HIILARIA KONEESEEN

Väsyttää, jalka painaa, eikä palautuminenkaan oikein tunnu optimaaliselta. Edellä mainittu fiilis saattaa olla tuttu tunne paljon treenaavilla ja usein vastausta ongelmaan etsitään monista vaihtoehdoista, mutta ei tulla ajatelleeksi että onko syöty riittävästi. Ja etenkin, onko syöty riittävästi hiilihydraatteja. Kehoja on erilaisia ja kaikki eivät toki toimi ihan samalla tavalla, mutta voisin väittää että lähestulkoon jokaisen paljon kestävyystreeniä tekevän kannattaa syödä hyvillä mielin hiilareita. Lähteenä tietysti itselle sopivista vaihtoehdoista ja mieluiten ns. hyvistä hiilareista. Treenin jälkeen paras hiilari on mahdollisimman nopeasti imeytyvä, esim. banaani, riisikakku, valkoinen riisi, peruna jne. Joskus siis tahmea ja takkuinen olo voi yksinkertaisesti johtua liian vähäisestä energiansaannista.

Mulla oli eilen juuri tuollainen päivä, että oli jotenkin outo olo. Itseasiassa kun ajattelen tarkemmin, on koko viikko ollut mennyt hieman samoissa fiiliksissa. Ei ole ollut nälkä, eikä väsy, mutta silti vähän hidas ja löysä olo. Oon kärsinyt ruuanlaittoon liittyvän motivaation puutteesta, eli kaupassa oon vaan kyylännyt hyllyjä, enkä ole keksinyt mitä sitä nyt oikeen söisi. Oon tietysti laittanut ruokaa, mutta välillä oon turvautunut nopeisiin riisikakku + munakas ratkaisuihin, mikä ei ole tyypillisintä itseäni. :D

Collage_Fotor

Eilen illalla stepin jälkeen ajattelin sitten tehdä bataatti- ja perunaranskalaisia, eli pilkoin molempia ranskiksen muotoon uunipellille, suihkaus oljyä ja runsaasti mausteita päälle. Laskeskelin siinä ruokaa laittaessa, että tästä riittää ainakin kahteen, tai jopa kolmeen syöntikertaan, sillä bataattia oli 500 g ja perunoita lähes kilo. Ranujen kanssa mulla oli myös proteiinin lähde ja kasviksia. Nyt tuleekin sitten paras osa. :D Eli yhtäkkiä huomasin syöneeni koko pellillisen ranuja, eikä mulla ollut millään tavoin liian täysi olo, saati mikään ähky. Tunnin kuluttua kroppa huusi taas ruokaa ja vetelin siinä iltaa pitkin vielä riisikakkuja ihan kivan määrän. Tänään on taas olo ollut huomattavasti energisempi ja treenitkin sujuneet hyvin! Myös mieli on ollut heti parempi, kun kropan energiavarastot ovat saaneet täytettä!

Kiinnitän siis normaalisti aika paljon huomiota siihen, että syön riittävästi, mutta joskus näköjään paljon ruokaa on vielä liian vähän. Omalla kohdalla nimenomaan hiilareilla on suuri merkitys siihen, miten keho toimii. Tuntuu, että mitä enenmmän pystyn syömään, sitä paremmin aineenvaihdunta rullaa ja kroppa toimii. Kannattaa siis muistaa, että ruoka ja kalorit ei tosiaan ole mikään vihollinen, vaan nimenomaan polttoainetta keholle (ja mielelle), jonka avulla jaksaa tehdä niitä kovia treenejä, joiden avulla taas kehittyy. Riittävä energiansaanti pitää huolen myös palautumisesta, joka johtaa siihen kehittymiseen ja siihen, että jaksaa treenata uudelleen sekä treenaaminen on myös mielekästä! Sen verran kannattaa tietysti muistaa, että panostaa siihen, mistä ne kalorit tulee, sillä parhaimmillaan pystyy kehon täyttää suurella määrällä tärkeitä ravintoaineita. Tätä ei taas tapahdu, jos vetää vain ns. tyhjää energiaa kroppaan. Ravintoaineiden puutteet voivat taas johtaa omiin ongelmiinsa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä päivä startattiin jälleen Bikini Bootcamp – treenillä. On käsittämätöntä, millainen ero omassa kestävyyskunnossa on vuoden takaiseen. Olin mielestäni hyvässä kunnossa jo vuosi sitten, mutta kyllä tässä on hapenottokyky ottanut ison loikan eteenpäin, sillä treeni joka oli ennen täysi kuolema, tuntuu jopa siedettävältä nykyään. Tietysti aina voi haastaa itseään vielä enemmän, tekemällä kovempaa ja se onkin tietysti tarkoitus, että kunnon kasvu pysyisi nousujohteisena. Oon joutunut hieman ottaa iisimmin venähtäneen nilkan vuoksi, mutta aika hyvin oon saanut tehtyä liikkeitä. Ainoastaan nopeat sivuliikkeet pitää vielä jättää väliin.

