PITÄÄKÖ AINA OLLA TIKISSÄ?

Kirjoittelin eilisessä tekstissä, että nykyään vallitsee ajatusmaailma, ettei helpolla voi oikeastaan saada mitään. Kaikki arvostettava on kovan tuskan ja työn takana. Toki kovan työn ansiosta saatu palkinto tuntuu aina hyvältä ja mielestäni tavoitteet saa ja pitääkin laittaa korkealle, jotta motivaatio pysyy yllä.

Silti oon sitä mieltä, että aina ja jatkuvasti ei suorituskyvyn tarvitse olla huipussaan ja kaiken maailman #goalsit mielessä. Tuntuu siltä, että nykyään myös ihannoidaan vartaloita, jotka ovat vuoden ympäriinsä kisakunnossa, tai ainakin lähellä sitä. Lihomista (vaikka se tapahtuisi normaalipainon sisällä) pidetään laiskuutena ja jotenkin huonona asiana. Ei olla jaksettu treenata 10 krt viikossa ja syödä pelkkää puhdasta sapuskaa. Se on nimittäin niin, että ellei sinua ole siunattu mielettömillä geeneillä ja haluat pysyä kireenä kuin viulunkieli, ei silloin elämään mahdu paljon muuta kuin just se yksi asia; pysyä kunnossa.

Hieman erilainen ”ennen – jälkeen” otos. Ylemmässä kuvassa tiukkaa treeniä ja dieettiä alla 6 kuukauden ajan ja alemmassa taas parin kuukauden tauko treenistä, pääosin terveellistä sapuskaa ja paljon festareilla ravaamista. :D Tuon alemman nappasin siis kesän loppupuolella, kun oli aika palata takaisin arkeen ja treenien pariin. Ensimmäistä kertaa mua ei edes sen kummemmin stressannut se, että oli pötsi vähän löysemmässä kunnossa, sillä tuo ajanjakso oli kuitenkin antanut paljon muuta mukavaa, eli kokemuksia ja muistoja.

En tarkoita, että olisin keväällä ollut jotenkin onneton, en todellakaan. Nautin ihan kympillä tuosta projektista ja paneutumisesta siihen, mutta samalla voin sanoa nauttivani myös muista asioista, jotka eivät välttämättä tue sitä, että eläisin vuoden ympäriinsä healthylaiffii. Toki mun terveellisen elämän kulmakivet on niin sanotusti kunnossa aina, mutta mun mielestä tasapainoon kuuluu myös se, että uskaltaa relata välillä ja nauttia muistakin asioista kuin vain tavoitteista ja päämääristä!

Ihan vaan muistutuksena, kun seuraavan kerran selaat sitä IG:n feediä ja mietit, että pitäiskö itekin alkaa diettaamaan/treenaamaan/harrastamaan, niin älä tee sitä siksi, että koet paineita muiden puuhista. Tee se silloin, jos oikeasti olet siinä tilanteessa että nyt olisi hyvä hetki alkaa haastaa itseään ja panostaa uusiin tuuliin!

Muistetaan, että ne kuvat sosiaalisessa mediassa on viihdettä ja monien ammatti, johon kuuluu motivoivien peppuvideoiden tai herkullisten ruokakuvien esittely. Kuvan takana voi olla monta tuntia suunnitelmaa ja toteutusta, jotta se näyttää meidän silmiin siltä, että tuo on ton tyypin arkea 24/7  ja se näytttää oikeesti aina noin upeelta.

Vastaus otsikon kysymykseen? Ei tarvitse, eikä kannatakkaan. Joskus on ihan ok antaa itselleen vapaus olla tavoittelematta mitään ja olla tyytyväinen itseensä myös silloin kun ei ole panostanut kaikkea aikaa ja vaivaa siihen että olis ”paras versio itsestään”. ;)

PS. alemmassa kuvassa Anodynen asentoa korjaavat vaatteet! Nää on oikeesti tosi jees! Kerron myöhemmin lisää. :)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


KUN TERVEYSBLOGGAAJA SYÖ MITEN SATTUU

Ei mee aina ihan putkeen täälläkään ja välillä menee kyllä niin riman alta kuin mahdollista! :D Harvemmin tulee jaettua näitä hommia kun ruokailut ja treenit menee penkin alle, joten raotetaas hieman näitä oikeen elämän realiteetteja, johon kuuluu myös se, että välillä se tasapaino vähän heittää meikäläiselläkin. Harmittaa, että en koskaan tajua ottaa mitään kuvia näistä mun mättösafkoista, sillä niitä ei jostain syystä ole yhtä kiva kuvailla kuin kauniita terveysannoksia. Annetaas siis teidän mielikuvitukselle tilaa ja kuvitellaan postaus vähän eri tavoin.

