mainos: Puhti.fi
Raskaana ollessa tulisi kiinnittää entistä enemmän ravinnon laatuun sekä vitamiinien ja hivenaineiden saantiin. Vitamiinit ja hivenaineet ovat tärkeitä sekä äidin hyvinvoinnille että sikiön kasvulle ja kehitykselle. Suosittelen lähtemään aina siitä, että ravinnosta saisi mahdollisimman paljon tarvittavia ravinteita ja sitten tukee ravintolisillä tasapainoista tilaa!
Odottavan äidin tärkeimmät ravintoaineet ovat folaatti, D-vitamiini, rauta, kalsium ja omega-3-rasvahapot. Raskausaikana kannattaa ottaa purkista ravintolisänä ainakin foolihappoa ja D-vitamiinia, koska näitä on haastavaa saada riittävästi ravinnosta. Foolihappo on myös hyvin tärkeä jo raskautta suunnittelevalle ja sen saantiin kannattaa panostaa ajoissa (jo kaksi kuukautta ennen ehkäisyn lopettamista). Kannattaa kuitenkin huomioida se, ettei esimerkiksi mainittuja valmisteita kannata välttämättä vedellä ihan vaan muuten vaan, vaan miettiä mitä ei mahdollisesti saa omasta ruokavaliosta ja täydentää tarvittaessa.
Folaattia saa muun muassa vihreistä kasviksista, hedelmistä, marjoista ja kokoviljajyvätuotteista. Raskausaikana folaatin tarve kasvaa ja vähäinen folaatinsaanti alkuraskaudessa lisää riskiä siihen, ettei kehittyvän sikiön hermostoputki sulkeudu. Folaattia tarvitaan myös solujen jakautumiseen ja verisolujen muodostumiseen. Folaatti tukee vastustuskykyä ja edistää raskauden aikaista kudosten kasvua.
D-vitamiinia saa rasvaisesta kalasta ja auringosta. Mutta koska D-vitamiinin saanti on usein liian vähäistä eikä sitä saa talviaikaan Suomessa myöskään auringosta, on tämän suhteen ravintolisä paikallaan.
Omega-3-rasvahapoista DHA on tärkeä sekä äidille että sikiölle. Raskauden aikainen riittävä DHA:n saanti edistää aivojen ja näkökyvyn kuntoa ja kehittymistä. Itse olen turvautunut omega-3 valmisteisiin, sillä olen hieman skeptinen sen suhteen että DHA:ta saisi ravinnosta riittävästi, vaikka söisikin esimerkiksi rasvaista kalaa melko usein.
Kalsiumia saa mm. tahinista, maitotuotteista, (tumman) vihreistä vihanneksista, kalasta, tofusta, soijarouheesta, manteleista, ruusunmarjasoseesta, mustaherukoista ja appelsiinista.
Itse oon käyttänyt koko raskauden ajan säännöllisesti raskausvitamiinia, omega-3 kapseleita, D-vitamiinia (en ota joka päivä, koska omistan vahvan d-vitamiinin ja deetä saan myös monivitamiinista sekä omegoista), magnesiumia, b-vitamiinia (sisältää kaikki b-ryhmän vitamiinit), C-vitamiinia ja ylläpitävän annoksen rautaa. (20-50 mg).
Sitten keissiin nimeltä rauta! Rauta ja etenkin ferritiini on ollut tapetilla jo pitkään ja tunnetusti raskausaikana. Ferritiini on raudan imeytymis- ja varastoitumismuoto. Se on hyvä elimistön rautavarastojen mittari, ja sen pieni pitoisuus on merkki raudanpuutteesta. Neuvolassahan seurataan ainoastaan hemoglobiinia (ainakin mun tapauksessa), joka ei välttämättä kerro todellisesta tilanteesta mitään. Raudanpuuten aiheuttaa tunnetusti ikäviä oireita äidille, mutta kannattaa huomioida että raskaudenaikainen raudanpuute ja raudanpuuteanemia ovat riski ennenaikaiselle synnytykselle, ennenaikaisuudelle ja pienipainoisuudelle. Raudanpuutteella on myöskin negatiivinen vaikutus lapsen älylliseen kehitykseen ja käytökseen.
