MIKÄ ON TERVEELLISTÄ?

”Onks tää terveellistä?” on lause jota kuulen paljon. Samalla tuo on lause, johon on lähestulkoon aina mahdoton vastata, sillä terveellisyys ei ole yksityiskohdista, vaan kokonaisuudesta kiinni. Ajattelinkin tänään pohtia ja summata, että mikä on mun mielestä terveellistä.

Jos ajatellaan ihmiskehoa vain fysiologisesti, tarvitsee keho tietysti energiaa ja vettä hengissä pysymiseen. Nykypäivänä energiansaanti on aika helppoa ja vettäkin tulee hanasta kun sitä tarvitsee. Keho tarvitsee myös makroravinteita; proteiineja, rasvaa ja hiilareita, mutta pärjää suhteellisen hyvin myös vain kahdella edellämainituista, kunhan proteiini on niistä toinen. Vielä syvemmälle mentäessä päästään mikroravintoaineisiin, joka heijastuukin mun mielestä eniten sanaan ”terveellinen”. Kun ravinto on monipuolista ja ruoka-aineet paljon ravintoaineita sisältäviä, täyttyy myös vitamiinien ja mikroravinteiden riittävä saanti, jolloin keho pystyy toimia kuten sen kuuluu.

Ensisijaisesti terveellisyys on mun mielestä sitä, että syö riittävästi ruokaa, josta saa kaikki tarvitut makro -ja mikroravinteet. Tähän ei tarvita mitään äärimmäisen tarkkaa ruokavaliota, sillä syömällä pääosin aitoa ruokaa, vihanneksia, marjoja jne. hommat pitäisi pysyä hyvällä mallilla. Ruokavaliota voi ja usein jopa kannattaa myös täydentää tietyillä vitamiini- ja mineraalilisillä. Kun keho saa tarvitsemansa ja monipuolista ruokaa tulee pääosin, mahtuu mukaan myös ns. köyhempää ravintoa, josta ei niitä ravinteita saa yhtä hyvällä prosentilla. Useimmilla toimiikin tämä suhteessa 80-20 / hyvää-huonoa ravintoa parhaiten. Jos keho saa jo kaiken tarvitsemansa 80 prosentilla, mitä haittaa on syödä köyhempää ravintoa, joka usein tuottaa kuitenkin mielihyvää ja antaa joustavuutta kokonaisuudelle?

Energiatasapaino ja painonhallinta on asia erikseen, mutta myös rajoitettuun energiansaantiin on mahdollista sujuttaa terveellisesti tuo sama 80-20 – malli, mikäli pystytään pitää huolta riittävästä ravinteiden saannistä. Kovin vähillä kaloreilla eläminen tekee tietysti asiasta hieman haastavampaa, sillä ne herkut vievät tilaa paremman ravinnon tieltä tässä tapauksessa.

Monestihan terveellisyyteen sekoittuu juuri painonpudotus ja painonhallinta, vaikka nämä eivät oikeastaan liity toisiinsa juurikaan. Eilisessä postauksessa liitin osittain sanaan terveellinen myös kalorillisen aspektin juuri siksi, koska niin monet ihmiset mieltävät terveellisen myös kevyenä ja niin monilla ihmisillä on tavoitteena tämä ikuinen painonpudotus ja sitten mennään syteen juuri siksi, että ei ymmäretä että siinä tavoitteessa kaloreilla on suurin merkitys!

Jos unohdetaan kokonaan se iänkuinen painonhallinta niin täytyy ymmärtää, että hyvinvoiva, terveellinen ihminen voi syödä hyvin monella eri tavalla. Hoikka tai rasvaton keho ei välttämättä ole terve, eikä hieman pyöreämpi tyyppi välttämättä ekä epäterveellisesti. Ulkomuoto kertoo jotain, mutta ei läheskään kaikkea.

Trendien ei tulisi määritellä sitä, mihin suuntaan mennään omissa ruokailutottumuksissa, vaan nimenomaan tulisi kuunnella omaa kehoa ja miettiä miten itse voi. Terveellisyyttä voi toki mitata erilaisilla kokeilla ja testeillä, mutta suurin mittari tulisi olla oma olo. Ruokavalio nimittäin vaikuttaa myös siihen psyykkiseen puoleen aika paljonkin. Toisille sopii tarkat rutiinit, kun taas toinen voi paremmin rennommalla ja vapaammalla mallilla. Ei ole oikeaa, eikä väärää niin kauan kun ruokavaliosta saa kaiken mitä hyvinvointiin tarvitsee!

