MITEN HURISEE?

Moikka! Vitsit miten hyvä fiilis tällä hetkellä. Vaikka alkuun juhannuksen vietto kotona tuntui hieman tylsältä, niin nyt taas on todella motivoitunut olo arkeenpaluun ja viimeisen duuniviikon osilta. Viimeisellä tarkoitan siis kesäloman alkamista! Jään jumppahommista viideksi viikoksi (käääk!) sivuun ja vaikka nämä omat bisnekset pyörii tietysti jatkuvasti, niin ajatuksena olisi yrittää ottaa kaikesta lomaa ja pistää rutiineja uusiksi. Kesäloma on ollut mulle aina vuodessa sellainen nollauspiste, jolloin pystyn ihan oikeasti irtautumaan arjesta, sillä nuo todella runsaat urheilumäärät rytmittää kuitenkin tosi vahvasti kaikkea tekemistä.

Mitäs kaikkea nämät kolme vapaapäivää ovat sisältäneet?

– kokkailua; oon kokkaillut ja syönyt paljon. Nyt on kyllä sellainen fiilis että energiavarastotkin ovat aika hyvin täytetty, sillä ruokaa on mahtunut jokaiseen päivään varmasti sinne plussan puolelle. 😀 Mikäs sen mukavampaa kuin puuhailla keittiössä ja sen jälkeen nauttia hyvästä ruuasta!

–  treeniä! Aerobinen liikunta on ollut tauolla, mutta salitreenejä on tullut tehtyä ja vapaapäivien treeneissä on aina kivaa se, ettei ole kiire, eikä tarvitse säädellä tehoja sen mukaan että samana päivänä täytyy vetää vielä 2 tuntia jumppia. Olo on siis siltäkin osin palautunut, että normaalin verrattuna liikkumista on ollut huomattavasti vähemmän, sillä yleinen aktiivisuus on myös ollut vähäisempää.

– unta! Nukuttu on ja lepäilty muutenkin. Mulla tuottaa aina hieman hankaluuksia pelkkä oleminen, mutta kyllä siihenkin moodiin pääsee kun vähän harjoittelee.

– pohdiskelua! Hah, tuo kuulostaa oudolle, mutta kun on ollut oikeasti aikaa pysähtyä ja vaan olla omissa ajatuksissa, niin oon saanut selvitettyä päässä pyöriviä juttuja ja esimerkiksi pystynyt keskittyä paljon paremmin yksittäisiin asioihin, kuten tähän blogiin. Oon pitkästä aikaa nauttinut kirjoittamisesta, kuten se on ihan alkujaan ollut. Oon pitkään miettinyt että miksi mua stressaa tää välillä niin paljon, mutta kun on jatkuva kiire ja stressi päällä, luovat asiat kärsivät välittömästi.

Mä en tiedä kiinnostaako jengiä nykyään toisten treenit, mutta koska tämä on alkujaan treeniblogi ja näistä on lähdetty, ajattelin jakaa pitkästä aikaa mun lauantain jalka/pakaratreenin. Viimeisten kuukausien ajan oon siis omissa treeneissä keskittynyt enemmän kehon muokkaamiseen kuin ns. suorituskykyyn. Oon tehnyt paljon supereita ja maksimoinut rasvanpolttoa sekä kehon kiinteytymistä. Tässä on siis ollut käytössä sekä rukavalio että tietynlainen treenisuunnitelma.

Lauantain treenissä teinkin pitkästä aikaa alkuun vähän voimapainotteisempaa meininkiä ja höystin treenin lopun sitten noilla tutuilla jutuilla.

Alkulämpö: 10 min ylämäkeen kävelyä + kuminauha – aktivoinnit + avaavat liikkeet lonkankoukistajille

sumo-maastaveto:

  • 70 kg x 12
  • 90 kg x 10
  • 110 kg x 8
  • 120 kg x 6
  • 130 kg x 3
  • 90 kg x 10
  • 70 kg x 12

supersarja – leveä jalkaprässi + askelkyykyt ristiin taakse (curtsy lunges) x 4 sarjaa

supersarja – bulgarialainen ak smithissä + korotettu lantionnosto kuminauhalla (täääää polttaa :D) x 3

supersarja – lantionnosto aka hipthrust smithissä kuminauhalla + loitonnukset kuminauhalla (= reiden loitonnus – laite korvataan tuubilla) x 4

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


PARASTA KESÄRUOKAA – TÄTÄ KANNATTAA KOKEILLA!

