BODYSTEP – WOW MIKÄ TREENI!

Ryhmäliikuntatunnit kehittyvät jatkuvasti ja etenkin viime vuosina ollaan tultu melkoinen harppaus eteenpäin. Sanoisin, että nykyään ryhmäliikuntatunti voi parhaimmillaan olla ihan supertehokas ja kehittävä treeni, joka haastaa tekijäänsä juuri hänen kuntotasonsa mukaan. Oon tässä kuluttanut aamua katselemalla uuden Bodystep-ohjelman koreografiaa läpi ja täytyy sanoa että aika tykki ohjelma!

Homma on mennyt jatkuvasti atleettisempaan suuntaan ja etenkin tuo atleettinen versio, jota itse ohjaan, on ihan huikee plyo/pomppu/muokkaustreeni, joka kaiken lisänä pistää kyllä kulutuksen korkealle. Treeniä voisi verrata hyvin loikkatreenin ja rappustreenin yhdistelmään, sillä tunti sisältää satoja toistoja pomppuja, alastuloja ja nopeita askelluksia korokkeelle. Bodystep pistää rasvan tirisemään, jälkipolton hyrräämään ja on mitä loistokkainta treeniä reisille ja pakaroille! Mikä parasta, se on samalla niin kivaa ettei edes huomaa treenaavansa. 😀

Yksi oleellinen asia mitä kehonpainotreenissä tulee huomioida on se, että tekee liikkeet laajalla liikeradalla ja panostaa jokaiseen toistoon. Kun kuormana on pelkkä oma keho tai sen lisänä pienet lisäpainot, tarvitaan syvät liikeradat (esim kyykyissä ja ponnuissa) jotta homma menee kunnolla perille. Tämä onkin ehkä yksi ryhmäliikkumisen haastavimmista puolista – Saada ihmiset tekemään liikkeet oikeasti kunnolla! Jos tekee kaikki liikkeet hieman vajaana, on treeni jopa 50% kevyempi. Tähän asiaan kannattaa oikeasti panostaa, mikäli jumppia tulee kulutettua.

Ajatuksena olisi siis ohjata ainakin osittain uutta ohjelmaa tänään, riippuen ihan kuinka tehokkaasti opin nuo uudet kappaleet. Atleettisen version rakenne tulee olemaan entistä tiukempi, sillä myös 5. kappale on melkoista tykitystä nykyään. Tuo uuden ohjelman vitonen muistuttaa ihan circuittia, joka vedetään tunnin loppuun, joten mitään lepsuttelua ei ole tiedossa. Miinuspuoli on tietysti se, että koska liikkeet ja meininki menee haastavammaksi ja samalla koreografia ehkä yksinkertaistuu, niin se se karistaa pois niitä, jotka eivät halua tai pysty tehdä burpeita ja loikkia laudan yli ja ympäri. Kaikille liikkeille on aina vaihtoehtoja totta kai ja itse oon sitä mieltä että jokaiselle ryhmäliikuntatunnille pystyy osallistua vaikka ei olisi huippukunnossa. Tietysti vaihtoehtoliikkeiden teko voi käydä tylsäksi, kun koreo on muuten hieman simppelimpi kuin esimerkiksi aiemmin. Puhun nyt nimenomaan tästä atleettisesta meiningistä, josta jää partyt ja speedit kokonaan tekemättä!

Bodystep on kuitenkin yks mun all time favorite, sillä se on niin monipuolinen treeni ja mielekäs tunti ohjata, että on vaikea kyllästyä, vaikka ohjausvuosia on alla jo yli 8! Yritin tossa yksi päivä selittää kamulle miksi jumppaaminen on mun mielestä ykköstreeni. Mä en nimittäin saa missään muussa treenissä kylmiä väreitä tai sellasta tunnetta että tää on vaan niin sairaan makeeta, kun musa pauhaa ja hiki lentää! 🙂

Tänään mennään stepin parissa 17:30 WSC:llä, lämpimästi tervetuloa kaikki kynnelle kykenevät! <3

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


HORMONITONTA EHKÄISYÄ

Yhä useampi luopuu e-pillereistä ja hormonalisesta ehkäisystä niiden aiheuttamien haittavaivojen vuoksi. Itse en ole koskaan halunnut käyttää hormonaalista ehkäisyä, koska en halua sotkea kehon luonnollista tasapainoa keinotekoisilla aineilla. Nämähän voivat aiheuttaa muun muassa haluttomuutta, mielialojen vaihtelua ja painon nousua. Olen ollut viime vuosina hyvin kiinnostunut hormonitasapainosta ja koen että juuri tasapainon kannalta, tämä on yksi tärkeä osa-alue.

