KAIKKEEN PITÄISI LÖYTYÄ PIKARATKAISU JA MIELELLÄÄN HETI

Tiiättekö sen tilanteen, kun saat jotain terveydellisiä oireita ja meet googlettamaan niitä ja aina sulla on joko syöpä tai oot raskaana? Usein sitä osaa kuitenkin järjellä jäsennellä itselleen, että ehkä tässä ei välttämättä ole kyse siitä, vaan vaiva on jokin tavallisempi juttu, kuten liian vähäisestä juomisesta johtuva päänsärky. Heh. Ihan tähän alkuun sanottakoon, että tarkoitus ei ole vähätellä sairauksia tai niiden oireita. Joskus oireet ja ongelmat johtuvatkin lopulta jostain suuremmasta ikävästä jutusta, mutta onneksi ei aina.

Nykyään vallitsee vähän sellainen dramaattinen aikakausi, että joka toisella on metabolinen oireyhtymä (metabolic damage), kilpirauhasen vajaatoiminta tai raudanpuute. Ja jos sinun kohdalla esimerkiksi joku näistä pitää paikkaansa, tarkoitus ei ole vähätellä sitä, eli älä vielä vedä hernettä nenään. Usein kun kohdataan ongelmia tai uusia oireita, aletaan aina odottamaan pahinta. On nimittäin jotenkin helpompaa kuitata ainainen väsymys sillä, että mulla on varmaan raudanpuute, kuin sillä että pitäisköhän alkaa mennä ajoissa sänkyyn ja jättää sitä ”omaa aikaa” vähemmälle iltaisin.

Mietitään, että nyt oon varmasti ylikunnossa, kun raajat painaa kuin betoni eikä treeni kulje sitten yhtään, vaikka ratkaisu olisi siinä että uskaltaisi syödä hiilareita treenin vaatimalla tavalla, tai ylipäätään syödä riittävästi.

Mietitään, että hitto kun hieroja tulee niin kalliiksi, kun pitää käydä jatkuvasti hieromassa ongelmallista niska-hartia-aluetta joka on jatkuvasti jumissa aiheuttaen päänsärkyä ja ongelmia. Kun ratkaisu olisi siinä, että toimistotyön vastapainoksi liikkuisi, vetreyttäisi ja vahvistaisi kehon lihaksia. 

Kun laihdutus ei taaskaan onnistu, tullaan lopputulokseen että mulla on varmasti aineenvaihdunnan häiriö tai kilpirauhasen vajaatoiminta, vaikka syy on siinä, että jokainen dieetti vedetään maanantaisin niin tiukaksi, että viimeistään lauantaina homma levähtää käsiin ja syödään kaikki kulutettu vaje ja vähän päälle takaisin.

Kun toivottu treeni ei tuota tulosta, päätetään ostaa vielä pari purkkia burnereita ja proteiinivalmisteita, josko niiden avulla lihakset lähtisi kasvuun. Kun ratkaisu olisi yksinkertaisesti treenin laadun / määrän tarkistamisessa.

Halutaan syödä terveellisemmin ja voida paremmin, mutta kun ei millään haluaisi syödä niitä kasviksia, niin ehkä on helpompi hakea 10 vitamiinipurkkia ja toivoa parasta.

Tiiättekö kun todella moneen asiaan ja ongelmaan löytyy yksinkertainen selitys ja usein se ratkaisu löytyy omista elämäntavoista. Ihan niissä perusasioista, joihin lukeutuu liikunta, ravinto ja uni. On paljon helpompaa hakea ratkaisua esimerkiksi jostain pilleristä, kuin muuttaa omia tuttuja ja turvallisia tapoja. Ihminen tykkää toistaa samaa kaavaa, koska se on helppoa. Höpöttelin tästä aiheesta jo Instagramin puolella ja sain aika paljon viestejä, jossa esim. ainainen väsymys olikin korjaantunut sillä että oli alkanut syömään. Samalla erilaiset vitamiinien ja ravinteiden vajeet olivat korjaantuneet. Eikä se ole ihme jos virta on vähissä, jos herää aamuyöllä tekemään aerobista, painaa työpäivän ja muut velvoitteet siihen ja menee vielä puntille illalla.

