TUKKATAIKOJA

Muistatteko kun kerroin vuoden alussa hiusteni muodonmuutoksesta. Kävin tosiaan maaliskuun alussa laittamassa hiustenpidennykset Vaasan Rantasalongissa, Hannen käsittelyssä. Hiustenpidennykset ovat yleistyneet hurjasti viime vuosien aikana ja mulla on aika paljon kokemusta niistä. Tiedän, että laadulla ja hiusten laittajalla on suuri merkitys. Huonolaatuinen hius menee nopeasti takkuiseksi ja huonokuntoiseksi ja näin ollen pidennyksien kesto on huomattavasti lyhyempi kuin paremmalla versiolla. Nuo maaliskuussa laitetut hiukset olivat mulla jopa 8 kuukautta tosi hyvässä kunnossa. Olisin voinut pitää kauemminkin, ainoa ongelma oli tietysti se että oma hius kasvaa, jolloin sinetti alkaa valua päänahasta ja vaihto on pakko tehdä jossain vaiheessa. Kahdeksan kuukautta on kuitenkin aika pitkä aika, sillä sinä aikana ei tarvitse käydä kampaajalla tai huolehtia hiuksista muulla tavoin, kuin käyttää kosteuttavia ja hoitavia tuotteita. Tyven oon värjännyt itse kotona.

Alla olevassa kuvassa vasemmalla siis juuri laitetut hiukset ja oikealla sama kuontalo 8 kuukauden jälkeen. Lyhensin hiuksia tasaisempaan malliin kesän lopulla. Jos siis haluaa pitkän, paksun ja hyvin säilyvän pidennyksen, suosittelen lämpimästi Hannea ja Rantasalonkia laittopaikaksi! 🙂

P9220604_Fotor_Collage

Koska edellisestä pidennyksestä on jo se kahdeksan kuukautta, kävin laittamassa uudet hiukset pari viikkoa sitten. Oma hius ei ollut kärsinyt alla, ainoastaan kasvanut, mutta toki latva on aina hyvin epätasainen poiston jälkeen. Omia hiuksiani kun ei ole leikattu hetkeen juuri sen vuoksi että ne menevät paremmin pidennyksien sekaan epätasaisena. Oon yleensä jättänyt latvan u-malliin, mahdollisimman pitkäksi, mutta nyt päätin kokeilla tasaista leikkausta heti alusta saakka. Mulla on siis 50 cm pituiset pidennykset, joita on tasattu reippaasti tasaisen lopputuloksen saamiseksi. Hanne teki taas taikoja ja oon ihan supertyytyväinen lopputulokseen! Tässä kuvia uudesta tukasta. 🙂

IDOLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miltä kuulostaisi vuoden hiustenleikkuut veloituksetta tuolla kyseisessä huippu salongissa? Rantasalonki on laittanut pystyyn arvonnan, jossa joku Facebook-tykkääjä tosiaan voittaa vuoden palvelut!

Kisaan voi osallistua menemällä tästä facebookkiin, tykätä sivusta ja kutsua kavereita tykkäämään sivusta myös. Kommentoimalla facebookissa kuvan alle montako frendiä kutsui, on mukana arvonnassa. 🙂

Huom. kisa tapahtuu siis Facebookissa, ei tämän postauksen kommenttiboksissa! 🙂 Tsemppiä!

12226471_10153774136514216_327229205_n

kuvaa klikkaamalla pääset osallistumaan!

Yhteistyössä: Vaasan Rantasalonki


JO VIIDEN VUODEN AJAN, JOKAISENA PÄIVÄNÄ

Hurjaa ajatella, että joku asia on ollut niin vahvasti mukana menossa jo viiden vuoden ajan. Joka päivä se on ajatuksissa ja nykyään myös jollain tavoin osa mua. Aloitin blogini päähänpistosta tasan 5 vuotta sitten seuraavalla postauksella:

15.11.2010

Tervehdys!

Ensimmäinen kirjoitukseni uudessa blogissa. Olen lukenut paljon erilaisia blogeja, enimmäkseen ruotsalaisia, mutta nyt ihan extemporee ajattelin kehittää oman blogin ja aiheena tietenkin urheilu,ja urheilijan elämäntavat. Muusta olisi aika vaikeaa kirjoittaa koska melkein koko elämäni pyörii näiden asioiden ympärillä ammattia myöten ja mikäs sen mukavampaa!

Koska tänään on maanantai ajattelin julkaista viikon treeni-aikatauluni :

Maanantai : Body Attack, Spinning + core (2,15 h)
Tiistai : Step + RPV  (2h)
Keskiviikko: aamulla TCB (intervalli tunti) illalla Spinning+ RPV (3h)
Torstai : aamulla : Spinning 30 + Body Pump, illalla Body Step (2,5h)
Perjantai: aamulla Body Pump + Body , illalla Body + RPV (4h)
Lauantai: aamulla Spinning+Body, iltapäivällä Body Step (3h)
Sunnuntai: LEPO 

Sellainen viikko edessä.. Jokaisessa viikossani on yleensä sama pohja koska ohjaan tietyt tunnit aina samaan aikaan, tällä viikolla mukana on myös muutamia tuurauksia, jonka vuoksi määrät joinakin päivinä ovat aika suuria 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuonna 2010 blogit eivät vielä olleet suuri juttu, eikä niitä ollut kovinkaan paljoa. Etenkin treeniblogit olivat vähemmistöä, olen luultavasti ollut ensimmäisten suomalaisien treenibloggaajien joukossa. Idean tähän touhuun sain ulkomaisista, tarkemmin sanottuna ruotsalaisista blogeista, joita seurasin tiiviisti tuolloin. Blogi onkin kokenut melkoisen muodonmuutoksen näiden vuosien aikana ja kehityskaari on ollut aika suuri. Alottaessani ei ollut mitään mistä ottaa mallia, joten tämä on aina ollut mun näköinen juttu. Nykyään bloggaaminen on jo sen verran suunniteltua touhua, että uusiakin blogeja kehitellään ja suunnitellaan paljon ennen ensimmäistä postausta.

Koen, että tämä tietämättömyys on ollut sekä hyvä että huono juttu, sillä kuten mainitsin, mulla ei ollut mitään ohjeita minkälaista bloggaamisen kuuluu olla. En miettinyt otsikoita, enkä kuvia. Kirjoitin vaan, koska halusin tuoda ajatuksiani julki. Täytyy kuitenkin myöntää että nuo ensimmäiset tekstit kuvineen ovat melkoista sekasoppaa. 😀 Toisaalta olen ylpeä, että olen kulkenut tämän tien ja kehittynyt siihen missä nyt olen. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita, vaan ne kuuluu tehdä omaan ominaiseen tyyliin. Nykyään annetaan ohjeita, kuinka tehdä blogista suosittu ja ehkä ongelma on juuri se, että yritetään hirveästi liikaa. Keksitään raflaavia otsikoita, satsataan kuviin ja mietitään huolella mitä kirjoitetaan. Netti on pullollaan samanlaisia blogeja, joten jos oikeasti haluaa erottua (eikä ole julkkis), täytyy uskaltaa olla erilainen. Omanlainen. Keskittyä omiin vahvuuksiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Otin jo ensimmäisestä postauksesta lähtien tavoitteeksi postata joka päivä ja tässä päätöksessä on pysytty tähän päivään saakka. Toki on satunnaisia päiviä, kun on jäänyt kirjoittamatta, mutta tahti on pysynyt tasaisena alusta saakka. Täytyy sanoa kliseisesti, että en oikeasti olisi voinut koskaan uskoa millaisia mahdollisuuksia blogi tulee tuomaan mukanaan, mutta alitajuntaisesti toivoin sitä ja tein töitä sen eteen. Tein siis töitä 2-3 vuotta ennen kuin homma alkoi poikia tuloja tai muuta tavaraa. Alkuaikoina bloggaus ei ollut Suomessa vielä suuri juttu, eikä esimerkiksi yritykset halunneet mainostaa blogeissa samalla tavoin kuin nykyään. Ruotsissa oltiin kuitenkin tässä asiassa isosti edellä, joten toivoin että sama rantautuisi Suomeen, ja näinhän sitten kävi.

En ole kirjoitellut eurojen kuvat silmissä, enkä suosittele sitä muillekaan. Motivaation täytyy lähteä ihan muista jutuista ja lopulta ahkeruus kuitenkin palkitaan. Uskon, että kirjoittaisin blogia edelleen, vaikka siitä ei olisi tullut työväline. Lukijakunnan kasvaessa myös tekstien sisältö on muuttunut hyvin paljon siitä mistä lähdettiin. Aluksi kirjoittelin hyvin päiväkirjamaiseen tyyliin mitä olin treenannut ja syönyt milloinkin. Jossain vaiheessa löysin kuitenkin sen ”oman jutun”, millä pystyin erottumaan muista ja miten homma lähti kunnolla lentoon. Pidetään tämä kuitenkin salaisuutena he he. 😉

Hyvin harvoin on ollut kausia, kun motivaatio blogia kohtaan on ollut nollissa. Saan paljon inspiraatiota toisesta työstäni ja parhaat ideat keksin usein juuri treenatessa ja seuratessa asioita treenimiljöössä. Täytyy myöntää, että viime aikoina mulla on ollut jokin henkilökohtainen kriisi bloggailun ja jumppien ohjaamisen kanssa. Mietin ihan liikaa kaikkea ja stressaan enemmän kuin tavallisesti. Oon aina ollut aika itsevarma ammattini suhteen, mutta nyt oon kokenut myös epävarmuutta ja se on ollut jotenkin ihan uus tunne. Mulla oli tän syksyn suhteen paljon odotuksia ja sitten kun asiat ei ehkä menneet kuten olin toivonut niin se on pistänyt miettimään omaa paikkaa ja sitä mihin satsaa seuraavaksi. Tyydynkö vaan siihen missä oon vai mitä hittoo sitä tekisi seuraavaksi?

Paljon onnea blogi! <3

Onko vielä mukana joku, joka on lukenut blogia ihan alusta saakka?

kuvat: Riikka


JÄRKEVÄSTI TREENAAMINEN VIE TULOKSIIN

Ihana lauantai on taas täällä! Oon maannut raatona vaakatasossa since aamun jumpat. Huomaa kyllä eron, kun vertaa viikon ekaa ja vikaa treeniä. Lauantain kahden tunnin setti on aika kova paukku ja usein loppupäivän onkin hieman väsähtänyt olo. Voi toki olla myös psyykkistä, eli kun tietää että viikko on paketissa, myös mieli rentoutuu ja sitä vajoaa jonkinlaiseen relaustilaan.

Tänään tuli siis vedettyä viikon toinen spinning ja sen jälkeen olo on kyllä aina melko tyhjä. Mulla on molemmissa spinneissä treenin teemana kova intervalliharjoitus. Spinning on siitä loistava laji, että se sopii niin monille. Jokainen pystyy haastaa just oman kuntotason, eikä pyöräily rasita esimerkiksi polvia samoin kuin vaikka hyppiminen. Se sopii niin huippu-urheilijoille kuin myös vaikkapa ylipainoisille. Spinningin tuntirakenteen pystyy rakentaa hyvin monella eri tapaa. Voi tehdä peruskuntoharjoituksen, intervallitreenin, hiitin (high intensity intervall training) tai vaikka palauttavan setin. Tärkeintä mun mielestä on vaan tietää mitä tekee, eli tehdä sen mukaan, mitä kehitetään tai haetaan. Ohjatut tunnit ovat siinä(kin) mielessä hyvä juttu, että ohjaaja ottaa vastuun tästä asiasta ja asiakas voi (toivottavasti) luottaa ohjaajan ammattitaitoon ja saada sen mukaisen harjoitusvasteen mitä luvataan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

kuva: Riikka

Mielestäni omia treenejä kannattaakin miettiä välillä ihan ajatuksella. Mitä teen, miksi teen ja miten teen? Jos menee salille tekemään lyhyitä sarjoja liian pienellä kuormalla on tuloksena luultavasti se, ettei ole mitään tulosta. Jos spinning pyörää polkee kevyellä vastuksella hitaaseen tahtiin, tulos on luultavasti sama kuin edellisessä. Asioita voi tehdä ja sitten niitä voi tehdä kunnolla.

Toinen ääripää on vetää aina kaikki täysillä alusta loppuun. Näitä tapauksia näkee joskus ryhmäliikunnassa. Tarkoitan sitä kun jo ensimmäisistä sekunteista lähtien vedetään niin, että verisuonet paukkuu päässä. Alkulämmittelyllä on aika tärkeä rooli niin turvallisuuden kuin myös tulevien tehojen vuoksi. Kovaa ja tehokkaasti treenaaminen ei todellakaan tarkoita sitä, että treenin alusta loppuun vedetään niin kovaa kun kropasta lähtee. Hiitit ja intervallit ovat superhyviä tapoja kohottaa kuntoa tai vaikka polttaa rasvaa, mutta näiden haaste on juuri oikea rytmitys. Työ ja palautus. Jos sanotaan, että on kolme vaihdetta, niin liian usein vedetään just sillä kakkosella, ei eli kovaa, mutta ei palaudutakkaan, kun taas esim. hiitin idea on vetää kolmosvaihteella ja sitten päästää ykköselle. 🙂

Peruskuntoharjoittelu voi olla haastavaa sen vuoksi, että siinä joutuu oikeasti himmailemaan. Usein syke kohoaa liian korkealle ja tuntuu turhauttavalta kun suunniteltu juoksulenkki on pakko muuttaa kävelyksi. Mutta näitä kannattaa kyllä ajatella joskus, jos haluaa tehdä treenaamisesta monipuolista ja kehittävää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

mulla on ollu pari päivää jotenkin ärtyneet silmät ja luomet paisuneet, kuten kuvassa näkyy 🙁

Lesmillsin lajeissa kappaleilla tapaa olla jokin teema ja näitäkin kannattaa miettiä joskus treenin kannalta. Esimerkiksi bodyattack on mielestäni ihan loistava kokonaisuus. Vaikka treeni on periaatteessa intervalliharjoitus, tapahtuu treenin sisällä myös eri osa-alueiden harjoitteita, kuten voimaa, kehonhallintaa, ponnistusvoimaa, ketteryyttä ja koordinaatiota.

Neloskappaleen teema on ”plyometric” kun taas seiskassa, eli ”agilityssä” keskitytään koordinaatioon ja ketteryyteen. Nämä teemat tekevät treenistä mielekkään, kun kaikella on jokin tarkoitus. Jos käytte attackissa, kokeilkaapa kuunnella seuraavalla tunnilla ohjeistaako ohjaaja teemat eri kappaleiden kohdalla. Mielestäni näin ohjaaja pystyy myös tekemään jostain ei niin mielekkäästä kappaleesta kiinnostavamman, kun painottaa enemmän sen hyötyjä ja tarkoitusta. 🙂

Myös itse suunnitelluilla tunneilla tulisi tietysti olla jokin päämäärä, joka siis tarkoittaa, että tunti on suunniteltu tukemaan jotain tavoitetta. Useinhan tunneilla on valmiiksi rakenne, jonka mukaan sisältö suunnitellaan, mutta näihinkin voi kiinnittää osallistujana huomiota. Miksi tehdään sitä mitä tehdään? Vai tehdäänkö vaan muuten vaan..? Useinhan ohjatut tunnit ovat kestävyystreeniä, joten jos tunnilla luvataan mieletöntä lihaskasvua, eikä treeni tapahdu suurien painojen parissa, kannattaa funtsia uudelleen.:D Toki plyometrisillä harjoittella saadaan myös lihaskasvua aikaiseksi ja tätä treenikeinoa käytetään myös ryhmäliikunnassa.

Sama juttu pätee myös vaikka salitreeniin, eli mikäli tavoitteena ei ole pelkästään ”käydä salilla” vaan tehdä myös jotain tulosta, kannattaa miettiä mitä tekee ja miten!

Ennen treeniä voikin kysyä itseltään 1.mitä aion tehdä, 2. mitä tekemiseltäni haluan, 3. tukeeko tekemiseni tavoitettani?

  1. teen alavartalotreenin

  2. haluan isommat lihakset

  3. Kyllä, teen hypertrofista voimatreeniä oikealla tekniikalla ja syön riittävästi.

Mukavaa lauantaita toverit!

trikoot ja molemmat takit: Kari Traa (saatu)


RESEPTIREMONTTI – FALAFEL-PITALEIVÄT (G,M,V)

Mä oon ihan innostunut tästä kasviskokeilusta ja oon parin päivän aikana ehtinyt kokeilla jo vaikka mitä reseptejä! Vaihtoehtojahan on tosi paljon ja vaikka aluksi vaatii hieman enemmän aikaa valmistaa ja testailla uusia juttuja, on ollut samalla virkistävää syödä jotain ihan muuta mihin on tottunut. Alunperin mun piti remontoida ihan toinen safka, mutta tämä tapahtui vähän kuin vahingossa ja tää ruoka oli jotain älyttömän hyvää. Kysynpä vaan, että miksen ole ennen valmistanut falafeleja?! Nyt siis kaikki muutkin lihansyöjät, kokeilkaa tätä. Myös poikaystävä nosti peukun reseptille, hän tosin söi nämä ihan normaalien pitaleipien kanssa. Falafelit sopivat hyvin myös pelkän salaatin kanssa. (kokeiltu!)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Moni on miettinyt juuri proteiinien ja hiilarien suhdetta ja näin lyhyen ”vege-uran” jälkeen voin jo kertoa sellaisen vinkin, että ei ehkä kannata ajatella erillisiä proteiinin ja hiilarin lähteitä, vaan useimmat pavut, linssit, herneet sisältävät molemmat ihan ok suhteessa. Sen vuoksi esimerkiksi falafel-salaatti ei vaadi treenaajaltakaan välttämättä erillistä hiilarinlähdettä, sillä kikherneissä on riittävästi myös hiilaria.

No, mutta mennääs reseptiin. Tämä resepti ei sinänsä kaivannut mitään suurta remontointia, sillä falafelit ovat itsessäänkin jo ihan kelpo ruokaa, ellei niitä ole uppopaistettu rasvassa. Koska valmistin näitä ensimmäistä kertaa, selailin hieman erillaisia reseptejä, joista hain inspiraatiota omaan versioon. Kinuskikissan versio olikin lähimpänä tätä mun lopputulosta.

Falafel-pyörykät (n. 30 kpl)

  • 1 makeasipuli
  • 2 purkkia go green luomukikherneitä
  • 2 rkl Provenan täysjyväkaurajauhoja
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 1 tl juustokuminaa
  • 1 tl suolaa
  • ¼ tl chilijauhetta
  • ¼ tl mustapippuria
  • 1 ruukullinen tuoretta korianteria
  • 1 rkl tahinia (seesamitahna)
  • 1 rkl sitruunamehua

Hienonna sipuli ja kuullota sitä hetken aikaa pannulla tilkassa kookosöljyä. Valuta kikherneet. Laita kaikki ainekset sipulia lukuun ottamatta monitoimikoneeseen/tehosekoittimeen ja hienonna tasaiseksi massaksi. Valmistin itse taikinan monitoimikoneella, jolloin taikinaan jää hieman sattumia. Tehosekoittimella tulee tasaisempi massa. Lisää lopuksi sipulisilppu lusikalla sekoittaen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Boschin MaxoMixx*

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muovaile taikinasta pötkylöitä ja leikkaa veitsellä paloiksi. Pyörittele pallurat kaurajauhon kautta pannulle. Kevyt sipaisu jauhoon riittää, mulla meni vain noin 1 rkl kaurajauhoja koko settiin. Paista pyöryköitä kookosöljyssä niin että saavat rapean pinnan. Laita sen jälkeen uuniin 170 asteeseen n. 10-15 minuutiksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koko satsissa 976 kcal, josta

  • proteiini: 55 g
  • hiilari: 103 g
  • rasva: 20 g
  • yhdessä pyörykässä 31 kcal

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pitäleivät korvasin kaurapizzapohjalla. Tein taikinasta 4 pyöreää lättyä ja taittelin lätyt täytteiden jälkeen calzone-tyyliin. Fibrexin ja psylliumjauheen ansiosta kaurajauhojen määrää pystyy vähentää runsaasti, joten sen lisäksi että tämä on hyvin kuitupitoinen setti, on kaloreitakin vähemmän. Kauran ansiosta pohja on kuitenkin rapea ja hyvin ”aidon” makuinen, oikeastaan jopa parempi kuin vehnästä tehty tavanomainen pohja. 

Kaurapohja (4 lättyä):

  • 2,5 dl lämmintä vettä
  • 1 pussi kuivahiivaa
  • 1 rkl risenta psylliumia (jos käytössä psylliumjauhe, voi määrää nostaa)
  • 3-4 rkl Fibrex sokerijuurikashiutaleita
  • mausteita (suola, chili, paprika)
  • loraus oliiviöljyä
  • n. 2-3 dl Provenan täysjyväkaurajauhoja

Sekoita veteen hiiva, psyllium sekä fibrex, anna imeytyä niin että neste katoaa lähes kokonaan. Lisää mausteet. Itse lisäsin reilusti paprikamaustetta, joka toi taikinaan punertavan värin. Alusta osa jauhoista, tämän jälkeen oliiviöljy ja sitten loput jauhot. Vaivaa käsin taikinaksi. Kauli taikina isoksi levyksi leivinpaperille, jonka jälkeen leikkaa veitsellä tai pizzaleikkurilla pyöreä lätty. Aseta lätty toiselle leivinpaperille uunipellille ja vaivaa ylijääneestä taikinasta uusi levy. Toista niin monta kertaa että taikina on loppu. Itse sain 4 lättyä, jonka jälkeen taikinaa jäi enää pieni määrä jäljelle. Paista lättyjä 220 asteisessa uunissa n. 5 minuuttia, jonka jälkeen ota ulos ja käännä lätyt taskuiksi (varo ettei katkea). Laita vielä hetkeksi uuniin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koko taikinassa 704 kcal, josta

  • proteiini: 29 g
  • hiilari: 88 g
  • rasva: 22
  • kuitu: 47 g
  • yhdessä lätyssä: 173 kcal

Lättyjen väliin laitetaan täytteet, eli falafelpyörykät, salaattia, tomaattia, kurkkua ja tzatsikia. Mulla oli myös kaapissa Walden Farmsin kaloritonta salaatinkastiketta (creamy italian), jota laitoin sekaan. Tein tzatzikin kookosmaitoon, mutta jos kookoksen maku ei miellytä voi käyttää vaikka kaurajugurttia pohjana. Vaikka tuo kookosversio maistui aluksi hieman jännälle, sopi se tosi hyvin yhteen falafelien kanssa!

Tzatziki:

  • 1 prk kookosmaitoa (jähmeä osa)
  • puolikas kurkku
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 2 tl sitruunamehua
  • loraus makeuttajaa (hunaja, agave, stevia..)
  • suolaa
  • mustapippuria

Raasta kurkku karkeaksi raasteeksi. Anna valua siivilässä. Sekoita kurkkuraaste kookoksen/jugurtin sekaan. Lisää murskattu valkosipulinkynsi, öljy, sitruunamehu ja mausteet. Anna kastikkeen maustua jääkaapissa. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

*saatu


MOTIVAATIOPUHE

Taas on se aika vuodesta kun valon määrä vähenee hurjasti, aamulla on pimeää ja iltapäivällä on pimeää. On melkein hupaisaa, että neljän jälkeen iltapäivällä alkaa olla sen verran säkkipimeää, ettei tiedä onko yö vai päivä. Pimeys ja kylmyys vaikuttaa myös monien mielialaan ja jaksamiseen. Aamulla on kylmä ja väsyttää, päivällä haukotellaan jatkuvaan tahtiin jai iltaisin ei jaksa lähteä mihinkään, saati löydä motivaatiota muuhun kuin sohvalla lekotteluun. Syysväsymys on oravanpyörä, joka ruokkii itse itseään, mutta sitä vastaan pystyy myös taistella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Itse en koe olevani vähemmän energisempi syksyllä tai talvellakaan. Toki joskus pilkkopimeällä jäisi mielummin kotiin kuin lähtisi treenaamaan, mutta koska mulla ei ole vaihtoehtoja en sitä tee. En siis ole mitenkään poikkeava tai erityisen reipas ihminen, omat tapani vain ovat muotoutuneet sellaisiksi, ettei väsymykselle jää sijaa. Paras ase kaikkea tätä lössähtämistä vastaan on siis liikunta! En tiedä miten ylipäätään selviäisin tästä pimeestä ajasta, jos en saisi kokea treenin tuomaa energiaa joka päivä. Suosittelen siis lämpimästi myös muille. Treenin jälkeen onkin ihanaa tulla kotiin, käydä lämpimässä suihkussa tai saunassa. Laittaa pari kynttilää ja rentoutua tunnelmassa. Vaikka liikkuminen on suurimmaksi osaksi kivaa, kaipaa meistä jokainen joskus jotain porkkanaa lähteä hikolemaan. Itse tapaan miettiä sitä fiilistä, mikä treenistä tulee ja miten paljon parempi olo on, kun on ollut reipas! 😀

Ongelma on myös se, että useimmilla on aikaa liikkua joko aikaisin aamulla tai vasta illalla, juuri silloin kun olisi mukavinta olla vain sisällä. Jos kuitenkin tekee liikunnasta tavan, eli rutiinin, ei tarvitse arpoa meniskö-eikömenis juttujen kanssa. Mielestäni paras tapa on suunnitella jokaisena sunnuntaina seuraavan viikon liikunnat, laittaa ne kalenteriin ylös ja pitää suunnitelmasta kiinni. Kukaan tuskin miettii, että voi hitto kun pitää taas pestä hampaat. Harvemmin sitä arpoo että pesiskö ne hampaat vai eikö pesis, vai pesiskö vasta huomenna? Hampaiden pesu on rutiini, joka suoritetaan ajattelematta, koska niin kuuluu tehdä. Eikö säännöllinen liikunta ole yhtä tärkeä asia ja kuuluisi tulla rutiinina samoin kuin muut päivittäiset tärkeät asiat? Liikkumisenhan ei tarvitse olla tavoitteellista puurtamista, vaan puhun nyt ihan normaalista kuntoliikunnasta, jota harrastetaan kolmesta viiteen kertaan viikossa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ajatelkaa, kuinka paljon aikaa menee siihen, että toivoisi asioita tapahtuvan? Toivoisi olevansa paremmassa kunnossa tai energisempi. Lähes kaikki toiveet ja unelmat ovat pienen askeleen päässä. Askel alkaa siitä, että lopettaa jahkailun ja alkaa tehdä asioita unelman eteen. Monesti omassa päässä ajatellaan kaiken olevan vaikeampaa kuin onkaan.

Otan jälleen esiin ne rutiinit, mutta kun laittaa ne omat päivittäiset tavat sellaiseen kuntoon, että omalla toiminnalla menee jatkuvasti kohti tavotteita, on huomaamattaan perillä. Yleensä silloin mietitäänkin, että miksi ihmeessä jahkailin niin pitkään. Meillä kaikilla on samat mahdollisuudet tehdä asioita. Tarkoitan tällä että kukaan ei ole parempi tai ahkerampi, vaan kyse on enemmän siitä mihin priorisoi. Tietysti eri elämänvaiheet vaikuttavat ehtimiseen ja jaksamiseen, mutta sen sijaan että alkaa luettelemaan syitä miksi ei pysty, niin miksei mielummin vain laittaisi asioita tapahtumaan. Aika paljon on mahdollista jos vain haluaa.

Reipasta loppuviikkoa kaverit, mää lähden kohtapuolin hakemaan energiapiikin bodystepistä! Tulkaa messiin ne jotka pääsee. 🙂

Kuvat: Riikka

takki & trikoot: Kari Traa (saatu)