Tämäkin asia jakaa mielipiteet ja on toki paljon naisia, jotka eivät koe e-pillereitä haitallisina, vaan ovat jopa saaneet niistä apua erilaisiin ongelmiin. En siis lähde väittelemään, onko e-pillerit hyvä vai huono asia, vaan ajattelin kertoa vaihtoehdosta niille, jotka hovat kiinnostuneita luonnollisesta ehkäisymenetelmästä.

Viime kevään lopulla sain testiini Lady-comp hedelmällisyystietokoneen, joka on hyvin monipuolinen kapistus. Sen ominaisuudet auttavat niin ehkäisyssä kuin perhesuunnittelussakin. Lady-Comp tallentaa mittaustuloksia 180 päivän ajalta. Sillä voi seurata kuukautiskiertojen pituutta. Se kertoo myös, jos kierron aikana ei tapahdu ovulaatiota, mikä on mun mielestä hyvin tärkeä tieto, mikäli joskus on perheenlisäystä suunnitelmissa. 

Kyseessä ei ole mikä tahansa pilipali-laite, vaan tämä hedelmällisyystietokone on suunniteltu lääkinnälliseksi laitteeksi ja se on sertifioitu Euroopassa CE-merkinnällä. Muut markkinoilla olevat hedelmällisyyden tarkkailulaitteet eivät välttämättä ole sertifioituja (vaikka lain mukaan niiden pitäisi olla). Sen ehkäisyvarmuus on jopa 99,3% ja käyttö todella helppoa. Aamuisin laite mittaa hedelmällisyyden tilan ja kertoo seuraavan 24 tunnin aikaisen tilanteen. Vihreä valo tarkoittaa, että et ole hedelmällinen ja muuta ehkäisyä ei tarvita. Punainen taas sitä, että ehkäisyä tarvitaan. Nainen on hedelmällinen kuutena kiertopäivänä, joten tuntuu jopa turhalta napsia pillereitä jokaisena päivänä..

Oman kokemuksen mukaan laite on hyvin helppokäyttöinen, toki ensin piti malttaa lukaista ohjekirjanen läpi, mutta muuten olen kokenut tämän todella kätevänä kapistuksena. Laite toimii alusta asti hyvin ja näyttää selkeästi päivän tilanteen. Laitteen tehokkuuden kannalta on tärkeää, että sitä käytetään säännöllisesti, jolloin sitä täytyy toki kuljettaa mukana myös matkoille yms. Toki käytön voi aloittaa aina myös alusta pidemmän tauon jälkeen, mutta helpompaa on kun käyttö on säännöllistä! Laite on kooltaan pienikokoinen ja helppokäyttöinen.

LADY-COMP PÄHKINÄNKUORESSA

  • Tallentaa lukemat 180 vuorokauden ajalta
  • Arvioi hedelmällisyytesi 6 päivää eteenpäin
  • Voidaan päivittää Lady-Comp babyksi menettämättä tallennettuja lukemia
  • Laitteessa on myös raskaustesti, joka näyttää mahdollisen raskauden 15 päivän jälkeen ja vahvistaa sen 18 päivän jälkeen
  • Tulosteen avulla voidaan todeta keltarauhashormonin puute
  • 99,3 prosentin ehkäisyvarmuus
  • Ilmoittaa, jos et ovuloi
  • Voit lisätä laitteeseesi henkilökohtaisia muistiinpanoja
  • Voit synkronoida tietosi tietokoneelle
  • Toimii kahdella AAA-paristolla jotka toimitetaan pakkauksen mukana
  • Lady-Comp kestää käytössä noin 7 vuotta
  • Sisäänrakennettu herätyskello
  • Kahden vuoden takuu

Miltäs tää vaikuttaa teidän mielestä? Ootteko kuulleet aikaisemmin vai tuliko ihan uutta tietoa? Tarkempaa infoa tuotteesta ja teknologiasta voi lukea Lady-Compin sivuilta täältä! 