Kesäruoka on mun mielestä aivan törkeen hyvää! Uudet perunat, salaatit, vihannekset ja grillaaminen ovat lähellä sydäntä, jos niin voi sanoa ja tänäkin viikonloppuna on tullut keitettyä muutama kilo perunoita, vaikkakin grillaamisen sijaan päädyttiin vain paistamaan lihat sun muut, koska vesisade.

Oon ennenkin vinkannut tästä tipsistä, mutta koska nää perunat ovat vaan niin törkeen hyviä, oli pakko jakaa uudelleen murskattujen valkosipuliperunoiden ohje. Ei mitään uutta ja maata mullistavaa, mutta meillä tulee ainakin tehtyä näitä todella usein, koska perunat ovat yleensä ihan kaikkien makuun!

Perunat siis pestään ja keitetään lähes kypsiksi. Tämän jälkeen ne levitetään uunipellille ja ”murskataan” esimerkiksi paistolastan tai haarukan avulla. Perunat voidellaan valkosipulisella voiseoksella, johon tulee n. 100 g sulatettua kirnuvoita, johon on sekoitettu 5 (tai enemmän :D) pilkottua valkosipulinkynttä, yrttisuolaa, valkosipulijauhetta ja ripaus chiliä. Lopuksi perunoiden päälle ripotellaan rosmariinia, jonka jälkeen 225 asteiseen uuniin n. 20 minuutin ajaksi. Helppoa, rapeaa ja hyvää!

Pellilliseen tarvitset siis ainoastaan..

  • 1 kg uusia perunoita
  • noin 100 – 150 g voita 
  • 5 (..tai enemmän) valkosipulinkynttä
  • mausteet (valkosipuli, yrttisuola, chili, rosmariini)

Laiska kun olen niin valkosipulinkynsien kuoriminen ja pilkkominen tuntuu aina jotenkin todella vaivalloiselta, etenkin kun niitä tarvitaan paljon. Löysin joskus kaupasta yksikyntisiä valkosipuleita, jotka ovat siis huomattavasti helpompia ja nopeampia käyttää. Käytänkin usein niitä, jos teen jotain valkosipulista, silloin vältyn kymmenen pienen kynnen kuorimiselta. 😀

..Nyt joku luultavasti kommentoi, että yksikyntiset ovat jotain geenimanipuloituja, kymmentä eri syöpää aiheuttavaa tuotosta. haha. 😀

Kokeile näitä, takaan ettet pety! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


SEITSEMÄN SYNTIÄNI

Huomenta! En tiedä kuinka moni on tänään ruutujen ääressä lueskelemassa, joten laitetaan ulos tällainen kevyempi postaus. Kuten mun eilisestä postauksesta pystyi jo haistella, on juhannus mennyt tänä vuonna ilman sen suurempia muutoksia normaaliin arkeen/viikonloppuun.

Kävin eilen salilla penkkaamassa ja yllätyin kuinka paljon jengiä oli treenaamassa! Itse kun on aina ollut juhannukset jossain humputtelemassa, niin olen kai kuvitellut muidenkin tekevän niin, hah. No ei tästä yhdestä viikonlopusta tarvirse ottaa stressiä. Jotenkin tuntuu, että oli mikä juhlapyhä tahansa niin ihmiset ottavat kauheat paineet siitä, että pitää juhlia ja tehdä jotain. Itse näen hieman hulluna ajatustyylin, että tuli taivaalta sitten saavista vettä tai räntää, niin nyt perkele ollaan ulkona ja rillataan kun on juhannus! 😀

No se siitä, mennään meikämuijan synteihin seuraavaksi…

Herkuttelusyntini

En haluaisi ajatella syömistä syntinä, mutta jos jotain pitää tähän sanoa niin suklaakuorrutteiset pähkinät on mun heikkous. Parrotsin pähkinälaarilta lähtee aina jäätävä säkki mukaan, sillä nykyään on niin paljon kaikkea ihania herkkuja. Eilen justiin ostin ensimmäistä kertaa toffee-valkosuklaakuorrutteisia pähkinöitä, ei hemmetti kun hyviä!