Äsken ohjasinkin sitten ensimmäisen Sprint-tuntini ja vaikka oon ohjannut spinningiä paljon, on tuo hieman erilainen kokemus. Ohjaus meni mielestäni ihan hyvin ja tästä on hyvä lähteä kehittämään eteenpäin, kunhan saisi vielä lisää tuurauksia alle! =)


MOTIVAATIOPUHE

Taas on se aika vuodesta kun valon määrä vähenee hurjasti, aamulla on pimeää ja iltapäivällä on pimeää. On melkein hupaisaa, että neljän jälkeen iltapäivällä alkaa olla sen verran säkkipimeää, ettei tiedä onko yö vai päivä. Pimeys ja kylmyys vaikuttaa myös monien mielialaan ja jaksamiseen. Aamulla on kylmä ja väsyttää, päivällä haukotellaan jatkuvaan tahtiin jai iltaisin ei jaksa lähteä mihinkään, saati löydä motivaatiota muuhun kuin sohvalla lekotteluun. Syysväsymys on oravanpyörä, joka ruokkii itse itseään, mutta sitä vastaan pystyy myös taistella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Itse en koe olevani vähemmän energisempi syksyllä tai talvellakaan. Toki joskus pilkkopimeällä jäisi mielummin kotiin kuin lähtisi treenaamaan, mutta koska mulla ei ole vaihtoehtoja en sitä tee. En siis ole mitenkään poikkeava tai erityisen reipas ihminen, omat tapani vain ovat muotoutuneet sellaisiksi, ettei väsymykselle jää sijaa. Paras ase kaikkea tätä lössähtämistä vastaan on siis liikunta! En tiedä miten ylipäätään selviäisin tästä pimeestä ajasta, jos en saisi kokea treenin tuomaa energiaa joka päivä. Suosittelen siis lämpimästi myös muille. Treenin jälkeen onkin ihanaa tulla kotiin, käydä lämpimässä suihkussa tai saunassa. Laittaa pari kynttilää ja rentoutua tunnelmassa. Vaikka liikkuminen on suurimmaksi osaksi kivaa, kaipaa meistä jokainen joskus jotain porkkanaa lähteä hikolemaan. Itse tapaan miettiä sitä fiilistä, mikä treenistä tulee ja miten paljon parempi olo on, kun on ollut reipas! :D

Ongelma on myös se, että useimmilla on aikaa liikkua joko aikaisin aamulla tai vasta illalla, juuri silloin kun olisi mukavinta olla vain sisällä. Jos kuitenkin tekee liikunnasta tavan, eli rutiinin, ei tarvitse arpoa meniskö-eikömenis juttujen kanssa. Mielestäni paras tapa on suunnitella jokaisena sunnuntaina seuraavan viikon liikunnat, laittaa ne kalenteriin ylös ja pitää suunnitelmasta kiinni. Kukaan tuskin miettii, että voi hitto kun pitää taas pestä hampaat. Harvemmin sitä arpoo että pesiskö ne hampaat vai eikö pesis, vai pesiskö vasta huomenna? Hampaiden pesu on rutiini, joka suoritetaan ajattelematta, koska niin kuuluu tehdä. Eikö säännöllinen liikunta ole yhtä tärkeä asia ja kuuluisi tulla rutiinina samoin kuin muut päivittäiset tärkeät asiat? Liikkumisenhan ei tarvitse olla tavoitteellista puurtamista, vaan puhun nyt ihan normaalista kuntoliikunnasta, jota harrastetaan kolmesta viiteen kertaan viikossa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ajatelkaa, kuinka paljon aikaa menee siihen, että toivoisi asioita tapahtuvan? Toivoisi olevansa paremmassa kunnossa tai energisempi. Lähes kaikki toiveet ja unelmat ovat pienen askeleen päässä. Askel alkaa siitä, että lopettaa jahkailun ja alkaa tehdä asioita unelman eteen. Monesti omassa päässä ajatellaan kaiken olevan vaikeampaa kuin onkaan.

Otan jälleen esiin ne rutiinit, mutta kun laittaa ne omat päivittäiset tavat sellaiseen kuntoon, että omalla toiminnalla menee jatkuvasti kohti tavotteita, on huomaamattaan perillä. Yleensä silloin mietitäänkin, että miksi ihmeessä jahkailin niin pitkään. Meillä kaikilla on samat mahdollisuudet tehdä asioita. Tarkoitan tällä että kukaan ei ole parempi tai ahkerampi, vaan kyse on enemmän siitä mihin priorisoi. Tietysti eri elämänvaiheet vaikuttavat ehtimiseen ja jaksamiseen, mutta sen sijaan että alkaa luettelemaan syitä miksi ei pysty, niin miksei mielummin vain laittaisi asioita tapahtumaan. Aika paljon on mahdollista jos vain haluaa.

Reipasta loppuviikkoa kaverit, mää lähden kohtapuolin hakemaan energiapiikin bodystepistä! Tulkaa messiin ne jotka pääsee. :)

Kuvat: Riikka

takki & trikoot: Kari Traa (saatu)