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


PITÄÄKÖ AINA OLLA TIKISSÄ?

Kirjoittelin eilisessä tekstissä, että nykyään vallitsee ajatusmaailma, ettei helpolla voi oikeastaan saada mitään. Kaikki arvostettava on kovan tuskan ja työn takana. Toki kovan työn ansiosta saatu palkinto tuntuu aina hyvältä ja mielestäni tavoitteet saa ja pitääkin laittaa korkealle, jotta motivaatio pysyy yllä.

Silti oon sitä mieltä, että aina ja jatkuvasti ei suorituskyvyn tarvitse olla huipussaan ja kaiken maailman #goalsit mielessä. Tuntuu siltä, että nykyään myös ihannoidaan vartaloita, jotka ovat vuoden ympäriinsä kisakunnossa, tai ainakin lähellä sitä. Lihomista (vaikka se tapahtuisi normaalipainon sisällä) pidetään laiskuutena ja jotenkin huonona asiana. Ei olla jaksettu treenata 10 krt viikossa ja syödä pelkkää puhdasta sapuskaa. Se on nimittäin niin, että ellei sinua ole siunattu mielettömillä geeneillä ja haluat pysyä kireenä kuin viulunkieli, ei silloin elämään mahdu paljon muuta kuin just se yksi asia; pysyä kunnossa.

Hieman erilainen ”ennen – jälkeen” otos. Ylemmässä kuvassa tiukkaa treeniä ja dieettiä alla 6 kuukauden ajan ja alemmassa taas parin kuukauden tauko treenistä, pääosin terveellistä sapuskaa ja paljon festareilla ravaamista. 😀 Tuon alemman nappasin siis kesän loppupuolella, kun oli aika palata takaisin arkeen ja treenien pariin. Ensimmäistä kertaa mua ei edes sen kummemmin stressannut se, että oli pötsi vähän löysemmässä kunnossa, sillä tuo ajanjakso oli kuitenkin antanut paljon muuta mukavaa, eli kokemuksia ja muistoja.

En tarkoita, että olisin keväällä ollut jotenkin onneton, en todellakaan. Nautin ihan kympillä tuosta projektista ja paneutumisesta siihen, mutta samalla voin sanoa nauttivani myös muista asioista, jotka eivät välttämättä tue sitä, että eläisin vuoden ympäriinsä healthylaiffii. Toki mun terveellisen elämän kulmakivet on niin sanotusti kunnossa aina, mutta mun mielestä tasapainoon kuuluu myös se, että uskaltaa relata välillä ja nauttia muistakin asioista kuin vain tavoitteista ja päämääristä!

Ihan vaan muistutuksena, kun seuraavan kerran selaat sitä IG:n feediä ja mietit, että pitäiskö itekin alkaa diettaamaan/treenaamaan/harrastamaan, niin älä tee sitä siksi, että koet paineita muiden puuhista. Tee se silloin, jos oikeasti olet siinä tilanteessa että nyt olisi hyvä hetki alkaa haastaa itseään ja panostaa uusiin tuuliin!

Muistetaan, että ne kuvat sosiaalisessa mediassa on viihdettä ja monien ammatti, johon kuuluu motivoivien peppuvideoiden tai herkullisten ruokakuvien esittely. Kuvan takana voi olla monta tuntia suunnitelmaa ja toteutusta, jotta se näyttää meidän silmiin siltä, että tuo on ton tyypin arkea 24/7  ja se näytttää oikeesti aina noin upeelta.

