KAIKKEEN PITÄISI LÖYTYÄ PIKARATKAISU JA MIELELLÄÄN HETI

Tiiättekö sen tilanteen, kun saat jotain terveydellisiä oireita ja meet googlettamaan niitä ja aina sulla on joko syöpä tai oot raskaana? Usein sitä osaa kuitenkin järjellä jäsennellä itselleen, että ehkä tässä ei välttämättä ole kyse siitä, vaan vaiva on jokin tavallisempi juttu, kuten liian vähäisestä juomisesta johtuva päänsärky. Heh. Ihan tähän alkuun sanottakoon, että tarkoitus ei ole vähätellä sairauksia tai niiden oireita. Joskus oireet ja ongelmat johtuvatkin lopulta jostain suuremmasta ikävästä jutusta, mutta onneksi ei aina.

Nykyään vallitsee vähän sellainen dramaattinen aikakausi, että joka toisella on metabolinen oireyhtymä (metabolic damage), kilpirauhasen vajaatoiminta tai raudanpuute. Ja jos sinun kohdalla esimerkiksi joku näistä pitää paikkaansa, tarkoitus ei ole vähätellä sitä, eli älä vielä vedä hernettä nenään. Usein kun kohdataan ongelmia tai uusia oireita, aletaan aina odottamaan pahinta. On nimittäin jotenkin helpompaa kuitata ainainen väsymys sillä, että mulla on varmaan raudanpuute, kuin sillä että pitäisköhän alkaa mennä ajoissa sänkyyn ja jättää sitä ”omaa aikaa” vähemmälle iltaisin.

Mietitään, että nyt oon varmasti ylikunnossa, kun raajat painaa kuin betoni eikä treeni kulje sitten yhtään, vaikka ratkaisu olisi siinä että uskaltaisi syödä hiilareita treenin vaatimalla tavalla, tai ylipäätään syödä riittävästi.

Mietitään, että hitto kun hieroja tulee niin kalliiksi, kun pitää käydä jatkuvasti hieromassa ongelmallista niska-hartia-aluetta joka on jatkuvasti jumissa aiheuttaen päänsärkyä ja ongelmia. Kun ratkaisu olisi siinä, että toimistotyön vastapainoksi liikkuisi, vetreyttäisi ja vahvistaisi kehon lihaksia. 

Kun laihdutus ei taaskaan onnistu, tullaan lopputulokseen että mulla on varmasti aineenvaihdunnan häiriö tai kilpirauhasen vajaatoiminta, vaikka syy on siinä, että jokainen dieetti vedetään maanantaisin niin tiukaksi, että viimeistään lauantaina homma levähtää käsiin ja syödään kaikki kulutettu vaje ja vähän päälle takaisin.

Kun toivottu treeni ei tuota tulosta, päätetään ostaa vielä pari purkkia burnereita ja proteiinivalmisteita, josko niiden avulla lihakset lähtisi kasvuun. Kun ratkaisu olisi yksinkertaisesti treenin laadun / määrän tarkistamisessa.

Halutaan syödä terveellisemmin ja voida paremmin, mutta kun ei millään haluaisi syödä niitä kasviksia, niin ehkä on helpompi hakea 10 vitamiinipurkkia ja toivoa parasta.

Tiiättekö kun todella moneen asiaan ja ongelmaan löytyy yksinkertainen selitys ja usein se ratkaisu löytyy omista elämäntavoista. Ihan niissä perusasioista, joihin lukeutuu liikunta, ravinto ja uni. On paljon helpompaa hakea ratkaisua esimerkiksi jostain pilleristä, kuin muuttaa omia tuttuja ja turvallisia tapoja. Ihminen tykkää toistaa samaa kaavaa, koska se on helppoa. Höpöttelin tästä aiheesta jo Instagramin puolella ja sain aika paljon viestejä, jossa esim. ainainen väsymys olikin korjaantunut sillä että oli alkanut syömään. Samalla erilaiset vitamiinien ja ravinteiden vajeet olivat korjaantuneet. Eikä se ole ihme jos virta on vähissä, jos herää aamuyöllä tekemään aerobista, painaa työpäivän ja muut velvoitteet siihen ja menee vielä puntille illalla.