Hyvä puoli tässä on se, että usein ongelma ei olekkaan mikään sairaus tai vakava asia, vaan melkeinpä kaikki on korjattavissa, jos on vain valmis muuttamaan juttuja ja tekemään töitä. Tuo ärsyttävän kliseinen lause, joka on silti niin totta. Ja sekin on ok, että ei jaksa tehdä aina töitä, mutta sitten on myös turha valittaa ja etsiä ratkaisua aivan epäoleellisista asioista. Eikä aina edes tarvitse tehdä enemmän, joskus vähemmän ja fiksummin voi olla enemmän.

Ei sinänsä ihme, että ostos tv:n kaltaiset tuotteet myyvät edelleen, sitä on niin mukavaa toivoa, että jospa tämä vatsalihasvyö nyt viimein toimisi ja voisin jatkaa vanhoilla tavoilla ja saada silti unelmien kehon. Nykyäänhän doping/hormonivalmisteita ei käytä ainoastaan huippu-urheilijat, vaan ihan tavalliset salihemmot, jotka eivät vaan jaksa odottaa paria vuotta treenituloksia, koska kaikki mulle heti nyt ja viimeistään kesäksi. On helppoa hakea sääliä, voivotella kun joka paikkaa särkee ja kolottaa ja hautautua sen turvin sohvanpohjalle sipsikulhon kanssa, kun en minä vaan voi liikkua ja näin ollen myös ruokavaliokin menee päin per**ttä. Hyvin moniin asioihin pystyy vaikuttamaan omilla valinnoilla.

Todellisia ongelmia ja sairauksia on ihan varmasti olemassa ja se ei ole tekstin oleellisin asia, vaan se, että yhtä usein ne omat ongelmat johtuvat täysin omista tavoista ja laiskuudesta. Oli ne ongelmat sitten terveyteen tai muihin asioihin liittyvä. Hyvin usein ratkaisu löytyy katsomalla peiliin tai miettimällä omia käyttäytymismalleja joita tulee helposti toistettua aina uudelleen, vaikka edelliselläkään kerralla se ei toiminut tai vienyt sinne minne halusi. Monesti on itsekin tullut todistettua, että jos aina tekee asiat samalla tavalla, on turha odottaa erilaista lopputulosta! :D

If nothing changes, nothing changes!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


SYÖMINEN EI AINA OLE NIIN HELPPOA (..kuin sen pitäisi olla)

Ruoka on ollut mulle aina todella iso osa elämää ja sellainen mielenkiintoinen asia. Tuntuu jopa hölmöltä sanoa tuo ääneen. Viime aikoina onkin tullut mietittyä aiempaa ja nykyistä suhtautumistani ruokaan. Kiinnostuin ravintoaineista, kaloreista ja terveellisestä ravinnosta hyvin nuorena, siis tyyliin ihan ala-asteikäisenä. Tuohon aikaan olin siis lähinnä kiinnostunut terveellisistä ruoka-aineista ja mulla oli halu syödä terveellisesti. Kai tuo tulee jostain luontaisesti, sillä jotenkin en näe, että ympäristössä olisi ollut tällaisia vaikuttajia. Ihan itse aloin lukea netin keskustelupalstoja, joita oli btw. ehkä yksi tai kaksi tuohon aikaan ja informaation taso muutenkin vähän niin ja näin! :D

Siitä asti ruoka ja ravinto on ollut tärkeä asia mun elämää, välillä ehkä liikaakin. Mä haluan ajatella niin, että vaikka on menneisyydessä tehnyt asioita joita ei enää niitä tekisi, en ajattele että olen tehnyt mokia ja virheitä, sillä sellaista se elämä, oppiminen ja kasvaminen on. Kokeillaan ja opitaan sitä kautta. Jostain syystä olen aina ajatellut tai jos en ihan tietoisesti ajatellut, niin ainakin toiminut sen mukaan, että mitä syömiseen ja ravintoon tulee, muhun ei päde samat ohjeet ja säännöt kuin muihin. Olen aina osannut olla järkevä ja osaava neuvomaan muita, mutta sitten ne omat toimintatavat ovat olleet paljon ankarampia ja rajoitettuja.