Vastaus otsikon kysymykseen? Ei tarvitse, eikä kannatakkaan. Joskus on ihan ok antaa itselleen vapaus olla tavoittelematta mitään ja olla tyytyväinen itseensä myös silloin kun ei ole panostanut kaikkea aikaa ja vaivaa siihen että olis ”paras versio itsestään”. 😉

PS. alemmassa kuvassa Anodynen asentoa korjaavat vaatteet! Nää on oikeesti tosi jees! Kerron myöhemmin lisää. 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


JUMITTAAKO PAINO? TSEKKAA TEETKÖ TÄMÄN VIRHEEN!

Oon miettinyt tätä aihetta paljon, sillä oon nykyään yhä enemmän sitä mieltä, että psyykkisellä hyvinvoinnilla on tosi vahva yhteys myös fyysiseen ulkomuotoon. Kroppaa voi toki muokata melkeimpä miten paljon tahansa pelkällä fyysisellä rutistamisella, mutta joskus esimerkiksi kehityksen junnaaminen johtuu liiasta yrittämisestä ja sitä kautta haalitusta stressistä. Esimerkkinä yksi tavoitteista vaikein (ainakin onnistumisprosentin perusteella) eli painon pudottaminen, painonhallinta ja kuuluisa kiristyminen/kiinteytyminen. Tässä tavoitteessa on todella helppoa vetää kroppa ja pääkoppa juntturaan, sillä usein ajatellaan että jos paino ei tipu täytyy lisätä treeniä ja vähentää ravintoa, joka vie hommaa helposti vain väärään suuntaan. Miten monesti oon todistanut tilannetta, jolloin ollaan höllätty, otettu muutama ylimääräinen lepopvä tai lisätty esimerkiksi hiilaritankkauspäivä ja keho on taas alkanut toimia ja tuloksia tippua. Monesti myös lomamatkoilla monilla paino tippuu parin kilon verran, koska stressi hellittää ja aineenvaihdunta alkaa rullaamaan!

Tykkään kirjoittaa asioista, joista on omakohtaista kokemusta ja oon itsekin ollut tilanteessa, jossa oon tehnyt kaiken 100% oikein; syönyt tosi puhtaasti ja laskenut kalorit/makrot kuntoon, treenannut paljon, mutta silti en ole mielestäni saanut niitä tuloksia mitä olisin noilla määrillä odottanut. Joka paikassa toitotetaan aina kehityksen kolmea kulmakiveä (treeni, ravinto, lepo) mutta silti se helpoin jää kuitenkin suurimmalta osalta kokonaan liian vähälle huomiolle. Ehkä nyky-yhteiskunnassa on liikaa juurtunut se ajatus, että mitään ei voi saada helpolla, ja esimerkiksi lepääminen on laiskuutta. Todellisuudessa monikin saisi paremmat tulokset järkevöittämällä treenit ja ravitsemuspuolen.

Kun tänä syksynä ensimmäistä kertaa varmaan 10 vuoteen, vähensin aika radikaalisti treenimääriä, mietin toki paljon, että miten kroppa reagoi tähän. En väitä, ettenkö vähän pelännyt lössähtämistä tai laiskuusfiiliksen iskemistä. Toki sitä miettii heti loogisesti, että kun kulutus pienenee niin ei voi syödä enää yhtä paljon kuin ennen. No kaikkea ei tarvitse aina analysoida niin paljon vaan luonto hoitaa toki osuutensa ja tietysti myös ruokahalu vähenee treenimäärien pudotessa. On itseasiassa ihan mukavaa, kun ei ole kokoajan ja aina jäätävä nälkä. 😀 Lepopäivät ja rentoutumisen opettelu on johtanut jopa siihen, että olen jostain kumman syystä ollut tyytyväisempi itseeni kuin aiemmin. Tietysti edelleen treenailen suhteellisen paljon jos verrataan ns. normaaliin ja tietysti liikunnalla on todella paljon positiivisia asioita, mutta helposti ne posit kääntyykin negatiiviseksi jos homma vedetään yli. Paino ei ole noussut ja kroppa tuntuu jopa paremmalta kuin jatkuvassa pumppitilassa oleva. 😀

Sitten päästään asiassa eteenpäin, eli keinoja jotka oon toiminut ainakin itselläni toimiviksi palautumisen ja hyvinvoinnin edistäjiksi. Rentoutumista ei tulisi suorittaa, eli ottaa siitä stressiä, mutta joskus tilanne voi olla sellainen, että alkuun pitää vain päättää esimerkiksi päivä, jolloin ei ole mitään aikatauluja tai ajankohta kun varaa itselleen omaa aikaa.

