TREENIMUOTO JOKA KATTAA KAIKEN?

Pitäisi tehdä aerobista, voimaa, kehittää lihasmassaa, liikkuvuutta ja harrastaa kaikkea tietysti mahdollisimman monipuolisesti. Jos tuloksista haaveilee, niin tähän kaikkeen pitäisi tietysti löytää vielä optimaalinen ruokavalio. Miten kenenkään aika tai motivaatio riittää tähän kaikkeen? Entä jos olisi olemassa liikuntamuoto, jolla saa kaiken tämän? No hitto vie, sellainenhan on!

Painoharjoittelu, eli vastusharjoittelu eli salitreeni antaa keholle kaiken tämän. Mietitäänpä aihetta hetki..

Raskas painoharjoittelu on yksi hiit-treenaamisen muoto = Teet sarjan, hengästyt voimakkaasti, pidät tauon ja teet uudelleen. Tässä tapahtuu intervall-harjoittelussa tapahtuva työ-lepo-työ-malli. Painot tai vastaavasti toistomäärä tulee tietysti olla sellainen, että lihakset joutuvat työhön –> myös syke nousee. Mitä isommat lihakset (tai useampi lihas esim moninivel-liikkeet) ovat työssä, sen korkeampi syke ja myös sitä suurempi kulutus ja teho. Mikäli salille pääsee vain paristi viikossa, suosittelen rakentamaan ohjelman pääosin suurien moninivel-liikkeiden ympärille!

Voiman ja lihasmassan hankintaan painoharjoittelu on luonnollisesti ja tutkitusti kaikista tehokkain keino. Voiman lajit, eli voimatreenin erilaiset muodot jakautuvat nopeusvoimab, maksimivoiman sekä kestovoiman alle, joista jokaisella on vielä omat ”alakategoriansa”. Erilaisilla toistomäärillä, kuormilla ja palautusajoilla pystytään vaikuttamaan siihen, mitä treeniltä haetaan kaikista eniten. Esimerkiksi maksimivoimaa harjoitettaessa on tärkeää pitää sarjat lyhyinä, painot suurina ja palautusajat pitkinä (3-5min), jotta pystytään oikeasti tekemään harjoitus oikealla harjoitusalueella.

No entäs liikuvuus? Itseasiassa painoharjoittelu kehittää myös parempaa liikkuvuutta, sillä liikkeissä tapahtuu aina venytys ja sen jälkeen supistus. Kun liikkeet suoritetaan oikealla tekniikalla, saadaan myös kehon liikeratoja paremmin auki. Esimerkiksi syvät kyykyt tai vaikka suorinjaloin maastaveto ovat oivia alavartalon liikkuvuutta parantavia liikkeitä. Lisäksi alkulämmittelyyn voi helposti sisällyttää avaavia, dynaamisia venytyksiä kehon painolla, joka edesauttaa treenissä tapahtuvien liikkeiden oikeaoppista tekniikkaa.

No mites rasvanpoltto? Eikö ole pakollista tehdä aerobista jos haluaa polttaa rasvaa? No, itseasiassa ei ole. Rasvanpoltto perustuu kulutuksen ja syödyn ruuan suhteeseen, eikä se vaadi muuta kuin että syöty kalorimäärä on pienempi kuin se mitä kulutetaan. Miinuskaloreille pääsee myös ilman aerobista, vaikkakin aerobinen liikunta on helppo tapa lisätä kulutusta, jolloin voi syödä hieman enemmän ja pysyä miinuksilla. On siis mahdollista tehdä pelkkää voimatreeniä ja polttaa rasvaa, mikäli ruokavalio on laskettu sen mukaan. Yleisestikin tästä rasvanpolttoaiheesta on tehty aivan liian monimutkainen palapeli, kun kyseessä on simppeli asia. Rasvaa voi polttaa pelkällä salitreenillä tai vaikka täysin ilman sitä.