Hyvä puoli tässä on se, että usein ongelma ei olekkaan mikään sairaus tai vakava asia, vaan melkeinpä kaikki on korjattavissa, jos on vain valmis muuttamaan juttuja ja tekemään töitä. Tuo ärsyttävän kliseinen lause, joka on silti niin totta. Ja sekin on ok, että ei jaksa tehdä aina töitä, mutta sitten on myös turha valittaa ja etsiä ratkaisua aivan epäoleellisista asioista. Eikä aina edes tarvitse tehdä enemmän, joskus vähemmän ja fiksummin voi olla enemmän.

Ei sinänsä ihme, että ostos tv:n kaltaiset tuotteet myyvät edelleen, sitä on niin mukavaa toivoa, että jospa tämä vatsalihasvyö nyt viimein toimisi ja voisin jatkaa vanhoilla tavoilla ja saada silti unelmien kehon. Nykyäänhän doping/hormonivalmisteita ei käytä ainoastaan huippu-urheilijat, vaan ihan tavalliset salihemmot, jotka eivät vaan jaksa odottaa paria vuotta treenituloksia, koska kaikki mulle heti nyt ja viimeistään kesäksi. On helppoa hakea sääliä, voivotella kun joka paikkaa särkee ja kolottaa ja hautautua sen turvin sohvanpohjalle sipsikulhon kanssa, kun en minä vaan voi liikkua ja näin ollen myös ruokavaliokin menee päin per**ttä. Hyvin moniin asioihin pystyy vaikuttamaan omilla valinnoilla.

Todellisia ongelmia ja sairauksia on ihan varmasti olemassa ja se ei ole tekstin oleellisin asia, vaan se, että yhtä usein ne omat ongelmat johtuvat täysin omista tavoista ja laiskuudesta. Oli ne ongelmat sitten terveyteen tai muihin asioihin liittyvä. Hyvin usein ratkaisu löytyy katsomalla peiliin tai miettimällä omia käyttäytymismalleja joita tulee helposti toistettua aina uudelleen, vaikka edelliselläkään kerralla se ei toiminut tai vienyt sinne minne halusi. Monesti on itsekin tullut todistettua, että jos aina tekee asiat samalla tavalla, on turha odottaa erilaista lopputulosta! 😀

If nothing changes, nothing changes!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


ONKO HITAASTI EDISTYMINEN HUONO JUTTU?

Tämän päivän trendi on saavuttaa kehon muokkaamiseen liittyvät tulokset pikavauhdilla, tehokkaasti ja mahdollisimman suurella muutoksella. Sosiaalinen media pursuaa ennen ja jälkeen kuvia, jossa hädintuskin voi tunnistaa samaa ihmistä ja kaikki muutos on usein saavutettu vain muutamien kuukausien aikana. Nopeat muutokset ovat toki mahdollisia ja ne motivoivat kivasti, mutta onko mahdollisimman tehokas tekeminen aina paras vaihtoehto?

Jos multa kysytään, tähän vaikuttaa vahvasti se mistä lähdetään. Jos kyseessä on esimerkiksi enemmän ylipainoa omaava henkilö, on täysin luonnollista että paino tulee nopeammin alas kuin lähempänä normaalipainoa olevalla. Mitä näihin erilaisiin kehonmuokkausprojekteihin tulee, on painonpudotus niistä melkeinpä helpointa tai ainakin nopeampaa verrattuna kehonkoostumuksen muokkaamiseen. Ehkä ihmisien mielikuva vääristyy juuri siksi, että tv-ohjelmissa ja erilaisien valmennuksien yhteydessä painotetaan aina näitä megalomaanisia muutoksia, jotka on savutettu radikaaleilla muutoksilla todella nopeasti. Eipä ihme jos sitten vähän harmittaa, kun omat tulokset eivät olekaan yhtä hurjia, vaikka hommaa on tehty omasta mielestä hyvinkin ahkerasti.

