MENESTYMISEN RESEPTI

Jos mietit asioita, joissa olet elämäsi aikana menestynyt, löydät yleensä reseptin myös tulevaisuuden haaveiden saavuttamiseen. Jokainen meistä on ihan varmasti joskus kokenut olevansa hyvä jossain, tai tuntenut menestyneensä jossain asiassa. Mielestäni menestymistä ei voi verrata toiseen omaan, sillä aina on joku joka on tehnyt suurempia asioita ja jos juttuu vertaamaan itseään parempiin menestystarinoihin, laskee se vain motivaatiota ja jopa lannistuu yrittämästä enemmän.

Uskon, että nykypäivän suurin vitsaus on tämä kaikki mulle heti – ajattelutapa. Edellisen postauksen pikakeinot parempaan kroppaan kertovat juuri tällaisesta mentaliteetista, missä halutaan jotain, mutta ilman työtä tai mahdollisimman nopeasti. Toinen asia mikä erottaa selkeästi menestyjät muista on se, että ei pelätä epäonnistumista. Ero on siinä, että suurin osa ihmisistä lopettaa jonkun asian tavoittelun kun he epäonnistuvat siinä kerran tai kaksi. Menestyjä ei lopeta, ennen kuin on saanut haluamansa. Epäonnistuminen pelottaa ja ehkä jopa nolottaa, sen takia helposti tulee vältettyä asioiden tekemistä joissa on mahdollisuus epäonnistua.

Usein kun joku henkilö on menestynyt, nähdään vain se vuoren huippu, eli kaikki se tehty työ ja ne epäonnistumiset jäävät helposti huomaamatta, joka luo illuusion että tyyppi on vain onnekas. Joskus onni pelaa osaansa, mutta itse uskon vahvasti siihen, että lähtökohdista huolimatta kaikki on mahdollista. Jokaisella on mahdollisuus pelata niillä korteilla jotka on saanut niin hyvin kuin mahdollista. Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin ja usein saan kommenttia juuri siitä, että on jotenkin pinnallista sanoa näin, kun kaikilla ei ole asiat yhtä hyvin.

Jos mietin asioita joissa olen itse menestynyt mielestäni hyvin, on asiassa aika selkeä kaava. Kaikki asiat ovat olleet mulle tärkeitä ja olen kokenut intohimoa niiden tekemistä kohtaan. Olen halunnut tehdä asioita pyyteettömästi, eli en ole miettinyt esimerkiksi rahaa tai mennyt dollarinkuvat silmillä. Olen tehnyt näitä asioita kauan ilman menestystä ja jatkanut vaikka olen epäonnistunut monta, monta kertaa. En ole tietoisesti hakenut ”menestystä” vaan olen halunnut esimerkiksi auttaa ihmisiä ilman, että odottaisin saavani siitä jotain muuta kuin mielihyvää asian tekemisestä. Hyvä kun usein tulee hyvän luokse.

Olen kokenut jo pitkään pientä kriisiä itseni kanssa tietynlaisesta jämähtämisestä. Musta tuntuu, että mulla olis annettavaa, mutta en osaa tuoda sitä ulos. Tätä on vaikea selittää, mutta en ole vielä keksinyt miten pystyisin keskittymään yhteen tiettyyn asiaan ja sitä kautta kehittämään itseäni paremmaksi ja menestymään paremmin sillä omalla menestyksen asteikolla. Haluaisin kehittää jotain uutta, mutta en tiedä vielä mitä.

Monen muun tavoin, sain minäkin kunnon motivaatiopuuskan katsellessani Cheekin konserttia eilen. Jotenkin tuli sellainen olo, että ei se haittaa vaikka välillä vähän jumittaa ja kyllä ne asiat järjestyy kun vaan jatkaa sinnikkäästi hommia. Ja mikä tärkeintä, ei saa luovuttaa! Koen että olen tai olin tavallaan jo luovuttanut joidenkin asioiden suhteen ja muka hyväksynyt ettei enää voi tulla paremmaksi. Nyt sitten vaan uudella innolla uuteen viikkoon ja unelmointi lasit silmille!

Muista säkin, että kaikki on mahdollista, myös ne asiat joista ei edes uskaltaisi unelmoida voi tapahtua. Ei ehkä huomenna tai vuoden päästä, mutta periksiantamattomuus palkintaan aina jossain vaiheessa!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


ASIAT JOTKA ÄRSYTTÄÄ

Mua on aika vaikea saada suuttumaan, saati ärsyyntymään, mutta toki meitsilläkin on juttuja jotka pistää ketuttamaan aina silloin tällöin. En tiedä mistä moinen idea lähti, mutta ajattelin avautua muutamasta jutusta mitkä ärsyttää! Mua ei niinkään ota pannuun ihmiset, vaan tavat. Kaikkiahan ei voi miellyttää, joten lukekaa pilke silmäkulmassa. ;)

mg_8479

Lähestulkoon joka ikinen kerta kun menen kuntosalille sellaiseen aikaan kun mulla ei ohjauksia, niin joku kysyy ”mitä sä täällä teet”. No mitäpä luulisit? Mitä täällä yleensä tehdään? Tyhmät kysymykset pistää muutenkin v*tuttamaan. :D Kesälomalla yritän aina livahtaa treenaamaan jostain välistä pikaisesti, ettei tarvitse päivitellä kaikkien kanssa, että mitä ihmettä teen salilla kun olen lomalla.

Uteliaat ihmiset – Etenkin jos udellaan asiasta, johon ei itselläkään ole vastausta. Etenkin jos asiaa vielä kaivellaan, vaikka on sanonut jo sata kertaa, että en muuten tiedä vielä mitä teen ensi kuun 10. päivä klo. 13.00. Argh!

Uteliaat ihmiset, silloin kun on kiire – Useinhan sen kyllä näkee jos toisella on kiire ja hän yrittää välttää katsekontaktit kaiken kanssakäymisen välttämiseksi. Ja silti pitää kysyä jostain asiasta minkä voisi varmasti kysyä vaikka huomenna parempaan aikaan. Lisäksi ärsyttää jos syöt ja joku kyselee jatkuvasti ”mitä tuo on, mistä sitä saa, miks syöt sitä” …. :D 

Hitaat ihmiset – Ravintoloiden ruokalinjastoissa on usein tyyppejä, jotka ottaa tyyliin yhden kurkun palan kerrallaan lautaselle ja arpovat ihan liian pitkään söiskö kanaa vai kalaa. Mä en yleensä pysty edes mennä jonottaamaan, koska meinaa pää räjähtää siitä vatvomisesta. Toinen on yleiset vessat.. Oon monesti miettinyt että mitä hittoa siellä vessassa voi tehdä niin kauan (okei tiedän,mutta silti) etenkin jos tietää, että oven toisella puolella on pitkä jono odottamassa. 

Itsekkäät ihmiset – Jos tulet jumppaan myöhässä, ei ole mitenkään päin kohteliasta parkkeerata just siihen paikkaan, missä olisi kiva olla. Ne, jotka ovat tulleet ajoissa, ovat varanneet paikkansa, eivätkä todellakaan ole mielissään siitä että joku tunkee omat kamat suoraan sun eteen niin, ettet pääse liikkumaan kunnolla. 

Mikäs teitä ärsyttää?