Ihonhoitosyntini

Laiskuus, sillä vaikka mulla on kaapit täynnä erilaisia kuorintoja, naamioita ja ties mitä, niin oon aika laiska käyttämään niitä. Kasvojen ihon kyllä puhdistan (jos meikkiä :D) ja rasvaan, mutta kropan ihon huolto jää liian vähäiselle huomiolle. Lisäksi mua on alkanut vähän ahdistaa kaikki synteettiset aineet mitä kroppaan imeytetään kosmetiikan kautta, joten ajattelen niidenkin käytön syntinä. Onneksi mulla alkaa olla tuo luonnonmukainen kosmetiikka jo hyvin hallussa kaikelta osin!

Siivoussyntini

Vaatekaappini on melkoinen pommi ja omistan aivan liikaa vaatteita, ahdistaa ihan välillä kaikki tavaran määrä. Myös kaapin ovien auki jättäminen on meitsin pahe. Mä en tiedä onko tämä joku syndrooma vai mitä, mutta siis multa jää aina kaikki ovet auki. Keittiössä touhuillessa saattaa olla joka ikinen kaapin ovi auki ja tästä kun ne nopeasti laskin, sain määräksi 15 😀 Ihmettelen aina itsekin näkyä, mutta en vaan osaa sulkea niitä, etenkään jos olen ajatuksissani.

Lisäksi mun siivoominen on usein hyvin pintapuolista ja tälläkin hetkellä tämä kämppä oikeen huutaa lattioiden, kaappien ja ikkunoiden kunnollista pesua. Oon jo kauan miettinyt että tilaan jonkun siivouspalvelun, mutta en ole sitäkään saanut aikaiseksi. 😀

Hiussyntini

Hiustenpidennykset! Tiedän, että olisi parempi olla ilman, mutta oon niihin koukussa. Mitä pidemmät sen paremmat! 😀 Aikaisemmin olisin voinut lisätä tähän hiusten kotivärjäyksen, mutta onneksi oon jo pari vuotta luottanut vakkarikampaajan palveluun, jossa käyn aina neljän viikon välein. Hiukset voivat paremmin ja niiden väri on mun silmään ihan täydellinen. 🙂

Ystävyyssyntini

Tuli pisto sydämeen jo tämän ajattelemisesta, mutta joo..Oon siis tosi huono pitämään yhteyttä ja vastaamaan viesteihin. Tuo viesteihin vastaaminen ei koske pelkästään ystäviä, vaan ihan kaikkia. Koen jotenkin, että kun mulle tulee joka tuutista jatkuvalla syötöllä viestejä, kysmyksia ja yhteydenottoja (some + työ) niin välillä ihan kaikki viestit ahdistaa ja haluaa vaan olla ”rauhassa”.

PS. Tämän johdosta vastasin juuri kahteen viestiin, joihin piti jo eilen vastailla kamuille takas…Terkkuja! 😀

Pukeutumissyntini

Onko muka syntiä pukeutua 90% ajasta mukaviin vaatteisiin a.k.a urheiluvermeisiin? No, ehkä ihan vaihtelun vuoksi voisin useammin vetää sieltä kaapista muutakin kuin ne trikoot. Synniksi voisin kuitenkin mainita mielummin sen, että tilailen ja omistan paljon normaaleja vaatteita ja tykkään seurata muotia, mutta jostain syystä käyttö jää aina ihan liian vähälle ja sielä ne lojuvat mun kaapissa käyttämättöminä! Jostain syystä ne niket, addut ja gymsharkit osuu aina käteen kun valitsen päälle laitettavaa. 🙂

Parisuhdesyntini

Tietynlainen itsekkyys. Pistän monesti omat tärkeät asiat kaiken muun edelle ja keskityn liikaa esimerkiksi töiden ja treenien yhteensovittamiseen. Kun on monta rautaa tulessa, on haastavaa ottaa vielä toinenkin henkilö ja hänen tarpeet huomioon. Koen tämän asian todella negatiivisena piirteenä itsessäni.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


IHANA KAURA-CHIALEIPÄ

Huomenta! Heräsin tänään jo 6:45 ihan itsestään ja samantien kuulin kuinka sade paukutti ikkunaan. Vilkaisu ulos kertoi, että oli oikea päätös jäädä juhannuksen viettoon kotiin. 😀 Ihan jäätävä myräkkä käynnissä edelleen, mutta eipä tuo niin haittaa. Kiva vaan hengailla kotona (=keittiössä) ja puuhailla kaikenlaista.