Idea tähän tekstiin tuli omasta projektistani, sillä käväisin tänään taas Jyväskylässä tapaamassa valmentajaani. Joka tapaamisella otetaan mittaukset sekä rasvaprosentti. Olenkin maininnut, että oon aina ajoittain taistellut negatiivisien ajatuksien kanssa siitä, että en ole huomannut hirveästi kehitystä. Jokainen mittaus on kuitenkin kertonut toista, eli tulosta on tullut juuri kuten on kuulunutkin. Itsekin olen hieman hätäinen ja tottunut tekemään asiat tosi radikaalisti. Olen saattanut esimerkiksi vetää kropan tosi kireeseen tilaan vain kuukaudessa parissa, jonka vuoksi tämä hitaampi eteneminen on ollut aika.. noh, kasvattavaa. 😀

Tällä kertaa tavoitteena on tosiaan ollut muutakin kuin pelkkä kiristely, joka on myös vaatinut enemmän aikaa. Viime aikoina oon alkanut huomaamaan, että ehkä oon jopa saanut vähän muotoa tähän kroppaan aikaiseksi. Neljän kuukauden projekti lähenee loppuaan, sillä takana on jo 10 viikkoa ohjelman mukaan menemistä! Tulevana viikonloppuna mulla on korkeamman energian päivä, jonka jälkeen kaloreita lähdetään tiputtamaan alas, jotta saadaan vielä haluttu kireys ja lihaserottuvuus aikaiseksi. 🙂 Kalorit lähti 3000 kalorista ja sieltä on hieman tultu alaspäin pikkuhiljaa ja nyt vielä viimeiset leikkaukset edessä.

Otsikkoon palatakseni, haluan muistuttaa myös muita hätähousuja, että se hidas eteneminen ja joskus jopa tuloksien jumittaminen on ihan normaalia, eikä tarkoita että et olisi tehnyt tarpeeksi. Itse ajattelen, että kun malttaa mennä rauhassa, hieman pidemmällä tähtäimellä, on lopputulos myös palkitsevampi. Olen ennenkin maininnut tämän, mutta kun suunnitelma on tehty, ainoa asia mitä voit tehdä, on luottaa suunnitelmaan ja toimia sen mukaan. Stressailu ja pähkäily ei kuitenkaan loppuepelissä tuo mitään positiivista mukanaan!

Inspiroivaa torstaita kaverit! <3

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


KUN HUVITTAA LYÖDÄ HANSKAT TISKIIN

Selailet instagramia ja tuntuu siltä, että kaikilla muilla on vain huikeita muodonmuutoskuvia, pakarat ovat kasvaneet ainakin kolme kokoa, samalla kun vyötärö kuin ampiaisen vyötärö. Kaveri hehkuttaa, miten kilot vaan tippuu, vaikka hän ei ole edes yrittänyt laihduttaa. Blogeissa kerrotaan toinen toistaan parempia menestystarinoita ja hoetaan, että kaikki onnistuvat, kunhan vain ”tekee kaiken oikein”. Samalla tuntuu siltä, että vaikka mitä teet ja yrität, et huomaa eroa, etkä kehitystä. Tai no, ehkä huomaat väljentyneet vaatteet tai paremmin istuvat farkut, mutta eihän ne ole mitään verrattuna muiden muutoksiin.