Yksi todella ihana tapa rentoutua on intialainen päähieronta, jota tarjotaan Ladies Clubilla. Hoidossa hierotaan nimensä mukaisesti pää, kasvot, mutta myös hartiat. Tää on oikeesti todella ihanaa ja rentouttava kokemus! Maria joka tekee hoitoja on jo itsessään niin ihanan läsnäoleva persoona, että hänen hoidoissaan tulee alusta asti tosi hyvä olo. Oon käynyt noissa hoidossa jo useamman kerran ja oppinut pikkuhiljaa rentoutumaan paremmin. Loppupäivälle ei kannata varata mitään kovin menevää ohjelmaa, vaan nauttia olosta ja lepäillä. Tämä takaa myös sikeämmät ja paremmat yöunet. Jos innostuit tästä, Maria tarjoaa hoidon alennettuun hintaan 30 € / kerta mun lukijoille (koodi: arou30). Aikoja voi varata tai esim hankkia lahjakortin Ladies Clubin vastaanotosta tai s-postitse maria.dahlberg@wsc.fi. Marian FB-sivulla enemmän infoa täällä!

Vastapaino treenille – Mulla ei oikeen koskaan ole ollut mitään muita harrastuksia kuin urheilu ja oon tosi huono innostumaan mistään, joten oon yrittänyt keksiä puuhaa, mitä tykkään tehdä ja mihin ei kuulu sykkiminen ja urheilu. Mikään asia ei saisi olla koko elämä, kenelläkään. Kokkailu ja reseptien suunnittelu on toiminut tähän saakka hyvänä puuhastelukeinoja esimerkiksi iltoina kun en ole mennyt treenaamaan, mutta en ole halunnut vain maata toimettomana telkkarin edessä. 

Piikkimatto – Edelleen yksi suosikki rentoutumiseen on hyvinkin simppeli piikkimatolla makaaminen. Mun mielestä tuntuu hieman oudolta mennä makaamaan sänkyyn tai sohvalle keskellä päivää, mutta piikkimaton päällä voin helposti ottaa lyhyet päikkärit ja sen jälkeen olo on kuin uudestisynytyneellä ja loppupäivän energiat taattu! Suosittelen piikkimattopäikkäreitä, etenkin jos treenikertoja tulee useampi päivään.

Oman kehon kuuntelu – Tää on aika itsestäänselvä asia, mutta ah, silti niin vaikeeta aina välillä. Mä oon aina ollut sellanen, että oli talvi tai kesä, flunssa tai väsy, niin oon silti mennyt pitämään mun jumpat. Tämä asia tuli opittua lopulta kuuluisan kantapään kautta, ja nykyään yritän tunnistaa eron esimerkiksi ohi menevän väsymyksen ja oikean, palautumista kaipaavan kehon välillä. Joskus treenin skippaaminen voi olla parempi vaihtoehto kuin väkisin meneminen. Useastihan väsymys on kuitenkin sellainen alkukankeus, jonka väistyminen parhaimmillaan johtaa ihan mielettömän hyvään treeniin, mutta jos useampi treeni maistuu puulta ja kroppa pistää vastaan, on parempi vetää jarrut pohjaan ja huilia hetki ennen seuraavaa rykäisyä!

Vastapaino koville treeneille – Mitä enemmän tekee kovia treenejä, sitä enemmän tulisi tehdä myös kevyempiä suorituksia. Kuten oon nyt useammassa postauksessa kertonut niin pyrin tekemään enemmän ns. pk-alueella tapahtuvia liikuntasuorituksia, lähinnä kävelyn muodossa. Vaikka joskus pelkkä sohvalla makaaminen voi olla hyvä idea, silti kannattaa muistaa että ihminen on luotu liikkumaan ja palautumisen kannalta kevyt puuhastelu voi toimia paremmin kuin täysin passiivinen makaaminen.