Kuten täälläkin kerroin, olin viime viikon kipeänä ja pahimmillaan mulla oli 39 astetta kuumetta. Noina päivinä olin sen verran kaput, että en liikkunut juurikaan sängystä ylös, eikä myöskään ruoka maistunut. Tuo on itseasiassa tosi huono tekosyy, että ruoka ei maistu. Ihan sama maistuuko vai ei, mutta kroppa tarvii myös sitä energiaa ja olisin tietysti voinut ruokkia itseäni esimerkiksi energiapitoisilla smoothieilla, mutta kun ei vaan napannut, niin 3-4 päivään en syönyt muutamaa leipää enempää. Kun sitten viikonloppuna olo alkoi olla jo terveempi, niin ruokahaluhan halusi kostaa mulle tuon kituuttelun ja homma lähtikin kevyesti käsistä. Juuri kun olin kirjoittanut, että en koskaan syö herkkuja kipeänä, koska se pahimmillaan pidentää sairastamista. Haha. In you face… :D

Perjantaina käytiin tsekkaamassa Vaasaan avattu uusi yökerho ja sitä ennen tuli hörpittyä hieman viiniä, eli käytännössä alkoholia tyhjään vatsaan, koska en ollut tosiaan syönyt kunnolla muutamaan päivään. Hommahan meni niinkin hienosti, että oltiin tunti tuolla yökerhossa ja sieltä sitten kotiin nukkumaan. Vaikka menin suhteellisen ajoissa nukkumaan niin lauantai oli sellainenkin flegupäivä ettei toista hetkeen. Käytiin heti aamusta kaupassa ja mukaan tarttui mm. 4 kpl mehujäitä, 1 litran aino suklaajäätelö, 1 puolen litran salmiakkijäätelö, sipsipussi, pepsiä, megalomaaninen karkkisäkki, megalomaaninen suklaalevy, lakritsipussi ja toki hieman oikeeta ruokaakin. Tein itseasiassa lauantaina ensimmäistä kertaa uuniburritoja ja niitä tulikin esiteltyä snäpissä. Oli tosi hyvä setti, kannattaa testata jos perus tortillameininki alkaa puuduttaa joskus! :D

Onneksi mulla oli tietysti partner in crime, joten ihan yksin en tuhonnut tuota ylläolevaa listaa, mutta voin kertoa, että maanantaiaamuna ei kyllä ollut enää mitään jäljellä. Heti herätessäni, tyhjä jäätelöpurkki odotti siinä silmien alla muistuttamassa, että meni muuten ”pari” tuhatta kaloria yli kulutuksen parin päivän sisään. Periaatteessa mulle on ihan sama vaikka kalorit on plussalla välillä, mutta en voi kyllä kehaista sitä oloa, minkä tuo koko viikko kokonaisuudessaan toi. :D

Lievästi sanottuna, oli pienimuotoisia käynnistymisvaikeuksia eilen, mutta onneksi mulla oli illalla kunnon jumppageimit, joiden jälkeen olo alkoi muistuttaa taas suhteellisen normaalia olotilaa! Oli muuten ihanaa päästä treenamaan noinkin lyhyen tauon jälkeen. Nyt kun oon päässyt takaisin arkeen niin ainakin on motivaatio kohdillaan syödä kunnolla, oikeeta ruokaa ja säännöllisesti. Sitä se tasapaino on, välillä heiluu sinne vääräänkin suuntaan.