Kehon muokkaus on kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa. Kaksi kuukautta dieetillä tai uuden treeniohjelman parissa saattaa tuntua pitkältä ajalta, mutta valitettavasti se on vielä hyvin lyhyt rupeama muutoksen kannalta. Laihtumisen vaikeudesta puhutaan paljon, mutta itseasiassa laihtuminen on melkeinpä sieltä helpoimmasta päästä, sillä sitä saa aikaiseksi jopa suhteellisen nopeasti, verrattuna esimerkiksi kehonkoostumuksen muutokseen tai puhtaasti lihasmassan hankinnan kannalta. Useimmiten muutoskuvia tarkemmin katsoessa, käykin ilmi että muutokseen on voinut mennä useampi vuosi, mikä käy ihan järkeen.

Tiedän, ettei mikään tapa motivaatiota yhtä varmasti kuin jumittaminen paikoillaan. Jos kerran tuntuu, ettei mikään muutu, miksi ihmeessä jatkaisin? Edellä mainittu tilanne onkin varmasti yleisimpiä syitä siihen, miksi monen muutosprojetki lopahtaa ennen kuin päästään tavoitteeseen. Uskon, että ongelma tässä on juuri se, ettei esimerkiksi sosiaalisessa mediassa (josta monet hakevat motivaatiota) kovin usein puhuta hitaasta etenemisestä tai niistä hetkistä kun mitään ei tunnu tapahtuvan. Eihän se ole millään tavoin kiinnostavaa katsella kuvia, joista ei edes huomaa muutosta, tai kuunella ”valitusta” huonosta elämäntilanteesta.

Epätietoisuus siitä, että tekeekö oikein vai väärin ei ainakaan helpota silloin, kun joka puolelta toitotetaan erilaisia ohjeita ja neuvoja. Turhautuminen näissä projekteissa on varmasti yleisempää kuin edes osataan ajatella. Ei ihme että erilaisten valmennusten mainoslauseissa luvataan lähes aina ”nopea muutos”. Kaikkimullehetinyt– tyyli kun tuntuu olevan pinnalla tällä hetkellä hyvin voimakkaasti. Yhtä usein kun toivotaan nopeita tuloksia, kysytään esimerkiksi ”kauanko kestää saada sixpäkki esiin?” Kysymys on jo itsessään hyvin absurdi, sillä oikeaa vastausta ei ole. Aivan sama kun kysyisin kauanko menee, että minä pystyn juosta 100 m aikaan 10 sekuntia. Riippuu varmasti siitä, miten nopea olen nyt, kuinka kovaa harjoittelisin ja kehittyisin. Olisinko lahjakas juoksija ja miten elämäntapani tukisivat harjoitteluani.

Se, mitä yritän tässä sanoa (huonolla menestyksellä :D) on se, että muutos vie aikaa. Se aiheuttaa harmaita hiuksia, tsemppaamista ja ajanjaksoja jolloin ei tapahdu mitään. Se on silti aivan ok, se jopa kuuluu asiaan. Tärkeintä on, että ei luovuta, sillä jos jotain voin luvata niin sen, että ahkeruus palkitaan aina enemmin tai myöhemmin. Muodonmuutoskuvissa nähdään vain hieno lopputulos, mutta ei nähdä niitä vaikeita hetkiä, eikä sitä työmäärää, mitä on jouduttu tekemään. Kuvassa ei näy asiat mistä on jouduttu luopumaan, jotta ollaan päästy siihen missä ollaan. Aina sanotaan, että on tehty paljon työtä, mutta sitä ei ehkä osaa ajatella että mitä se ”paljon työtä” pitää sisällään. Se voi tarkoittaa juuri sitä, että välillä lyödään päätä seinään hyvinkin pitkään, ennen kuin palkinto tulee käteen. You can’t lose if you don’t quit.