Voisi siis sanoa, että niinkin yksinkertainen asia kuin syöminen, ei ole todellakaan aina ollut helppoa. Joskus se on ahdistanut, tai ahdistusta aiheutti oikeestaan se että ruoka ja syöminen määritti niin paljon mitä pystyy tehdä. Näin jälkiviisaana sitä vain miettii, että miksi hemmetissä sitä on tehnyt itselleen asioista niin kamalan vaikeita. Mutta tietäjät tietää, kun joku asia on suuressa roolissa elämässä, se voi jopa alkaa hallita kaikkia muitakin toimintatapoja. Valitettavasti syöminen on aikoinaan vaikuttanut myös mun ihmissuhteisiin. Onneksi oon vuosien myötä oppinut laajentamaan ajatusmaailmaa, ettei se aina ole vain minä ja mun ruuat ja treenit.

Multa kysytään usein, että voinko kertoa, miten olen löytänyt taspainon hyvinvoinnin suhteen ja mulla ei ole siihen vastausta, sillä oikeestaan kaikki mitä on tullut koettua, on johtanut siihen pisteeseen missä oon nyt. En väitä, että olisin aina täysin tasapainossa kaiken suhteen, en todellakaan. :D

Ruoka, tai oikeestaan ruoka-aineet on mulle edelleen tietynlainen harrastus, mutta syöminen ei ole enää pitkiin aikoihin ollut vaikeeta. En mieti enää ruokaa juurikaan, eikä se aiheuta sen kummemmin mitään tunteita. Toki hyvä safka on aina myös elämys, mutta ruokailuun liittyvät asiat eivät pyöri mielessä, eikä kaiken tarvitse olla suunniteltua saati optimoitua. Tällä hetkellä oon muutenkin vähän fed up kaikkeen pilkunviilaamiseen, tavoitteluun ja asioiden täydelliseen optimointiin. Voisi sanoa, että oon pyrkiny vähentään vähän niinkuin kaikilla elämän osa alueilla.

Voisi luulla, että tilanteessa jossa vaikka ravinto on noin suuressa roolissa elämää, olisi se ruutu ns. kunnossa. Silti useimmiten ne tyypit ovat juuri kaikista eniten hukassa. Jos jonkun neuvon voin antaa, niin liian tiukka kontrolli vie vaan kauemmas siitä mitä tavoittelee. Hetkellisesti voi päästä sinne minne haluaa, mutta kohta ollaan taas lähtöviivalla. Ootte saattanut kuulla tän ennenkin, mutta saat sen mistä luovut.

Monesti vastaanotan sellaisia kysymyksiä, että edelleen kuvitellaan mun olevan tietoinen jokaisen suupalani makroista tai proteiinimäärästä. Todellisuudessa en laske, mittaa, punnitse tai optimoi mitään. En tiedä montako kaloria syön päivässä, en tiedä makrojakaumaa tai kokonaisrasvan määrää. En tiedä paljoko vettä juon, tai mitä mikroravintoaineita ruuasta saan. En aina syö kolmen tai edes viiden tunnin välein, joskus (aika usein) skippaan aamupalan, koska en ehdi tai ei maistu. Joskus sipsin syönti lähtee ihan käpälästä ja tulee huono olo. Silti syön päivittäin melkein kilon kasviksia ja pidän itseni aktiivisena liikkumalla. Jaksan treenata, koen palautuvani ja tykkään pääosin syödä safkaa, josta tulee hyvä olo.

Hauskinta on, että kun vertaa nykyistä siihen aikaan kun kaikki oli ihan täydellisesti hanskassa, niin en näe oikeastaan mitään eroa missään muussa kuin psyykkisessä hyvinvoinnissa ja nimenomaan positiivisessa mielessä.

Onko ruudun takana tyyppejä, joille ruoka tai vaikka treeni aiheuttaa enemmän päänvaivaa kuin ehkä pitäisi? Ajatuksia otetaan vastaan todella mielellään! :)

Ihanaa viikonloppua!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


IHANA KAURA-PÄHKINÄLEIPÄ

Syksy saapuu vauhdilla ja vaikka kesäiset kelit palasivat takaisin, oon itse jo suunnannut katseet tulevaan! Mä rakastan erilaisia kausia ja mielestäni hyvinvoinnin tasapaino tulee juuri siitä, että välillä otetaan rennommin ja välillä taas panostetaan täysillä omaan hyvään oloon ja fiilikseen. Viime viikonloppuna tuli herkuteltua oikeen olan takaa, joten tällä viikolla on ollutkin fiilis syödä freesiä, ravitsevaa ruokaa. Täyttää kehoa hyvää tekevillä ruuilla, liikkua ja saada kevyt olo takaisin.

