aina uusia. Uusimpien tutkimuksien mukaan on todettu että myös aikuisilla rasvasoluja syntyy ja kuolee, mutta kumpaakin tapahtuu yhtä paljon. Siksi rasvasolujen määrä ei muutu.

Tämän perusteella voisi olettaa että olisi helpompi pysyä hoikkana jos ei ole ollut lihava lapsena. Olemassa olevat rasvasolut kun pyrkivät saamaan täytettä helpommin kuin olemattomat. Myös lapsena opitut ruokailutavat vaikuttavat olennaisesti siihen, miten syödään myöhemmällä iällä. Ellei tietoisesti halua muuttaa tapojaan, pysyvät usein optitut mallit myös aikuisena käytössä. Tämän vuoksi on aika huolestuttavaa katsella nykynuorison epäaktiivista elämäntapaa ja suurta roskaruuan ja energiajuomien kulutusta. Lihavasta lapsesta/nuoresta kasvaa usein entistä lihavampi aikuinen, joka taas siirtää omat tapansa seuraavalle sukupolvelle. Asia ei tietenkään ole näin mustavalkoinen ja poikkeuksiakin löytyy, mutta huonompaan suuntaan ollaan menossa valitettavasti.

Esimerkiksi monien muuten hoikkien vaivana tunnetut jenkkakahvat ovat liiallisen sokerin puputtamisen aikaansaannosta. Matala kehon paino ei aina ole tae terveellisyydestä, sillä kehonkoostumus voi olla hyvinkin erilainen kahden samanpainoisen henkilön välillä. Lihasmassa mahtuu pienenmpään tilaan kuin saman painoinen määrä rasvaa, jonka ansiosta enemmän lihasmassaa omaava henkilö voi olla melko painava, mutta silti pienikokoinen.

 


STRESSIN LIHOTTAMA

Sana stressi ei aiheuta nykypäivänä enää reaktioita. Stressi on vakioitunut meidän elämään, sehän oikeastaan kuuluu arkeen. Stressiä ei myöskään oteta vakavasti, lähinnä kilpaillaan siitä kenellä on kiireisin, hektisin ja stressaavin elämä. Voidaan lukea toinen toistaan jäätävämpiä päivityksiä facebookista: ”tänään 12 h töissä” tai ”18 työpäivä putkeen takana.” No wow! Aika hieno tapa tappaa itsensä hitaasti. Pysäyttää aineenvaihdunta, pistää keho sekaisin ja mieli maahan.

Eihän työnteko aina tarkoita stressaamista, mutta usein jos oma aika jää kokonaan pois, ei myöskään ole aikaa rauhoittua tai rentoutua. Ei ole aikaa laittaa ajatuksia pois työstä ja tekemättömistä töistä. Välillä sitä itsekin on joutunut tuohon oravanpyörään, josta on hankalaa päästä pois. Olen kuitenkin mielestäni kehittynyt tässä asiassa aika paljon, oon vähentänyt töitä ja ottanut enemmän omaa aikaa. Kun elää ihmisten ympärillä, jotka tekevät paljon töitä, ja kokoajan töitä, tulee helposti ns. laiska olo. Olenko huonompi, kun en paina hommia hulluna, kuten muutkin? Uskon, että nykyään työpaikoilla vallitsee juuri tällainen ilmapiiri, mitä enemmän sen parempi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Työ ja kiire eivät ole ainoita stressin aiheuttajia. Rahahuolet, elämäntavat tai vaikka koulupaikan saaminen voivat nostaa kortisolin kattoon. Kortisolin, eli stressihormonin tärkein tehtävä on pitää veren sokeritaso riittävän korkeana stressitilanteiden aikana. Kortisolin alkueräinen tehtävä on ollut suojelu. Sen avulla elimistö on saanut energiaa taisteluun tai pakenemiseen villieläimen hyökätessä. Kortisoli on siis myös energiahormoni. Jos kortisolitasot ovat kunnossa, sen avulla heräämme virkeänä aamuisin. Kortisolin eritys vähenee päivän mittaan ja se on alhaisimmillaan keskiyöllä. Kun kortisolirytmi kääntyy väärin päin, on se herätessä matala, jolloin luonnollisesti on väsyneimillään aamuisin ja virkeimmillään illalla. Myös yöheräilyt liittyvät käänteiseen kortisolirytmiin.