Tämä aihe on jollain tavoin myös henkilökohtainen, sillä oon itsekin kriiseillyt viime aikoina tämän asian kanssa. Oon tehnyt hurjasti töitä viimeiset 3 kk ja koen, että en ole kuitenkaan siellä missä toivoisin tällä hetkellä olevani. Järjellä ajateltuna tiedän, että tämä tavoite vie enemmän aikaa, kuin esimerkiksi pelkkä kiristely. Normaalistihan mä pystyn vetämään rasvat sinne 10% ihan parissa kuukaudessa, mutta nyt kun ei ole kyse pelkästään siitä niin koen, että eteneminen on jopa hidasta. Tämä taas on pistänyt välillä fiilikset alas. Toisina päivinä tuntuu, että huomaan suurenkin eron ja välillä taas tuntuu, ettei mitään ole tapahtunut. Siitäkin huolimatta yksi juttu on varma, sillä en meinaa kyllä luovuttaa ennen kuin olen tavoitteessani. Menee siihen sitten vuosi tai vaikka kaksi. 😉

Tsemppiä kaikille, jotka taistelevat omia tavoitteita kohti! 🙂

KUVAT: Anna Riska / Annmarias

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


NÄIN TREENAAT TAVOITTEIDESI MUKAAN

Oletteko miettineet miksi niin monella jää saavuttamatta tavoitteet joita treeniltään tahtoo? Sitä pidetään jopa erikoisena ja ihailtavana asiana, kun joku saavuttaa tuloksia treenillä, koska aika monet tekevät vuodesta toiseen ns. turhaa työtä, ilman että omat tavoitteet täyttyy. En usko, että suurin syy olisi siinä ettei tiedetä mitä pitää tehdä, vaan yksinkertaisesti se, ettei eritellä tarkemmin mitä halutaan ja miten siihen päästään. On kiva haluta kaikenlaista, mutta valitettavasti kaikkea ei voi saada samaan aikaan, ja harvaa treeniin liittyvää tulosta saa viikossa tai kahdessa. Syy, miksi monet onnistuvat ulkoisen avun (PT) kanssa paremmin on siis se, että joku tekee sen suunnitelman ja usein suunnitelma vaatii myös pitkäjänteistä työskentelyä.

Instagramia selaillessa näkee, kuinka hyväperäisen muidun kuvan alle on ilmestyny kysymyksiä miten paljon kaloreita hän syö tai mikä on hänen mukaansa paras pakaraliike. Valitettavasti kopioimalla toisen ihmisen ruokavaliota ei muutu hänen näköisekseen, eikä yksi pakaraliike kasvata kenekään kankkua. Kyse on aina yksilöstä sekä kokonaisuudesta. Valmennuksen myötä olen herännyt tähän viime aikoina ja huomannut, että oon itsekin kiinnittänyt ehkä liikaa huomiota yksityiskohtiin ja aiemmin tehnyt asioista itselleni liian vaikeita. 😀

Mitä tuloksien saavuttamiseen tulee, mielestäni ihan ensimmäisenä tulisi miettiä mikä on tavoite? Haluatko isommat pakarat vai pudottaa painoa? Haluatko paremman suorituskyvyn vai notkeamman kehon? Toki kaikkea voi treenata samaan aikaan, mutta tehokkainta on kuitenkin keskittyä yhteen kokonaisuuteen kerralla. Vaikka tekisi viisi pepputreeniä viikkoon, ei pakarat kasva ilman riittävää energiansaantia. Tiettyyn pisteeseen saakka pystyy hankkia lihasta ja polttaa rasvaa samaan aikaan, mutta jos on jatkuvasti dieetillä, on hyvin epätodennäköistä että lihasmassa kehittyy kovin pitkälle. Jos taas tavoite on painonpudottamisessa tai ”kiinteytymisessä”, ei ole väliä kuinka paljon treenaa, mikäli ruokavalio ei ole kunnossa. Esimerkiksi voiman ja liikkuvuuden treenaaminen samaan aikaan ei ole myöskään kovin järkevää, sillä ne ikään kuin syövät toisiaan.

Mitä haluat, mitä täytyy tehdä?