Loppuvuosi saattaa olla monille hyvin stressaava ajankohta, joten ei unohdeta ottaa myös iisisti välillä! Varaa itsellesi aika päähierontaan tai tee pitkä kävelylenkki lunnonvalossa, sillä tää pimeä aika vaatii vähän enemmän tsemppiä meiltä kaikilta! <3

PS. Aiheeseen liittyen, joudun tänään skippaamaan illan jumppacombon flunssan vuoksi. Oon tässä väitellyt itseni kanssa koko aamun siitä, että oonko riittävän kipeä, mutta päätin sitten tämänkin tekstin siivittämänä olla kaukaa viisas ja toivon että homma menee tällä lepäilyllä ohi. Huomaan, että aiemmin koettu ylirasitustila ja sen mukaiset oireet iskee nykyään hieman helpommin päälle, etenkin silloin jos oon kipeenä, joten en viitsi ottaa riskiä yhden jumppaillan vuoksi. 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


IDEOITA BRUNSSILLE

Oikeen hyvää sunnuntaita! Meillä oli tänään kamujen kanssa brunssi ja tämähän sopi loistavasti siihen, että teiltä tuli postaustoiveita brunssin sisällön suunnitteluun.  Tämä ei ollut varsinaisesti mikään terveysbrunssi, vaan pöydältä löytyi vähän kaikenlaista laidasta laitaan. Oon kuitenkin järkännyt myös niin kutsuttuja terveysbrunsseja ja jaan tästä samalla ideoita siltä kannalta.

Ideoita terveysbrunssille:

Lohitäyte kanamunille (riittää neljään kanamunaan, eli kahdeksaan puolikkaaseen):

80g kylmäsavustettua lohta
2rkl ruohosipulia
1/2 salottisipuli
2rkl sitruunanmehua
2rkl majoneesia

Väsäilin eilen myös raakakakkua pitkästä aikaa ja koko setti tuli improvisoitua suoraan päästä. Lopputuloksena herkullinen tuplasuklaakakku, joka on helppo valmistaa! Kaverit kehui, että parempaa kuin raakakahvilasta saatava kakku. 😉

Pohja:

  • 1 dl kaurahiutaleita
  • 1,5 dl pähkinöitä
  • 4 tuoretta taatelia (kivet pois)
  • 1 rkl kookosöljyä
  • ripaus suolaa

kaikki aineet tehosekoittimessa murumaiseksi seokseksi, jonka jälkeen painellaan reunallisen kakkuvuuan pohjalle tiivisti sormilla. Vuoka jääkaappiin/pakastimeen .

Suklaatäyte:

  • 2 prk kookosmaitoa (jähmeä osa)
  • 2-3 rkl kookosmannaa
  • 1 levy cocovin mintturaakasuklaata
  • 5 tuoretta taatelia
  • 2-3 rkl raakakaakaojauhetta
  • 20 g suklaan makuista heraproteiinia

Kaikki aineet tehosekoittimeen ja tasaiseksi massaksi. Oma blenderini on todella tehokas, joten jos käytössä heikompilaatuinen, kannattaa suklaa ja manna sulattaa ensin vesihauteessa klimppien välttämiseksi. Kaada massa pohjan päälle ja laita hyytymään pakkaseen.

Valkosuklaatäyte:

  • 1,5 prk kookosmaitoa (jähmeä osa)
  • 50 g kaakaovoita
  • 2-3 rkl tocoa
  • 3 tuoretta taatelia
  • 1 rkl kookosmannaa
  • 30 g vanilja-valkosuklaan makuista heraproteiinia
  • ripaus kanelia

Sulata kaakaovoi vesihauteessa, jonka jälkeen kaikki aineet tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi. Kaada jähmettyneen suklaatäytteen päälle ja laita pakkaseen hyytymään. Koristele kakku haluamillasi härpäkkeillä, itse murustin päälle pähkinämurskaa.

Brunssin parissa pyörähti melkein neljä tuntia, joten nyt on pötsi pinkeenä loppupäivän! 😀 On ainakin energiavarastot täytetty tulevaa viikkoa ja tulevia treenejä ajatellen!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.