KAKSI ASIAA JOIDEN YMMÄRTÄMINEN HELPOTTAA ELÄMÄÄ

Seuraan aika tiiviisti ravinto/treeni/kehonmuokkaustrendejä, sosiaalista mediaa, mediaa ylipäätään ja myös tarjolla olevia valmennus- ja hyvinvointipalveluita. Olen puhunut näistä asioista paljon aikaisemminkin, mutta joskus toistaminen voi olla ihan hyvä juttu, etenkin näissä asioissa, joissa tapoja ja tyylejä näyttää olevan laidasta laitaan. Elämän helpottamisella viittaan tässä siis henkilöihin, joiden on vaikeaa löytää tasapainoa syömisten ja liikkumisten suhteen.

Laihduttaminen mielletään usein jopa negatiivisena asiana, mutta silti dieetit ja valmennukset myyvät edelleen kuin häkä. Useimmiten ihmiset ostavat erilaisia ruokavalioita ja treenisuunnitelmia siinä toivossa, että pääsisivät omaan tavoitteeseen. Hyvinvointi on nosteessa, mutta silti kehonmuokkaus on se joka myy. Usein etsitään jotain keinoa, jolla onnistua. Toivotaan että uusi ruokavalio tai uudet treeniliikkeet tuovat onnistumisen.

miinuskaloreilla kuukausi ja kroppa alkaa kuoriutua. Ei mitään sen kummempaa.

Todellisuudessa on vain yksi asia mikä ratkaisee painon suunnan muutokset. Kannattaa myös sisäistää, että laihtuminen, ”rasvanpoltto” ja ”kiinteytyminen” ovat kaikki loppupeleissä samoja asioita. Paino putoaa ja rasva palaa energiavajeella. Kun tämän ymmärtää ja sisäistää, on jo pitkällä.

Paleo, keto, vegaaninen ruokavalio tai pätkäpaasto toimivat myös energiavajeella. Samalla tavalla toimii sekaruokavalio, korkeahiilarinen ja vähärasvainen ruokavalio. Ainoa asia mikä aiheuttaa energiavajeen on kalorien pudottaminen miinuksille. Keho ei nollaa kulutusta tai syötyä energiamäärää joka päivä, vaan kehossa on ns. jatkuva tila sen mukaan miten syö ja kuluttaa pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi yksittäisiin päiviin ei todellakaan kannata juuttua liiaksi.

Jos joku mainostaa suurta painonpudotusta lyhyessä ajassa, se ei tarkoita mitään muuta kuin matalia kaloreita ja suurta kulutusta. Ei ole olemassa mitään ruokayhdistelmiä, joilla paino putoaisi nopeammin. Kun ylipainoa on runsaasti, se toki putoaakin helpommin ja nopeammin, mutta jos normaalipainoinen toivoo nopeaa pudotusta, täytyy olla valmis menemään todella matalilla kaloreilla tai vastavuoroisesti lisätä hurjasti kulutusta.

Mun mielestä kannattaakin lopettaa sen keinon jahtaaminen ja alkaa tarkastella mitä voisi muuttaa omassa nykyisessä ruokavaliossa, jotta muutosta alkaisi syntyä. Kalliiden valmennuksien sijaan voit vaikka ostaa kuukauden käyttöoikeuden Sulamon kalorilaskuriin (n. 5 €) ja alat kirjata sinne ylös syödyt ruuat. Aika nopeasti sitä oppii, että missä menee pieleen (mikä nostaa kalorimäärän niin että paino ei laske) ja mitä tulee muuttaa. Kun asian oppii ihan itse, jää opit käyttöön loppuelämäksi. On toki helppoa syödä vain niitä ruokia mitä joku on kirjannut ylös, mutta a) se ei opeta ymmärtämään ruokien kalorimääriä b) näistä jää helposti ruokarajoitteita käyttöön, kun kuvitellaan ettei voi syödä mitään muuta kuin niitä opittuja ”dieettiruokia” jotta tulokset säilyy.

Toinen tärkeä asia on ymmärtää kulutus. Treenaaminen kun ei ole ainoa asia, joka nostaa ihmisen kulutusta. Oikeastaan tärkeintä on se mitä tekee heräämisen ja nukkumaan menon välillä. Väittäisin, että todella moni helpottaisi painonhallintaa ja painon pudottamista lisäämällä aktiivisuutta. Kävelyä, liikettä ja olemalla yksinkertaisesti hieman aktiivisempi.