Isommat/pyöreämmät pakarat, vahvemmat reidet, suurempi hauis – Kun tavoitteena on kasvattaa lihasmassaa, tehokkain tapa on voimaharjoittelu lisäpainoilla. Lihasmassan kasvattamiseen paras keino on nimenomaan hypertrofinen voimaharjoittelu. Hypertrofiaan tähtäävälle harjoittelulle ovat ominaista seuraavat seikat: Moninivel-liikkeet, 80% painot ja lyhyet palautusjaksot. 80 % tarjoittaa, että jos maksiminosto on esim. 100 kg, tulee sarja tehdä noin 80 kilolla. Hyvä yleisohje on tehdä 8-12 toistomääriä ja 3-4 sarjaa. Tavoitteesta riippuen, tulee harjoittelua tapahtua useamman kerran viikkoon. Jos siis tavoite on esimerkiksi saada isommat pakaralihakset, voisi esimerkiksi kolme pakaraan kohdistuvaa salitreeniä olla hyvä määrä viikkoon. 

Ruokavaliolla on suuri merkitys ja aina jos tahdotaan saada aikaiseksi lihaskasvua tulisi energiansaannin olla vähintään tasoissa kulutuksen kanssa. Mieluiten myös hieman plussalla, jotta lihas saa rakennusaineita kasvua varten. Itse en suosi mitään järjettömiä massakausia, joiden aikana kerätään hurja määrä myös rasvaa.

Parempi lihaserottuvuus, kireämpi kroppa, alhaisempi rasvaprosentti – Edelleen kuulee usein sanonnan, en halua laihtua mutta haluan kiinteytyä. Kannattaa muistaa että kyseessä on kuitenkin loppujenlopuksi sama asia. Kiinteytyminen = laihtuminen. Kun halutaan selkeämpi lihaserottuvuus, täytyy päältä kuoria rasvaa pois, joka vaatii laihtumista. Tässä tavoitteessa ruokavalion merkitys on kaikista suurin. Erilaisilla treenimuodoilla (hiit, intervallitreenit, voimaharjoittelu) pystyy toki tehostaa energiankulutusta ja sitä kautta rasvanpolttoa, mutta loppuepeleissä se, että energiansaanti ja kulutus on oikeassa suhteessa, on kaikista tärkeintä. Liikunta vaikuttaa taas siihen, että saadaan pidettyä kehon voimatasot/lihasmassan määrä kunnossa kiristelystä huolimatta.

Suunnitelmallisuus on hyvin tärkeässä roolissa, sillä harva meistä osaa laskea ulkoa miten paljon energiaa missäkin ruuissa on. Valmis ravinto-ohjelma tai kalorien laskeminen toimii suurimmalle osalle parhaiten. Kannattaa muistaa, että kyseessä ei aina ole se, että syödään liikaa vaan myös liian suuri kalorivaje voi hidastuttaa aineenvaihduntaa ja saada kehon ”syömään itseään”, jolloin lihasmassaa kuluu, rasvat ei katoa mihinkään ja ikävä oravanpyörä on valmis.

Parempi suorituskyky, jaksaminen, kunnon kohotus tai vaikka leuanveto – Mikäli tahtoo keskittyä suorituskyvyn parantamiseen, on järkevällä treenisuunnitelmalla todella suuri merkitys. Kestävyyden, voiman tai vaikka ponnistusvoiman/räjähtävyyden kehittäminen vaatii hieman erilaisia toimintatapoja, mutta jokaiseen pätee kuitenkin muutamat samat ohjeet. Riittävä kuormitus, riittävä lepo ja riittävä ravinto. Valitettavan usein unohdetaan, että treenaaminen on keholle rasitus joka vie itseasiassa suorituskykyä alaspäin. Vasta kun saadaan energiaa ja lepoa, pystyy keho kääntämään tämän tilan toisinpäin, jolloin kehityskäyrä nousee ja kehitystä tapahtuu. Oli tavoite mikä tahansa, kannattaa keskittää energiat laadukkaisiin treeneihin ja tehdä niitä sitten vähän harvemmin. Joka päivä ei tarvitse, eikä edes kannata paahtaa sata lasissa menemään. Hyvä ohjenuora on se, että jonkun ominaisuuden kehittäminen vaatii vähintään 3 harjoitusta per viikko, jotta kehitystä alkaa tapahtua.