Tässä vuosien aikana olen saanut myös paheksuntaa omasta ruokavaliostani, jolloin kommentoijalla on juuri unohtunut se, että olen erilainen yksilö kuin hän. Jos hän ei voisi kuvitella syövänsä mun tavalla ja voivan hyvin, se ei tarkoita ettenkö minä pystyisi. Kuunnellaan siis omaa kehoa ja tarpeita, eikä mennä mukaan jokaiseen trendi-humputukseen vain koska kaikki muutkin! :)

Terveellistä lauantain jatkoa! ;)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


TIESITKÖ NÄMÄ RAVINNOSTA?

Mielikuvat ja aiemmin asetetut mielipiteet asioista ohjaavat hyvin paljon toimintaamme. Tietyt mainoslauseet, kuten proteiinipitoinen, vähärasvainen tai vegaaninen luovat helposti mielikuvan terveellisestä tuotteesta. Terveellisyyden alle lukeutuu myös ruoka-aineita, jotka eivät välttämättä olekkaan niin terveellisiä. Toisaalta, kaikki on kiinni kokonaisuudesta ja siitä mikä sopii itselle. Elämäntavat ja runsas aktiivisuus vaikuttavat ymmärrettävästi esimerkiksi siihen, että painonhallinnan kannalta ei ole niin tarkkaa, paljonko sokeria tulee syötyä. Mutta miten lapset? Tai henkilöt jotka istuvat suurimman osan päivästä? Miksi meille yritetään syöttää niin paljon paskaa, jopa terveellisyyden taakse verhoiltuna?

En todellakaan tarkoita, että pitäisi hysteerisesti alkaa välttää kaikkea sokeria tai epäterveellisiksi miellettyjä tuotteita. Vaikka esimerkiksi hedelmissä on sokeria, on niissä myös paljon hyvää, mitä irtokarkeista ja herkuista puuttuu.

Uskon, että suurin osa teistä lukijoista, on niitä joilla on homma hanskassa. Kun suurin osa on hyvää, mahtuu mukaan myös vähemmän hyvää ja jopa huonoa ravintoa. Mutta valitettavasti me ollaan edelleen vain pieni osa ihmisistä, jotka elävät näin. Kokosinpa siis muutamia vertauskuvia ja ajatuksia ravinnosta, jotka saattavat hieman hämmästyttää jopa sellaista, joka tietää ravinnosta jo jotain.

Huomioikaa vertailussa, että monet kalori- ja sokerimäärät sekä ainesosaluettelot riippuvat myös valmistajasta, esimerkiksi suklaan tai mehun ravintosisältö voi hieman vaihdella valmistajasta tai tuotteesta riippuen.

Paketillisessa viinirypäleitä (500 g) on 39 sokeripalaa, kun taas levyllinen suklaata sisältää 46 palaa samaa ainetta. Myös banaani sisältää melko paljon sokeria, sillä kahdesta banaanista saa jo 15 palaa sokeria kehoonsa.

Juomalla litran hedelmämehua saat saman verran sokeria kuin syömällä suklaalevyn (n. 200 g). 

Proteiinipastojen lisätty proteiini on useimmiten vehnägluteenia. Siis lisättyä gluteenia.

Huonoksi vaihtoehdoksi mielletty punainen täysmaito sisältää saman verran kaloreita kuin hittituote Oatly ikaffe. Molemmissa on noin 60 kcal / 100 ml, kun taas kevyt maidossa on 46 kcal / 100 ml, mikä ei sekään ole kovin suuri ero täysmaitoon verrattuna.

Jopa joihinkin pakastevihanneksiin lisätään sokeria. Kannattaa aina tarkistaa mitä ostaa.

Moniin tuotteisiin lisätään ”myyvä” nimi, esimerkiksi kauraleipä voi todellisuudessa sisältää vain 15 % kauraa (tai vähemmän) kun todellisuudessa suurin osa jauhoista on vehnää.

Fruktoosi (hedelmäsokeri) voikin olla todellisuudessa jopa huonompi vaihtoehto kuin tavallinen sokeri. Elimistö käsittelee hedelmäsokeria eri tavoin kuin muita sokereita. Runsas sokerin saanti lisää maksan rasvoittumisen riskiä. Erityisen haitallista vaikuttaa olevan juuri fruktoosi. Joidenkin tutkimuksien mukaan on huomattu, että fruktoosia syömällä ei tule kylläiseksi, mikä johtaa usein vain liikasyöntiin.

Pakasteista löytyvä pinaattikeitto sisältää (valmistajasta riippuen) 11% pinaattia. Porkkanasosekeitossa taas on 30% porkkanaa. 