PS. onko mulla lukijoita kuopiossa?! Oon tulossa viikonloppuna sinne ja pidetään tulevana lauantaina 90 minuutin BODYATTACK-tunti mun kaverin Jennin kanssa. Paikkana Fressi! Kai tuutte messiin ja moikkaamaan?!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


JÄTSKIÄ JOKA PÄIVÄ

Tänä kesänä on tullut syötyä enemmän jäätelöä kuin koskaan ennen. Kyseessä ei kuitenkaan ole ihan tavanomainen jäde, vaan Lohilon terveellisempi proteiinijääteö, joka maistuu aivan taivaallisen hyvältä. Kun maistoin ensimmäisen kerran salted caramel makua, en voinut uskoa että kyseessä on vähäsokerinen ja proteiinipitoinen herkku. Noita purnukoita onkin vilahdellut mun instassa ja snäpissä sen verran tiuhaan, että moni seuraaja toivoi postausta mun lempparimauista!

Suomesta saa tällä hetkellä seitsemää erilaista makua, joita kaikkia meikäläinen on päässyt maistamaan. Oon saanut tosi paljon kyselyjä, että mistä oon ostanut näitä jätskejä. Vaikka saatavuus oli jopa haastavaa vielä pari kuukautta sitten, niin eri kaupunkien valikoimat laajenevat jatkuvasti ja oon esimerkiksi bongannut vaasasta jo neljä näistä mauista. Muuten tuotetta löytyy isoimmista Prismoista, S-marketeista, Stockmann herkusta sekä isoimmista K-marketeista ja Citymarketeista. Tarkemman listauksen löytää Lohilon FB-sivulta.

Mikä tässä on sitten niin ihmeellistä? Omalla kohdalla hypen on saanut aikaiseksi aivan jäätävän hyvä maku ja siihen mätsäävät hyvät ravintoarvot. Yllä olevassa purkillisessa tuplasuklaan makuista jäätelöä on 219 kaloria, joista 23 g proteiinia, 15 g hiilaria ja 7 g rasvaa. Ihan täydellinen välipala, palari tai vaikka iltapala, kuten useimmiten omalla kohdallani on käynyt. Mun tämänhetkinen iltarutiini on käpertyä peiton alle jädepurkki kädessä ja siihen vielä hyvä sarja pyörimään niin relaus on taattua! ;) Jos vertaa esimerkiksi proteiinipatukkaan, niin kalorimäärä ja makrot menevät aika pitkälle samalla kaavalla ja kai sitä etenkin kesällä syö mielummin jätskiä kuin patukan? :)

Ollessani helsingissä sain yhtenä päivänä erittäin mieluisan lähetyksen, joka sisälsi kaikkia Lohilo-makuja, jotta pääsisin testailemaan eri makuja ja kertomaan näistä myös teille.

Kun aloin miettiä järjestystä näille mauille, ei se todellakaan ollut helppoa. Voin rehellisesti sanoa, että jokainen maku on mielestäni hyvää, ellei loistavaa, mutta koska lupasin laittaa purnukat järjestykseen niin sehän oli tehtävä. Oon syönyt kaikista eniten tuota double chocolatea, koska sitä löytyy mun lähikaupasta Myös salted caramel on tullut tutuksi, etenkin keväällä kun alunperin löysin nämä jäätelöt ja se oli ainoa maku mitä vaasasta sai.

Täytyy muuten kertoa hauska juttu tähän liittyen, kun bongattiin erään saksalaisen komistuksen kanssa nuo suklaat ensimmäistä kertaa. Ostettiin 4 purkkia, jonka jälkeen heitin hänet kotiin ja menin ohjaamaan jumppaa. Tarkoitus oli, että oltaisi testattu jäätelöt mun jumpan jälkeen, mutta hän oli päättänyt ”maistaa” yhdestä hieman. Hommahan meni lopulta niin, että kun meikäläinen oli jumpasta valmis, niin kaikki neljä purkkia oli tuhottu, koska se vaan oli niin ****** hyvää, ettei voinut mitään. Meidän harrastuksiin kuuluikin tuolloin ajella ympäri vaasan kauppoja Lohilon jäätelöitä etsien. :D

Mun Lohilo TOP7:

  1. Cookie dough
  2. Double chocolate
  3. Salted caramel
  4. Cinnamon bun
  5. Caramel chocolate
  6. Chocolate peanut
  7. Banana split

Ja hei tiedän, että moni siellä ruudun takana on maistellut näitä, heittäkääpä kommenttiboksiin omat lempparit!! :)

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.