Mietin, että jos teillä on mielessä jotain tiettyjä tavoitteita, voisin tehdä niistä postauksia ja eritellä miten juuri tähän tavoitteeseen pääsee parhaiten? Kommenttiboksi laulamaan! 🙂

KUVAT: Anna Riska / Annmarias

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


MIKSI KAIKKIEN PITÄISI KOKEILLA DIEETTIÄ AINAKIN KERRAN ELÄMÄSSÄÄN?

Sanasta ”dieetti” tulee yleensä ensimmäisenä mieleen laihdutuskuuri. Dieettihän on englannista käännös sannalle ruokavalio. Ruokavaliolla olo ei aina tarkoita laihduttamista, vaikka usein näin onkin. Tiedätte, että oon itse vastaan typeriä pikakuureja ja ainaista ravinnon punnitsemista. Silti oon myös sitä mieltä, että ruokavaliolla olo on hyvin opettavaista ja jos oma suhtautuminen ruokaan on normaali, olisi jokaiselle silmiä avaavaa noudattaa suunniteltua ruokavaliota edes kerran elämässään! Ai miksi? No minäpä kerron..

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Dieetti-pizza. Resepti tulee mukana, kun ostaa mun sivuston ruokavalion!

Kun punnitsee ruuat, oppii näkemään silmämääräisesti paljonko ruokaa on sopiva määrä kerrallaan. Annoskoot eivät aina ole liian suuria, vaan joskus voi huomata, että sitähän onkin tullut syötyä aivan liian vähän omaan kulutukseensa nähden. Lisäksi annoksien rakenteesta tulee järkevä, kun esimerkiksi hiilarit&rasvat eivät ole liian suuressa roolissa, kuten usein esimerkiksi lounasbuffeteissa syödessä. 

Kun noudattaa ruokavaliota, ruokailurytmi pysyy automaattisesti tasaisena ja sitä huomaa hyvin nopeasti tämän positiiviset vaikutukset, minkä ansiosta rytmi säilyy helposti myös ”dieetin” jälkeen.

Kun päivän aikana on vain tietyt annokset syötävänä, jää kaikki ylimääräinen napostelu pois. Sitä ei helposti edes huomaa kuinka paljon ylimääräistä tulee napsittua pitkin päivää aterioiden välillä. Lisäksi ruuan sekaan/kylkeen saattaa lorahtaa liiaksi voita, kermaa, öljyjä, ketsuppia tai muita lisukkeita, joista saattaa löytyä syy esimerkiksi siihen miksei saada tuloksia vaikka syödään siististi. Joskus se voi olla pienestä kiinni.

Kun syö järkevästi ja säännöllisesti, nostaa se usein myös motivaatiota liikkumiseen. Nämä kaksi kun kulkevat useimmilla käsikädessä, niin hyvässä kuin pahassakin. Mikäs sen parempi motivaattori, kuin se että alkaa huomata treenituloksien paranevan ja kehon muuttuvan sellaiseen suuntaan kuin itse toivoo! 

Sanotaan että unelma ilman suunnitelmaa on vain toive, joka usein sellaiseksi jääkin. 90% treeniin ja kehonmuokkaukseen liittyvistä unelmista on kiinni oikeanlaisesta ruokavaliosta. Tämä on todella tärkeä ruutu, mikäli haluaa pistää unelmat todeksi. Harva meistä pystyy syödä mutu-tuntumalla niin hyvin, että saa yhtä hyviä tuloksia, kuin kunnon suunnitelmalla. Haluan vielä huomauttaa, että en tarkoita tällä pelkkää laihduttamista, sillä ruokavalio tukee ihan kaikkea kehitystä lihasmassan kasvatuksesta kunnon kohottamiseen. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.