Hetkellinen stressireaktio antaa voimaa, sillä sen ansiosta syke kiihtyy, verenpaine nousee, verensokeri nousee, ruoansulatus pysähtyy, sukuhormonien tuotanto lakkaa ja hetkellisesti rasvaa puretaan energiaksi. Valitettavasti stressi ei enää ole vain hetkellinen reaktio, vaan siitä on tullut monille jopa vuosia kestävä ongelma, jolloin korkea kortisoli pitää yllä korkeaa verensokeria. Verensokerin noustessa myös insuliinin eritys kasvaa. Näiden kaikkien summana, ongelmaksi muodostuu kuitenkin insuliiniresistenssi, jota stressi ja pitkään koholla olevan insuliini aiheuttavat. Lyhyesti sanottuna insuliiniresistenssi on tila, joka lihottaa ja kerää rasvaa, etenkin keskivartaloon ja yläselkään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä vuosia blogia kirjoitellessa, olen huomannut mitkä aiheet keräävät eniten lukukertoja. Nämä aiheet liittyvät aina laihdutukseen, kiinteytykseen tai kehon parempaan ulkomuotoon. Jos kirjoittaa jostain terveyteen liittyvästä, joka ei vaikuta ulkonäköön, ei se ole läheskään yhtä kiinnostavaa, kuin esim. kiinteytysohjelma koko vartalolle. Uskon, ettei monia kiinnosta stressi, sillä ei tiedetä mihin kaikkeen se voi vaikuttaa. Tämä oli vain pieni pintaraapaisu aiheesta, mutta ehkä joku herää tämän myötä. Stressi vaikuttaa myös ulkonäköön, se vanhentaa, väsyttää, sairastuttaa ja lihottaa. Kuulostaako muodikkaalta? Ei munkaan mielestä. :)

Pitkäaikaisen stressin syitä voivat olla esimerkiksi liian suuri työkuorma, ahdistavat ihmissuhteet, alkoholi, tupakka, kofeiini, sokeri, suolisto-ongelmat, liian vähäinen uni, huonolaatuinen ruokavalio (paljon sokeria, valkaistua viljaa ja prosessoitua ruokaa) sekä ravinnevajeet, kuten magnesiumvaje. Liian vähäinen magnesiumin määrä elimistössä pitää yllä liian suurta stressihormonien eritystä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oman kokemukseni mukaan parhaat aseet stressiä vastaan on kunnon yöunet, vapaat viikonloput, lukeminen, piikkimatto, ulkoilu luonnossa ja infrapunasauna. Olen ennenkin painottanut unen tärkeyttä ja painotan edelleen. Tunti ennen nukkumaan menoa kannattaa sulkea tietokone, televisio ja laittaa luuri pois. Liika valo ja hälinä estää melatoniinin luonnollista toimintaa. Melatoniini on siis elimistössä luontaisesti esiintyvä pimeähormoni, jonka avulla nukahtaa paremmin. Jos tuntuu, että oma melatoniinin tuotanto on vinksallaan, voi tätä ostaa myös apteekeistä ja luontaistuotekaupoista. Olen itseasiassa tehnyt näin viime aikoina, eli laittanut kaikki älylaitteet ajoissa kiinni ja lueskellut sängyssä. Olen nukahtanut paljon nopeammin ja nukkunut myös levollisemmin kuin aiemmin.

Mieti asiat, jotka stressaavat sinua juuri nyt? Sen jälkeen mieti, mikä olisi pahin mahdollinen asia mitä voisi tapahtua, jos hölläisit otettasi hieman? Kaatuuko maailma tai kuoleeko joku, jos et stressaakkaan itseäsi hengiltä sen asian vuoksi?

Ota päivässä vähintään 30 minuuttia aikaa, jolloin päätät ettet ajattele mitään. Makaat vain paikallasi (esim. piikkimatolla) ja annat itsesi rentoutua. Erilaiset rentoutusohjelmat auttavat irroittamaan ajatuksista. Puhelimeen pystyy ladata erilaisia ohjelmia, tai kuunnella vaikka youtuben kautta. Saattaa kuulostaa hassulta, mutta kannattaa kokeilla. :)

lähde: Kaisa Jaakkola, hormoonitasapaino