Toki treenin tavoite voi olla myös kulutuksen lisääminen, mutta mikäli treenillä on muita tavoitteita (esim suorituskyvyn lisääminen), sitä ei kannata liikaa sotkea ainoastaan kulutuksen lisäämiseen. Monesti ihmiset sekoittavat hirveästi juuri tätä kalorien kulutusta, hikoilua ja rääkkiä siihen, että ne tuovat halutut tavoitteet. Tässä asiassa ei ole yhtä oikeaa vastausta, sillä erilaiset tavoitteet vaativat erilaisia toimintatapoja.

Mitä asioita sinä koet haastavaksi omien tavoitteiden saavuttamisessa?

Lue myös: MITÄ TARKOITTAA TEHOKAS TREENI?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


4 x HELPPO JA KEVYT KEITTORESEPTI

Viime aikoina mulla on ollut tapana tehdä kerran viikossa jokin keittoruoka. Keitot ovat kevyitä, mutta ihanan herkullisia arkiruokia, joita on helppo valmistaa suurempikin satsi kerrallaan. Aiemmin oon lähinnä tehnyt kasvissosekeittoja, mutta nyt oon avartanut maailmaani ja kokeillut myös muunlaisia soppia!

Sanotaanko, että keiton valmistuksen voi tehdä joko hyvin nopeasti ja helposti, tai sitten halutessaan panostaa vähän enemmän aikaa ja kuoria ja pilkkoa itse vihannekset ja systeemit. Itse oon harrastanut kumpaakin ja onhan itse alusta saakka valmistettu keitto aina palkitsevaa, mutta itse oon viime aikoina kallistunut kuitenkin siihen että käytän pohjana hyväksi todettua Apetit merkin peruna&keittokasvis – sekoitusta. Kun kotimaiset uudet perunat ja muut tuoreet vihannekset saapuvat kauppoihin, tulen kyllä käyttämään niitä myös keitoissa, ihan kuorineen päivineen!

Tässä tulisi kuitenkin neljä erilaista keittoreseptiä, joissa kaikissa oon käyttänyt samaa pohjaa eli:

  • 2 pussia Apetit peruna&keittokasviksia
  • 450 g parsakaalia

Jäiset vihannekset isoon kattilaan, vettä niin että juuri ja juuri peittyvät ja annetaan kuumeta kiehumispisteeseen. Kun vesi on kiehunut, tapaan kaataa hieman vettä pois, jotta keitosta ei tulisi liian vetistä.

Kalkkunanakkikeitto:

  • 2-3 pakettia kevyt kalkkunanakkeja paloiteltuna
  • 400 g tomaattimurskaa (voi käyttää maustettua, esim. valkosipuli)
  • 1-3 lihaliemikuutiota maun mukaan
  • 5 kokonaista maustepippuria
  • yrttisuolaa, mustapippuria

Pilko nakit ja paista niitä pannulla hetki. Lisää keittoon kaikki ainesosat. Koska määrät ovat suuria, mausteita saa käyttää aika reilulla kädellä. Tarkista aina liemen maku ennen tajoilua!

Texmexkeitto:

  • 700 g kevyt jauhelihaa
  • purkki tex mex salsaa (vähäsokerinen)
  • taco mausteseos
  • 1-3 lihaliemikuutiota maun mukaan
  • 5 kokonaista maustepippuria
  • yrttisuolaa, mustapippuria, valkosipulimaustetta tai dorot-valkosipulikuutioita.

Paista jauhelihat ja mausta taco-mausteseoksella. Lisää loput ainesosat ja tarkista liemen maku!

Kalakeitto: 

  • 3 x 300 g kalakuutioita (pakaste)
  • 2 dl kolme sipulia – ruokakermaa
  • 1-3 kalaliemikuutiota
  • 5 kokonaista maustepippuria
  • yrttisuolaa, mustapippuria, valkosipulimaustetta tai dorot-valkosipulikuutioita.

Lisää jäiset kalapalat keittoon ja anna sulaa, lisää loput ainesosat!

Kanakeitto:

  • 800 g kanan fileesuikaleita
  • 400 ml kookosmaitoa
  • 3 rkl punaista currytahnaa
  • 1-3 kanaliemikuutiota
  • mango-curry maustetta, yrttisuolaa, valkosipulia, kurkumaa, mustapippuria

Paista kanat ja mausta. Lisää keittoon kaikki ainesosat, punaista currytahnaa voi laittaa enemmänkin, mutta kannattaa maistella välissä ettei mene liian tuliseksi.

Nauti keittoa tuoreen ruisleivän kanssa. Bon apetit!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook

 


RUOKAPÄIVÄKIRJA – PALJONKO RUOKAA KULUU VIIKOSSA?

Tässä kotona ollessa on välillä tuntunut, etten ole tehnyt juuri muuta kuin laittanut ruokaa ja siivonnut ruuanlaiton ja syömisen jälkiä! Meillä ei ole ole edes mikään suurperhe ruokittavana, mutta kyllä tämä 2+1 hengen talouskin kuluttaa melko paljon sapuskaa, etenkin kun kaikki ruuat tehdään ja syödään kotona. Meillä on ollut tapana käydä kaupassa sunnuntaina ja perjantaina ja molemmilla kerroilla ostaa tuleville päiville tarvittavat ruuat. Etenkin sunnuntain ostokset vaativat suunnittelua ja oonkin kokenut käteväksi miettiä jokaiselle päivälle menun valmiiksi.

Eilen aloin miettimään, että ompahan muuten taas kokkailtu, eikä ruokien määrätkään ihan pieniä ole. Mies syö ja kuluttaa hurjasti, enkä itsekään ole mikään pieniruokainen, sillä raskaudesta huolimatta oon ollut tosi aktiivinen ja kulutukset on olleet lähes samaa luokkaa kuin 12-15 viikkotreenin kanssa.

Mulla on tapana valmistaa aina aika suuria määriä kerralla ja sitten syödään siitä useampaan otteeseen. Tosin tuntuu siltä, että oli määrä kuinka suuri tahansa niin ruoka kestää maksimissaan pari päivää. 😀

Su-Ma: Jättikattilallinen kalakeittoa (1 kg kalaa+2 kg peruna-vihannessekoitus, 450 g parsakaalia yms muut ainesosat)

Ti-Ke: Pellillinen lihapullia (1 kg jauhelihaa), juuresmuusi ( 2 kg perunaa, 1 kg bataattia, reilu 1 kg vihanneksia) & iso salaatti.

Ke-To: 600 g kanan fileesuikaleita + 200 g halloumjuustoa, lehitkaalta, parsakaalta ja ruokakermaa = kana-halloumkastike, riisi sekä iso salaatti.

To: Lohkoperunoita (2 kg perunaa) & kanan reisi-koipia (3 kpl), lehtikaalisipisejä & iso salaatti.

Pe-La: Suuri uunivuoka kinkkukiusausta (1,5 kg peruna-sipulisekoitusta, 500 g kinkkusuikaleita,  500 g punakaalia, 300 g paprikaa, ruokakermaa), iso salaatti.

La: 800 g pinaattilettuja, 1,5 kg perunoita, kananmunakastike (7 kananmunaa), halloum-vihersalaatti, itse tehtyä puolukkahilloa.

Tässä siis ns. lämpimät ruuat, näiden lisänä menee sitten aamupalat, välipalat ja iltapalat. Leipää, juustoa ja kinkkua kuluu hurjia määriä, kuten myös kananmunia, kaurahiutaleita, marjoja, banaania ja avocadoa. Kalkkunanakkeja ja rahkoja meillä on myös aina kaapissa. Salaattia ja vihanneksia saa kantaa myös aika mukavia määriä. Lämpimän ruuan kanssa meillä on aina salaatti tehtynä!

Toisaalta, tällä viikolla ei olla haettu ruokaa mistään, eli kaikki on ollut kotitekoista ja jos miettii, että päivittäin laittaisi 10-15 € esim. lounaaseen ravintolasta haettuna, menisi siinä jo puolet saman verran rahaa kuin yhteen isompaan kauppareissuun kuluu. Toki oon välillä myös pyrkinyt tukemaan paikallisia ruokapaikkoja, hakemalla lounasta kotiin, mutta tällä viikolla mentiin ihan kotitekoisilla koko viikon. Rutiinit, säännöllisyys ja yhteiset ruokahetket ovat mun mielestä myös tärkeitä.

tässä kinkkukiusaus hieman eri vihanneksilla höystettynä! 🙂

Mulla on ollut tapana tehdä joka viikko aina yksi keittoruoka ja ensi viikolla meinaan testata kanakeittoa, jota en muuten ennen ole tehnyt. Suunnitelmissa olisi myös ainakin kaalilaatikko ja kaurapizza pitkästä aikaa!

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


EN LAIHDUTA ENÄÄ IKINÄ

Päivä myöhässä, mutta ei kai se haittaa. Asia on nimittäin tärkeä ihan joka päivä. Eilen vietettiin siis Älä laihduta – päivää, jonka tarkoitus on kyseenalaistaa laihduttaminen automaattisena terveystekona ja haastaa arvostamaan kehojen upeaa monimuotoisuutta kapeiden kehoihanteiden sijaan. Eilen illalla sitten aloin mietiskellä aihetta ja ajattelin avata omia ajatuksia aiheesta nimeltä laihduttaminen. 

Älä laihduta -päivä ei nimestään huolimatta kiellä laihtumista. Älä laihduta -päivä muistuttaa, että laihtuminenkin (jos sille oikeasti on tarvetta) onnistuu parhaiten silloin, kun ei aktiivisesti laihduta. Tämä on niin totta ja lisäksi itse näkisin tämän päivän teemaan siltä kulmalta, että jatkuva itsensä ruotiminen ja laihduttamisen ”tarve” on asia, josta pitäisi päästä eroon. 

Oon monesti maininnut, että tämä asia ei ole niin mustavalkoinen, että voisi sanoa että laihduttaminen/laihtuminen on aina negatiivista, sillä on paljon ihmisiä, joiden elämänlaatu paranee kun elämäntavat muuttuvat paremmaksi ja paino tippuu terveellisille lukemille. Joskus elämäntapojen muutos vaatii alkuun tarkan ruokavalion ja ohjeet joita noudattaa. Laihtuminen ei siis ole huono asia, riippuu vaan kenen toimesta se tapahtuu ja miksi.

Voin samaistua siihen fiilikseen, kun aina on mielessä ne pari kiloa, jotka pitäisi saada pois ja sitten olisi parempi ja sitä ja tätä. Uskon, että on todella paljon naisia (toki myös miehiä) joilla on mielessä tuo sama asia. Mua oikeesti harmittaa se miten paljon energiaa olen laittanut superterveellisen ruokavalion noudattamiseen ja ylipäätään ruuan kontrollointiin. Oon miettinyt paljon miten tyhmää, että paljon treenaavana oon ollut niin tarkka siitä mitä syön ja paljonko, kun siihen ei ollut mitään tarvetta.

Erikoisintahan tässä on se, että silloin kun oon kontrolloinut eniten ruokavaliotani, on painonhallinta ollut haastavinta. Tästä syystä mä pelkäsin aina, että jos lopetan kontrolloinnin, menetän sen kokonaan ja alan tyyliin syödä ihan holtittomasti. Rentouden ja tasapainon löytyminen ei tapahtunut hetkessä, vaan pitkän ajan kuluessa. Tämän ketjun alkamiseen tarvittiin kuitenkin päätös siitä, että on valmis muuttamaan tapojaan.

Pitkäaikainen dieettaaminen ja kova treeni voivat myös aiheuttaa ongelmia kehon toiminnoille, jolloin esimerkiksi ruokamäärien lisääminen nostaa aluksi painoa, mutta harvemmin mitkään aineenvaihdunnan ongelmat ovat niin pahassa jamassa, etteikö niitä voisi korjata. Aineenvaihdunta ei mene pilalle yhdestä, eikä kahdestakaan dieetistä. Se vaatii yleensä vuosien laihduttamista ja/tai liian kovia treenimääriä. Usein stressi on myös aika suuressa roolissa kun kroppa ei toimi toiveiden mukaan.

Oon alkanut laihduttaa ensimmäisen kerran joskus 13-14 vuotiaana ja sen jälkeen laihduttanut ja kiristellyt enemmän tai vähemmän kausissa koko aikuisikäni. On toki ollut vaiheita, kun olen elänyt rennommin, mutta aina on ollut takaraivossa se ajatus, että voisi olla paremmassa kunnossa ja aloittanut säännöllisin väliajoin kiristelyjä ja dieettejä. Tiedän miltä se tuntuu ja tiedän, että on todella vaikeaa uskoa, että voisi elää myös niin, että ruoka ei kontrolloi aina kaikkea.

Tällä hetkellä voin sanoa käsi sydämellä, että oon päässyt eroon kontrollin tarpeesta, ilman että olisin ”menettänyt otetta”, kuten aina pelkäsin. Rakastan hyvää ruokaa, kokkailua ja leipomista, syön tällä hetkellä oikeastaan kaikkea, mutta omalla kohdalla kaikista tärkein asia on ollut se kliseinen kohtuus kaikessa. Se kohtuus ei tunnu siltä, että sitä pitäisi jotenkin itse rajoittaa, vaan se on nykyään automaatio. Tätä on tosi vaikea pukea sanoiksi, mutta tasapaino tulee ihan automaattisesti, eikä ole tarvetta kontrolloida herkkujen tai ruokamäärien syömistä tai ylipäätään miettiä jotain erityisiä päiviä jolloin niitä saa taas syödä.

Tämä on vain mun mielipide, mutta mun mielestä on niin älytöntä että ensin ollaan vaikka kuukausi tai kaksi supertiukalla ruokavaliolla ja sitten valitaan päivä kun ostetaan kaapit täyteen herkkuja ja ruokaa ja vedetään niitä yksi päivä putkeen niin että oksu meinaa lentää. Juuri tuollainen ruokkii vääristynyttä kuvaa ruuasta ja syömisestä. Ensin kielletään ja sitten sallitaan ja sitten taas kielletään. Huh!

Kun lopetin jatkuvan kontrolloinnin ja nämä kiristelyjaksot, tasapaino ja terveellinen suhtautuminen löytyi ajan kanssa. Mun paino on pysynyt jo useamman vuoden samoissa luvuissa (raskautta lukuunottamatta) ilman yrittämistä. Tuo paino on mulle sellainen jossa viihdyn ja tunnen oloni hyväksi, ilman tarvetta olla laihempi, kireämpi tai lihaksikkaampi. En urheile enää sen vuoksi, että näyttäisin joltain, vaan treenaan sellaisia lajeja ja asioita joista pidän. Urheilu on mulle todella tärkeää ja nautin siitä suunnattomasti. En tarvitse erikseen motivaatiota treenaamiseen, sillä en koe että mun on pakko tehdä jotain, vaan ennen kaikkea saan ja pystyn treenata mitä milloinkin haluan.

Mä en aio siis enää koskaan laihduttaa, koska mun ei tarvitse!

PS. Nää oli viimeisiä kuvia ennen raskautta! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


KUUKAUSI LOMAUTETTUNA – MITEN ON MENNYT?

Maaliskuun lopulla meni moni asia uusiksi. Yhtäkkiä ei ollut enää varmuutta mistään ja esimerkiksi sain kuulla joutuvani lomaututetuksi päivätyöstäni, eli työstä josta saan tällä hetkellä suurimman siivun tuloistani. Lomautus oli täysin ymmärrettävää työnantajaltani, sillä tilanne ei jättänyt muita vaihtoehtoja. Vauva tulossa ja työt jäähyllä ei kuitenkaan kuulostanut kovin hyvältä.

Onneksi tuloni eivät ole olleet kiinni pelkästä päivätyöstäni, sillä oon tehnyt jo vuosia (tämä on itse asiassa kymmenes vuosi!!) töitä blogin ja somen parissa ja nyt toista vuotta myös yrittäjänä. Mun tulojen lähde on vähän vaihdellut sen mukaan mitä ja mihin oon milloinkin panostanut eniten, mutta juuri tällä hetkellä olin tehnyt vähemmän työtä yrityksen nimiin ja enemmän palkkatyöläisenä.