Sikiö kehittää omat rautavarastonsa viimeisen kymmenen raskausviikon aikana, jolloin sikiö on erityisen haavoittuvainen äidin vakavan raudanpuutteen vaikutuksille. Rauta onkin välttämätöntä sikiön normaalille kehitykselle ja erityisesti aivojen kehitykselle. Raudanpuute.fi – sivuston mukaan raskaudenaikaiselle raudanpuutteelle on monia rajoja, mutta yleisesti merkkinä pidetään ferritiinitasoa 30-50, riippumatta hemoglobiiniarvosta, joka laskee vasta sitten, kun kudokset ovat kärsineet jo pitkään raudanpuutteesta.
Myös mulla on ollut ferritiini matala ja muutama vuosi taaksepäin söinkin useamman rautakuurin ja sain arvot paranemaan. Sen jälkeen olen käyttänyt rautavalmistetta lähinnä ylläpitävästi ja ehkä hieman epäsäännöllisesti. Ongelma rautavalmisteen kanssa on saada se ajoitettua ajankohtaan, ettei imeytyminen häiriydy. mm. kahvia/teetä, maitotuotteita, magnesiumia tulisi välttää raudan ottamisen yhteydessä (pari tuntia ennen ja jälkeen) ja se tekee tästä hieman haastavaa, ainakin omalla kohdallani. Lisäksi rauta olisi hyvä ottaa tyhjään vatsaan. Aiemmin ajoitin raudan aina aamupäiväjumpan jälkeen ja sen jälkeen söin lounaan jossa en käyttänyt esim. maitotuotteita.
Koska neuvolassa mitataan vain hemoglobiini ja mua kiinnosti tietää vähän laajemmin mm. ferritiinin, folaatin, d-vitamiinin ja b-12 vitamiinin tila, päätin käydä ottamassa Puhti.fi – palvelun kautta laajan raudanpuutteen ja anemian tutkimuspaketin, lisäin tähän vielä erikseen d-vitamiinin ja magnesiumin mittauksen. Homma toimii siis niin että sivuston kautta varataan halutut tutkimukset ja aika oman kaupungin Synlabiin. Synlabilla käydään ottamassa tarvittavat kokeet ja tulokset saa jo seuraavana päivänä. Puhti-palvelussa on myös hyvänä puolena se, että tuloksien mukana tulee ohjeita ja infoa, mitä kyseiset mittaustulokset tarkoittavat ja mitkä niiden viitearvot ovat.
Tulokset näyttivät, että ferritiinini oli taas tippunut alas, mitä vähän veikkasinkin. Hemoglobiini mulla on 125, mutta ferritiini ainoastaan 30. Oireita mulla ei ole ollut, mutta toisaalta en tiedä johtuuko esim. uniongelmat tästä vai mistä.
Täällä on siis aloitettu rautakuuri ja oon repinyt noista mun yöheräilystä sen verran positiivista, että laitoin tabut ja vesipullon yöpöydälle ja otan aina kun herään vessaan tai herään muuten vaan. 😀 Ei ole ainakaan häiritseviä tekijöitä haittaamassa imeytymistä. Edellisellä kerralla sain melko nopeasti tilanteen korjattua ja arvot nousivat muutamassa kuukaudessa, toivotaan että nyt on sama!
Muiden tulosten osalta kaikki oli onneksi hyvin ja esim tohon folaatin saantiin oon panostanut ruokavaliopuolella hurjasti jo ennen raskautta ja se on näköjään tuottanut tulosta! Vihreitä vihanneksia suuria määriä päivittäin! 😀
Noiden lyhyiden infojen lisäksi jokaisesta tuloksesta ja sen arvioinnista voi lukea myös laajemman ohjeen, mikä auttaa ymmärtämään mitä kyseiset arvot tarkoittavat.
instagram: ainorouhiainen
Facebook