Jätin kauppareissun tälle päivälle, joten aamulla kaapit ammottivat tyhjyyttä. Päätin leipoa vuokaleivän kaapista löytyvistä ainesosista ja tästä tulikin ihan mieletön succee! Nam, koko leipä on jo syöty ja lisää pitää varmasti tehdä. Älä hämäänny pitkästä ainesosalistasta, sillä suurin osa ainesosista on sellaisia, jotka luultavasti löytyvät kaapistasi jo!

KAURA-CHIALEIPÄ

  • 3 kananmunaa
  • 2 dl vettä
  • 1 – 2 tl laadukasta suolaa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl ruokasoodaa (ei pakollinen)
  • 1 tl psylliumia
  • 1 tl kanelia
  • 1 banaani (banaanin voi korvata myös esim hunajalla, mutta vähennä tällöin nesteen määrää 0,5 dl)
  • 80 g kaurahiutaleita + 20 g kaurajauhoja (tai 100g toista vain)
  • 1/2 dl kookosöljyä
  • 1 rkl maapähkinävoita (ei pakollinen)
  • 2-3 rkl chiasiemeniä (Chiasiemenien tilalta tai lisänä voi käyttää myös muita siemeniä tai pähkinöitä!)

Kaikki aineet tehosekoittimeen, jossa sekoitus kevyellä teholla taikinaksi. Kaada taikina silikoniseen leipävuokaan ja ripottele päälle kaurahiutaleita. Paista 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Paiston lopussa voi nostaa asteita vielä ylöspäin. Kannattaa tarkistaa leivän kypsyys ennen kuin laittaa uunin pois päältä. 

Jos palat tuntuvat murenevilta, voit paistaa paloija vielä hetken uunipellillä leikatussa muodossa, jolloin koostumus kiinteytyy kunnolla. Tähän kun sipaisee päälle luomuvoita, juustoa, kananmunaa ja kurkkua, ei paljon paremmalta voi maistua! NAM!

MUKAVAA JUHANNUSTA KELEISTÄ HUOLIMATTA!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


MITÄ TATUOINNISSA LUKEE?

Oon ihan yllättynyt miten paljon kyselyjä oon saanut tuosta tatunoinnista somessa! Tatskat eivät ole olleet itselleni koskaan mikään big deal, mutta onhan se ihan kiinnostavaa, että mitä sinne ihoon laittaa, koska kyseessä ei ole mikään ohimenevä juttu, vaan pysyvä kuva.

Mullahan on niskassa yksi pieni tatuointi, jonka otin hetken huumassa 8 vuotta sitten. Sen jälkeen en ole sen kummemmin miettinyt uuden kuvan ottamista, mutta kun sain synttärilahjaksi lahjakortin Vaasan tatuointiliikkeeseen, tiesin heti millaisen tekstin haluan. Jonkun mielestä tää saattaa olla jopa hieman kliseinen, mutta se on ollut aina mulle jotenkin merkityksellinen ja uskon lauseen sanomaan todella paljon. Ihossani lukee siis:

WHERE THERE’S A WILL THERE’S A WAY

Suomeksi tämä olisi kai ”Missä on tahtoa, siellä on tie”. Ja tuo symboli tatunoinnin taustalla on kreikkalainen symboli Inguz, joka kuvastaa kyseistä lausetta sekä myös mm. tasapainoa, energiaa ja tuottavuutta (productivity). Mä oon aina ajatellut, että kaikki on mahdollista jos vain itse haluaa, päättää ja tekee. Aiheesta on tullut kirjoiteltua täälläkin paljon ja kannustan muitakin uskomaan siihen, että jos on tahtoa, on varmasti keino saada haluamansa.

Kuva on ollut ihossa nyt viikon päivät ja alkaa olla hyvin parantunut. Moni on kysellyt, että sattuiko mutta ei se mun mielestä juurikaan sattunut. Jos oot käynyt karvanpoistoissa sekä ties missä hoidoissa ja toimenpiteissä niin tällainen oli aika pientä siihen nähden. 😀

No mitäs sanotte? Oliko yllättävää, että ylipäätään tällaisen päätin ihooni laittaa?

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook