Katselin vanhoja videoitani ja löysin klipin benjihypystä jonka hyppäsin kesällä 2009. Oon hypännyt 2 benjiä ja se on ihan sairaan hauskaa, suosittelen 🙂
10 FAKTAA
Sain Sannikselta haasteen kuukausi takaperin ja haastessa piti muistaakseni kertoa faktoja itsestään.. Oon tehnyt näitä ennenkin ja yritin keksiä jotain mitä en ole vielä kertonut… Täältä pesee 🙂
* Mulla on erittäin hyvä muisti. Muistan outoja yksityiskohtia monien vuosienkin takaa. Myös nimet jäävät mieleen todella hyvin.
* En katso TV:tä yksin juurikaan ikinä! Kun asuin yksin oli monia kuukausia kun en edes avannut koko hökötintä 🙂 Sarjoja pystyn katsoa yksikseenkin DVD bokseilta jos oon vaikka kipeenä..
Poikaystävän kanssa katsotaan kuitenkin yhdessä telkkua ja paljon paljon leffoja!
* Voisin sanoa olevani nettiriippuvanen. Jos en ole käynyt tuntiin facebookissa/instagramissa/bloggerissa alkaa tulla vieroitusoireita ja ajatuksia että oon missanut jo varmaan vaikka mitä 😀 Hah!
* Hävettää myöntää, mutta ajatusmaailmani menee välillä vieläkin niin, että jos en treenaa kunnolla (2 kertaa päivässä) niin voi yhtä hyvin olla treenaamatta kokonaan ja hyödyntää sen lepona 😀
* Pystyn syödä määrällisesti todella paljon! Siis ihan oikeesti PALJON!
* En tykkää eläimistä! En vihaa niitä (ainakaan kaikkia) mutta en todellakaan ole eläinrakas.
* Mulla oli koulussa liikuntanumero aina 10! Saatiin ala-asteella kaikista lajeista erikseen numerot ja kaikki muut oli 10 paitsi hiihto 7 ja luistelu 8. En siis syty talvilajeihin kovinkaan paljoa. Tuntuu että aina on kylmä vaikka kuinka sykkis ja pukisi vaatteita.
* Unelma ammattini pienenä oli pankinjohtaja, koska luulin johtajan omistavan kaikki pankin hillot 😉
* Pienenä juoksin täysillä ovea päin niin että kolautin pään ovenkahvaan ja kun vanhemmat kysyivät syytä tähän tempasuun olin kertonut että halusin kokeilla miltä tuntuu juosta silmät kiinni 🙂
* Kiipesin nuorempana erään korkean kerrostalon katolle ja istuin katon reunalla jalkoja heilutellen kunnes parvekkeelleen mennyt nainen meinasi saada sydärin kun näki roikkuvat jalat yläpuolella 😀
* Oon treenannut vuosia sitten 6 kk putkeen ilman yhtään lepopäivää..Vedin siis jumppia 7 päivää viikossa! Kävin tuolloin myös joka vloppu baarissa bilettämässä alkoholi kuvioissa. Voitte kuvitella kuinka hyvin mun keho ja mieli voi silloin 😀 Urheilu ja alkoholi ei sovi yhteen, en suosittele!
LesMills – Maraton
Heippa! Eilinen oli jumpantäyteinen päivä! Aloitin aamun normaaliin tyyliin Spinningillä&Bodylla. Olin ajatellut että paikalla olisi vähän porukkaa kun iltapäivän maratoniin oli kuitenkin tulossa niin moni, mutta tunnithan olivat taas aivan täynnä, porukkaa jäi jopa ulkopuolelle :/
Täysillä vedettiin molemmat jumpat ja tuntien jälkeen oli aika hyytynyt olo, en tiedä miksi tuntui normaalia rankemmilta, etenkin BODYssa olin aivan hapoilla.
Raahasin itseni kotiin ja mentiin aasialaiseen lounasbuffetiin tankkailemaan seuraavaa jumppasettiä varten.
Ruokailun jälkeen vedin pienet nokoset ja sen jälkeen olo oli taas energinen ja palautunut 🙂
 |
| Juuri ennen kuin aloitettiin |
LesMills-Maraton alkoi BODYSTEPIllä josta vedettiin: 1,2,4,5,6, athletic ja 10.