En tiedä mistä johtuen en kuitenkaan osannut stressata tästä asiasta kovinkaan paljon. Ajattelin samoin kuten aina ajattelen – että asiat järjestyy aina jollain tavoin. Järjestyminen tosin vaatii itseltä aktiivisuutta sekä uskallusta kokeilla uusiakin asioita. Sen sijaan, että olisin jäänyt toimeettomasti odottelemaan, päätin vain alkaa toimia.

Tiedättekö mitä? Se toimiminen on kannattanut, sillä nyt reilun kuukauden jälkeen olen saanut työllistettyä itseäni kiitettävän hyvin. Oon saanut solmittua uusia yhteistyökuvioita ja juttuja, joiden avulla tulen pärjäämään!

Aloitin myös ohjaamaan live-ohjauksia, joita en luultavasti olisi ilman tätä tilannetta muuten koskaan tehnyt ja miten hyvä juttu tämä on ollut. Palaute on ollut todella hyvää ja ennakkoluuloista huolimatta, oon nauttinut myös tällaisesta ohjausmuodosta tosi paljon. Osa jumppaajista kyseli, että voisiko minulle maksaa ohjauksista jotain ja loinkin sen pohjalta ”maksa mitä haluat” – tuotteen.

Olen todella kiitollinen kaikille, jotka ovat halunneet tukea tätä toimintaa maksamalla määrän joka sopii omalle lompakolle. Haluan silti painottaa, että en missään nimessä vaadi tai odota maksuja, sillä haluan myös tarjota mahdollisuuden liikkua sellaisille joilla ei tässä tilanteessa ole varaa maksaa valmennuksista tai liikuntapalveluista. Tämä pienikin tulolisä on mahdollistanut sen, että oon pystynyt jatkaa ohjauksia ja jopa panostaa niihin hieman enemmän! Mulla on myös ideoita ja ajatuksia tulevaisuudelle tämän homman suhteen. Tällä hetkellä kuitenkin meen viikko kerrallaan, sillä en osaa yhtään ennustaa miten pitkälle pystyn ohjata jumppia ja koska baby päättää syntyä!

Oon aina ajatellut, että jos pyrkii tekemään hyvää ja antamaan ihmisille hyvää, se tulee aina takaisin jotain kautta, jossain vaiheessa. Mun mielestä on myös hirveän tärkeää ajatella, että kaikki työ tai tekeminen ei tuota aina heti tulosta. Nykyään meinaa olla vähän sellainen meininki, että kaikki pitäisi saada heti ja jos ei saa niin mielenkiinto menee sen myötä. Sen vuoksi onkin tärkeää tehdä asioita, joista nauttii ja jotka on itselle tärkeitä, koska niihin jaksaa panostaa myös silloin, kun kaikki ei mene kuten oli ajatellut.

Mä en oo mikään bisnestyyppi siinä mielessä, että rahan tekeminen ei ole mulle tärkeintä. Toki rahaakin tarvitaan ja se on ns. pakollinen paha, mutta itse olen tullut siihen tulokseen, että riittää kun tulee toimeen sen verran hyvin, ettei tarvitse stressata laskujen maksamisesta tai siitä saako ruokaa kaappiin. En tarvitse mitään ihmeellistä, vaan ihan ”tavallinen elämä” on mun mielestä just parasta!

Olen elänyt vaiheita kun oon tienannut paljon enemmän kuin nyt ja nuo vaiheet eivät ole olleet mitenkään parempia tai onnellisempia, sillä usein sitä rahaa menee sitten enemmän ja usein vielä aika turhiinkin asioihin. Säästäminen on toki kannattavaa ja se on helpompaa, jos tulot ovat hyvät, mutta myös pienemmät säästöt alkavat kyllä tuottaa tulosta ennemmin tai myöhemmin.

Ja nyt kun sain tekstin valmiiksi, kuulin että 1.6 lähtien rajoituksia aletaan purkaa siihen malliin, että esimerkiksi ryhmäliikunnat olisi sallittua käynnistää uudelleen! Itsehän olen tuossa vaiheessa jo äippälomalla, joten en jumppien pariin taida päästä, mutta ihanaa että paluu normaaliin alkaa taas tapahtua asteittain!

Tsemppiä uuteen viikkoon ja jos haluat tulla mun kanssa jumpalle niin tässä viikon ohjelma:

instagram: ainorouhiainen 

Facebook