Oon huomannut, että hyvän olon saa hyvinkin nopeasti takaisin, eikä se vaadi pelkkää salaattilinjaa ja hurjaa määrää hikiliikuntaa. Toki omalla kohdalla tuo jumppaaminen nopeuttaa hommaa, sillä eilenkin tuli hikoiltua pari saavillista jumppien aikana (ainakin siltä tuntui :D) ja nyt olo onkin jo aikalailla normaali. Päätin kuitenkin, että haluan syödä taas astetta paremmin ja jättää ne herkut vaikka vain yhdelle päivälle kolmen päivän sijaan. :D

Rakastan leipää ja mun mielestä itse tehty leipä on ihan parasta. Vastapaistettu leipä, johon voi sulaa päälle on jotain mahtavaa! Päätinkin valmistaa vähähiilihydraattisen leivän, joka on täynnä hyvää tekeviä rasvoja, kuitua ja kivasti proteiinia! Mulla ei ole mitään hiilihydraatteja vastaan, mutta monesti pahin turvotus ja raskas olo katoaa, kun minimoi niin sanotut höttöhiilarit ja ylimääräisen sokerin. Tämä leipä sopii siis myös keventäjän ruokavalioon loistavasti!

KAURA-PÄHKINÄLEIPÄ

  • 2 kananmunaa
  • 250 g kirsikkatomaatteja
  • 2 dl kauraleseitä
  • 2 tl psylliumia
  • 0,5 dl vettä
  • 140 g Anyday Nuts – nut selection (cashew, manteli, pekaanipähkinä)
  • Yrttisuolaa
  • (cashewpähkinöitä sattumiksi)

Uuni 170asteeseen. Mittaa kaikki aineet tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi taikinaksi. Seos on melko jähmeää, eli kuuluu asiaan. Kun taikina on valmis sekoita halutessasi vielä cashewpähkinöitä kokonaisina sekaan. Levitä taikina silikoniseen leipävuokaan ja paista noin 40 minuuttia uunissa. 

Ravintosisältö 100 g valmista leipää:

  • 250 kcal
  • 10 g proteiinia
  • 16 g hiilihydraattia
  • 15 g rasvaa

Tomaatit tuovat kivaa makeutta mukaan ja näkisin että niiden sijasta voisi käyttää yhtä hyvin vaikka porkkanaraastetta tai vaikka kesäkurpitsaa! Näitä käyttäessä lisäisin kuitenkin hieman nesteen määrää, sillä ne ovat tuhdimpia raaka-aineita kuin paljon nestettä sisältävä tomaatti! Itse tein leivästä melko matalan, jos haluaa suurempia paloja voi täyttää leipävuuasta vain puolet tai vaihtoehtoisesti tuplata taikinan määrän.

Pähkinöitä syömällä saa hurjasti hyviä ravinteita kehoon. Vaikka ne ovat energiapitoisia, on niillä paljon terveysvaikutuksia ja esimerkiksi tässä leivässä energiasisältö on sama tai jopa matalampi kuin vaikka ruisleivässä! Yleisesti pähkinöissä on reilusti E-vitamiinia, joka tekee hyvää iholle. Mantelit ja pekaanipähkinät edistävän sydänterveyttä niiden sisältämän hyvän, tyydyttymättömän rasvan ja kuidun ansiosta. Pähkinät auttavat säännöllisesti nautittuina sekä pienentämään haitallisen LDL-kolesterolin määrää että lisäämään hyvän HDL-kolesterolin määrää veressä. Manteleiden sisältämä kuitu on hyväksi myös suolistolle! Cashewpähkinä taas sisältää kivasti magnesiumia ja kuparia, jotka ovat liikkujalle tärkeitä ravintoaineita. Kuparia tarvitaan mm. raudan imeytymiseen kehossa! 

instagram: ainorouhiainen 

Facebook