Seuraavana BODYCOMBATin: 1,2,3,4,5,7 ja 8. Loppuun vielä BODYATTACKin: 2,3,4,5,7,8 ja 9+venyttelyt. Yhteensä 22 biisiä ja ainoastaan 1 niistä oli ns. palautus (attackin punnerusbiisi). Jenni ohjasi koko steppi osuuden, minä combatin ja attack jaettiin puoliksi. Jako meni hyvin ja itse sai vähän ”huilia” aina kun toinen ohjasi. Fiilis oli ihan loistava ja aika meni todella nopeesti! Yhtäkkiä oli enää BA jäljellä ja sehän menee aina hirveessä huumassa 😀
(Olin kysynyt etukäteen luvan tällaiseen erikoistuntiin)
Tunnelma ikään kuin nousi kokoajan loppua kohden. Steppi sopi hyvin alkuun koska siinä tarvitsee eniten tarkkuutta. Steppi oli osalle osallistujista ihan uutta, mutta hyvin kaikki handlasi askeleet! Vedettiin siis kaikki sykkeennostot + athletic joten ihan kova aloitus! BODYCOMBATIn aikana ihmiset ja tunnelma alkoi hieman herätä ja hienosti taisteltiin koko homma alusta loppuun. BODYATTACK oli sitten se kaikista odotetuin osio ja sen huomasi. Heti kakkosesta alkaen kaikkien suupielet oli ylöspäin ja mikään ei tuntunut enää missään (paitsi nelonen:D). Wow, mikä treeni! Oli aika kaikkensa antanut olo koko setin jälkeen 🙂
 |
| BODYATTACK! Katsokaa mun kenkiä! Ne on siis pinkit oikeesti?! 😀 |
 |
| I <3 BA |
 |
| Koko Tiimi!! |
Me suljetaan lauantaisin klo 18:00 ja maratonhan venyi melkein puoli seiskaan, joten tunnin jälkeen odoteltiin J:n kanssa että kaikki olivat käyneet pesulla ja lähteneet kotiin. Käytiin itse vielä löylyissä ja sen jälkeen kotiin palautumaan.
Me mentiin poikaystävän äidin luokse syömään ja sain tankata niin paljon kun napa veti ja voin kertoa että paljon upposi 😀
 |
| <3 |
Jumppa Musaa!
Uudistin tänään BODY-tunnin biisilistaa ja hain muutenki uusia kappaleita jumppiin… Muistatteko ton ensimmäisen videon alkuperäisen? bumdigidigibumdigibum! 😀 Ysärii uudessa muodossa!
Kivaa viikonloppua!!! =)
Millaisena näet itsesi?
Hei! Pomppasi tällainen juttu mieleen kun meillä oli duunissa pientä keskustelua aiheesta. Uskon että aika monet, etenkin naisihmiset näkevät itsensä erilailla kuin muut ihmiset.
En tarkoita sairaalloisesti vääristyneitä kehonkuvia ja syömishäiriöitä, vaan ihan normaalistikin me naikkoset olemme aika kriittisiä itseämme kohtaan ja voimme esim. kuvitella olevamme eri näköisiä kuin todellisuudessa on 😀
Monilla jotka ovat pudottaneet suuriä määriä painoa on vaikeuksia pysyä psyykkisesti mukana ja helposti ostaa niitä XL koon vaatteita vielä vaikka oikea koko olisi M. Sama voi tapahtua tietenkin myös päinvastoin jos painoa kerääntyy nopeasti ja silti yrittää vetää sitä XS:n toppia päälle vanhasta tottumuksesta.
Tänään salilla yksi tyttö tuli kysymään multa että paljonko painan (jep:D). Hänen mielestään olen kuulemma lihaksikkaan näköinen ja siksi ihmetytti mun paino. Kun kerroin mitä suunnilleen painan oli kommentti että ”et sä nyt niin paljon voi painaa”.
..Jatkettiin keskustelua kollegoiden kanssa pukkarissa ja olin ihan ihmeissään kun he veikkasivat mun painavan n 52-53kg?! 😀
Ensinnäkään en näe itseäni ”lihaksikkaana”, toisekseen pidän itseäni aika normaalin kokoisena ja mun mielestä 52 kg on tosi vähän jos pituutta on 168cm.
Ollaan joskus kaverin kanssa pähkäilty samaa juttua kun hän oli nähnyt valokuvia itsestään ja ns. yllättynyt kuinka ”pieneltä” näytti.
Tämä taas todistaa, että paino ei kyllä todellisuudessa kerro yhtään mitään! Keskittykää siihen peiliin ja jos täytyy jollain lailla mitata kehitystä niin mittanauha/kehonkoostumusmittaus on paljon parempi mittari =)
Onko teillä samanmoisia kokemuksia aiheesta? Ja nyt pliiiis ollaan kilttejä toisillemme, myös kommenttiboksissa 😉