Painoharjoittelu on siis kokonaisvaltaisesti ehkä monipuolisin liikuntamuoto, eikä välttämättä tarvitse tehdä sen lisäksi muuta. Yksilölliset eroavaisuudet tietysti vaikuttaa, jos on esimerkiksi hyvin jäykkä ja jumissa, saattaa olla aiheellista hoitaa tätä aluetta hieman enemmän, toisaalta, sinne alkulämmittelyyn saa hyvin mahdutettua myös liikkuvuutta parantavia juttuja. Mikäli taas haluaa saada erinomaisen hapenottokyvyn (=kestävyyskunnon) silloin tietysti kyseinen harjoittelumuoto on tehokkain.

Ja sitten tärkein asia! Kaikesta tästä huolimatta on hyvin tärkeää tehdä liikuntaa joka miellyttää ja jonka pariin haluaa lähteä. Itsehän teen lähestulkoon vain aerobista liikuntaa, koska rakastan sitä. Myös pelkällä aerobisella pärjää ja saa tuloksia, riippuen tietysti siitä mitä hakee.

Painotan ehkä eniten miettimään mitä siltä liikunnalta haluaa? Kaikki liikkuminen on hyvästä, mutta mikäli on tavoitteita, jotka haluaa saavuttaa, silloin on tärkeää tietää mitä tekee ja miksi. Tekemällä sinnepäin tai vähän sitä ja tätä, kuluttaa vain omaa aikaa tarpeettomaan tekemiseen.

Heräsikö aiheesta kysymyksiä? Jos teillä on jotain tiettyjä tavoitteita, heittäkää niitä kommenttiboksiin niin otan aiheita käsittelyyn tulevissa postauksissa. :)

LUE MYÖS: SALILLE VAIN PARI KERTAA VIIKOSSA? TESTAA TÄMÄ TREENI!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


MILLAINEN ON TEHOKAS TREENI?

Tehokas treenaaminen on asia, josta kulkee paljon harhaluuloja. Tässä asiassa tärkeässä roolissa on aina se, mitä treeniltä haetaan, mutta moni ajattelee edelleen, että tehokas treeni on se kun treenin jälkeen tekee kuolemaa, hiki valuu ja naama helottaa. Toki edellä oleva on myös tehokasta, ei siinä. On kuitenkin eri asia hakea tietynlaista tunnetta, kuten väsymystä, hapotusta tai sitä hikoilua, kuin hakea tuloksia tuovaa harjoitusta. Haetko siis tunnetta vai tuloksia? Oletko tyytyväinen vasta silloin, kun hädintuskin pääset kävelemään jalkatreenin jälkeen tai kun jokainen hikipisara on vuodatettu päivän harjoituksessa. Esimerkiksi hien määrähän ei ole verrannollinen siihen miten tehokasta treeni on. No okei, onhan se siltä kannalta että kun syke on korkealla, myös lämmöntuotto toimii tehokkaammin. Se ei kuitenkaan kerro, miten lihakset ovat tehneet työtä.

Tässä tuleekin asia, jossa mennään harhaan. Olen nimennyt tämän yhdeksi ”jumpparin syndroomaksi” (:D), eli monesti paljon syke- ja tehotreeniä tekevät, suorittavat myös voimatreenit kovalla tempolla ja minimoivat palautusajat sarjojen välillä. Voimatreenien tehokkuutta mitataan sykemittarin lukemilla ja sillä hikoilun määrällä. Voimaharjoitteussa näillä ei kuitenkaan ole juurikaan merkitystä. Edes jäätävät lihaskivut eivät ole merkki siitä että treeni oli tehokas. Toki domssit kertovat siitä, että on treenattu kovaa, mutta kehitystä tulee myös ilman kipuja. Lihaskivut tulevat usein silloin, kun tehdään jotain uutta ja jos tekee voimaharjoittelua säännöllisesti, on ihan normaalia että joka treenin jälkeen ei ole paikat kipeänä.

Tehokas treeni on siis aika moniulotteinen asia ja tärkeimpänä pointtina olisi ehkä ymmärtää itse mitä treeniltä hakee? Kalorien kulutusta? Lihaskasvua? Voimaa? Kestävyyttä? Hapenottokykyä? Jos tavoite on vain kuluttaa kaloreita ja hikoilla, mitataan tehoa tietysti sillä kuinka kovaa jaksaa painaa menemään ja miten pitkään. Tällainen harjoittelu ei kuitenkaan ole järkevää yksipuolisesti tehtynä, sillä vaikka kehon rääkkäämisestä tulee hyvä olo jälkeenpäin, ei se oikeasti tee terveydelle hyvää, ellei harjoituksesta pääse palautumaan. Intervallitreeneistä palautuu noin 2-5 päivässä. Tunne treenin aikana tai jälkeen on tosiaan vain tunne, ei mittari tehosta tai tuloksista.

Jos harjoitetaan voimaa, kannattaakin mitata treenin tehoa harjoituksen aikana. Tuntuuko siltä, että haluttu lihas tekee työtä? Onko lihakset väsyneet harjoituksen jälkeen, vaikka syke ei olisi hakannut tuhatta ja sataa läpi harjoituksen? En tarkoita, että harjoitus tulisi olla kevyttä pikkupunttien heiluttelua, toki painot pitää olla sellaisia, että lihas tekee työtä ja väsyy, mutta esimerkiksi sykemittarin kalorikulutus lukemat eivät välttämättä ole kovin suuria voimaharjoituksien jälkeen, sillä pelkkä syke on aika huono mittari tällaisissa harjotteissa muutenkin.

Toki myös voimaharjoittelussa hengästyy, hikoilee ja väsyy, mutta eri tavalla kuin esimerkiksi intervallharjoituksessa. Lisäksi edellä mainittujen ei tulisi olla ainoa tapa mitata tehoja! Liian kovaa sykkiminen voi jopa vähentää voimatreenin tehokkuutta, jos ei palauduta riittävästi sarjojen välissä –> vähentää tehoja seuraavasta sarjasta. Kyseessä kun on juuri lihaksen väsyttäminen, ei se sykkiminen.

Kun tehdään intervalleja tai hapenottokykyä kehittäviä treenejä, on toki tärkeämpää seurata sykettä ja sitä hengästymistä. Esimerkiksi hiit-treenit ovat kovatehoisia treenejä hyötyineen vasta kun päästään sinne äärirajoille ja haastetaan itseään nostamalla sykettä!

Oon itse alkanut tekemään vähintään kerran viikkoon myös puhtaan peruskuntoharjoituksen, eli pidän sykkeen tasaisena (noin 120) koko harjoituksen ajan. Toinen jumpparin syndrooma (oon kehitellyt kunnon listan näitä syndroomia :D) on nimittäin myös se, että heti kun aletaan liikkua, syke nousee vauhtikestävyysalueelle, sillä peruskunto ikään kuin puuttuu kokonaan, koska koskaan ei tehdä harjoittelua kevyemmin. Itse ohjaan myös tunteja, joissa syke pysyy suurimman osan ajasta PK-alueella, joten sitä tulee tehtyä myös työn puolesta, mutta oon kokenut nuo pk-setit hyväksi lisäksi. Tällaiset harjoitukset eivät myöskään aiheuta jäätävää nälkää treenin jälkeen, samoin kuin kovat intervalltreenit!

Tapaan siis kävellä (6,5 km/h) 45-60 minuuttia matolla ylämäkeen, jolloin kävely aktivoi samalla tehokkaasti pakaroita ja venyttää lonkankoukistajia. Monta kärpästä yhdellä iskulla. Ajan saan kulumaan katsellen youtube-videoita tai tv sarjoja kännykästä, jonka saa kätevästi juoksumaton näytölle nojaamaan. :)

Miten te mittaatte treenin tehoa? Onko treenin jälkeen oltava sellainen olo että kaikki on annettu? :D

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


MITEN YHDISTÄÄ RYHMÄLIIKUNTA & VOIMAHARJOITTELU?

Tykkäät jumpata niin että hiki lentää, mutta myös painojen liikuttelu salilla kiinnostaa. Miten saada hyöty molemmista ja palautua riittävästi? Nykyäänhän ehkä haastavampaa on levätä riittävästi kuin treenata riittävästi. Tai no, molempia ääripäitä tietysti löytyy, mutta tässäkin asiassa on helpompi vetää överit kun oikeen innostuu. Toki pelkästä liikunnan ilosta voi tehdä mitä haluaa ja niin paljon kuin haluaa, mutta jos tahtoo saada myös esimerkiksi lihaskasvua aikaiseksi niin voiko silloin jumpata lainkaan? Näihin asioihin ei koskaan ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta ja tietysti lihaskasvua maksimoidessa ei kannata tehdä hirveästi aerobista. Ei kuitenkaan ole mahdotonta hikoilla ja pomppia ja saada silti isompaa rautaa liikkeelle ja pattia kasvuun!

Kuten tiedätte, tein viime keväänä projektin, jossa tavoitteena oli saada lihasmassaa. Tässä projektissa oli vain sellainen pikku juttu, että vedin sellaiset 13 tuntia kovatehoista aerobista liikuntaa ohjauksien parissa. Faktahan on se, että ilman ohjauksia olisin tietysti saanut maksimoitua tulokset, mutta koska halusin pitää ohjaukset mukana ja mulle mielekkyys ja rakkaus aerobista liikuntaa kohtaan on sen verran suuri, että mulle riitti myös ”vähempikin”. Kaikesta huolimatta sain lopulta todella hyviä tuloksia kaikilla osa-alueilla ja erityisesti voimatasot nousivat hurjasti. Pakko hehkuttaa vieläkin, että nostin projektin aikana maasta 150 kg ja oma painoni oli tuolloin 60 kg:n paikkeilla.

Jotta homma ei olisi mennyt liian iisiksi, halusin vielä samaan syssyyn polttaa hieman rasvaa, eli saada lihasta paremmin esiin. Koko projektin punainen lanka oli siis optimoida treenit & ruokavalio niin, että jaksan treenata kovaa, palaudun riittävästi, mutta silti en esimerkiksi kerää ylimääräistä rasvaa, vaan toisinpäin. Tällaisissa projekteissa täytyy ymmärtää, että tulokset eivät tapahdu kuukaudessa, kahdessa, eikä edes kolmessa, vaan hommassa pitää olla kärsivällinen, mikä oli meikäläiselle välillä todella raskasta.

Omalla kohdalla suurin herätys oli luultavasti se, että salitreenit eivät olleet mitään tapposettejä, joista konttaan kotiin. Tässähän on kyllä ihan hyvä logiikka, sillä jos treenaa paljon aerobista ja vielä kovatehoista sellaista, ei voi vetää salilla itseään täysin piippuun, sillä kehitys tapahtuu vain palautuessa ja jos ei palaudu, ei kehity. Treenasin siis kolmesti viikossa salilla ja tein liikkeet puhtaasti ja riittävällä kuormalla, mutta en vetänyt itseäni aivan loppuun. Treenit olivat suhteellisen lyhyitä, eikä liikkeitä ja sarjoja ollut kilometrikaupalla. Tässä asiassa pitää siis osata suhteuttaa treenit hyvin yhteen. Jos tykkää käydä paljon ryhmäliikunnassa, salitreenien ei tarvitse kestää 2 tuntia, eikä niitä tarvitse vetää ihan failureen saakka.

Ruokavaliolla on todella suuri merkitys ja ennen kaikkea hiilihydraateilla. Tällaisessa tavoitteessa, jossa tehdään sekä voimaharjoittelua että aerobista, tulisi syödä runsaasti hiilareita. Rasvan määrää voi säätää alaspäin ja proteiinia napsia sen 1,5-2 g per rasvaton painokilo, mutta hiilarit saa nostaa kunnolla ylös niin, että ne ovat pääasiallinen energianlähde. Lisäksi puhtaasti suoritetuilla hiilaritankkauksilla saa hyvin buustia treeneihin ja myös palautumiseen. Hiilaritankkaus ei tarkoita mättöpäivää, vaan kohtuullista hiilarien nostoa päivän tai muutaman päivän ajaksi. Tankkauksia voi tehdä kerran viikkoon tai harvemmin, riippuen hieman treenimääristä.

Projektin alussa mun dieetin kalorimäärä oli hieman päivästä riippuen 2800-3000 ja silti rasva paloi. Eli millään kitudieetillä en todellakaan ollut missään vaiheessa. Toki kalormääräkin täytyy suhteuttaa kulutukseen ja vastata tavoitteita, mutta ihan vaan esimerkkinä, että en ole todellakaan vedellyt millään 1500 kcalin ruokavaliolla, enkä siihen aivan heti pystyisikään.

Heräsikö kysymyksiä aiheesta? Kommenttiboksi on auki! :)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.