Tuotteen ravintosisältöä lukiessa, ensimmäisenä mainittu ainesosa on se jota tuotteessa on eniten. Esimerkiksi hedelmäjugurttien ravintosisällön järjestys on useimmiten: pastöroitu maito, sokeri ja sitten vasta hedelmä tai marja jonka mukaan tuote on nimetty. 

Erilaiset kasvi- ja pähkinäpohjaiset juomat ovat nousseet suureen suosioon. Mantelijuoma sisältää 2 % mantelia, suurin osa on vettä. Seuraavana ainesosalistalla tulee sokeri. Muita tuotteen sisältämiä ainesosia ovat trikalsiumfosfaatti, merisuola, stabilointiaineet (johanneksenleipäpuujauhe, gellaanikumi), emulgointiaine (auringonkukkalesitiinit), vitamiinit (riboflaviini (B2), B12, E, D2). Litra maksaa 2-3 €.

Kanamunan sisältämä kolesteroli ei ole yhteydessä tyypin 2 diabeteksen, sydäninfarktin ja muistisairauksien riskiin. Kaikkeen rasvansaantiin, oli se pehmeää tai ei, pätee kuitenkin terveyden kannalta sana kohtuus. 

Kanamunan keltuaisessa on enemmän proteiinia kuin valkuaisessa.

Salaatit mielletään usein kevyeksi vaihtoehdoksi, joten ihan vertailu mielessä seuraava. Happy Meal -ateria, eli hamppari + ranskalaiset sisältää 484 kaloria, kun taas Fiesta chilicbeef -salaatti 614 kaloria ja kastikkeen kanssa 650 kcal. Bic Mac – hampparissa kaloreita on 503. 

Osaan lasten (piltti yms) marja- ja hedelmäsoseista on lisätty sokeria.

LUE MYÖS:

HEDELMÄT- HYVÄ VAI PAHA?

TIEDÄTKÖ PALJONKO SOKERIA TODELLISUUDESSA SYÖT? 

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


KUKA NE MEIDÄN MIELIPITEET OIKEASTAAN LUO?

Mielikuvat ohjaa aika paljon meidän ajatusmaailmaa ja sitä, millä asenteella suhtaudutaan asiohin. Esimerkiksi monilla ruoka-aineilla voi olla ns. terveellinen historia, jonka vuoksi herättää aina paljon mielipiteitä, jos jonkun mielestä vanha kunnon maito ei olekaan se paras kalsiuminlähde tai ylipäätään terveellinen elintarvike. Tietysti pitkään käytössä olleilla jutuilla on enemmän luottoa takana, sillä ovathan ne toimineet hyvin jo monia vuosia, vai ovatko kuitenkaan? Onko monet terveyteen liittyvät asiat vain meille syötettyjä uskomuksia, joita emme osaa edes kyseenalaistaa, koska ”aina on ollut niin”.

En katso tv:tä sitä kovin usein, sillä illat vietän salilla jumpaten ja päivisin ei ole aikaa, eikä sieltä taida mitään silloin tullakkaan. Katson enemmän sarjoja ja elokuvia Netflixin yms. kautta. Telkkua tsiikaillessa naamalle iskee aina hurja mainoksien määrä ja usein tulee mietittyä, että voi pyhä sylvi mitä kuraa sieltä syötetään meidän verkkokalvoille. TV-mainokset eivät ole enää ainoa paikka missä mainostetaan, vaan sitä tapahtuu nykyään joka puolella. Ootko joskus vihannut jotain vaatetta, mutta parin kuukauden kuluttua huomaat ostavasi kyseisen muodissa olevan tekeleen? Luultavasti olet vain altistunut kyseiselle muoti-ilmiölle liian paljon ja luulet että oot alkanut pitämään siitä. :D

Yksi ilmiö on myös brändit joista tulee suosittuja somessa. Otetaan esimerkiksi Gymshark, jonka vaatteita mullakin on paljon. He ovat onnistuneet luomaan todella menestyneen brändin juuri somen ja some-julkkiksien avulla. Kun uusi vaate lanseerataan, myydään se loppuun samantien. Tämä aiheuttaa sen, että kyseisiä vaatteita halutaan entistä enemmän, koska niitä ei saa ihan milloin tahtoo. Koko kuvio on todella mielenkiintoinen ja myös tarkkaan harkittu.

Olen miettinyt myös somen vaikutusta omaan mielialaani. Itse oon huomannut miten suuri vaikutus sillä on millaisia tilejä seuraan esimerkiksi instagramissa. Huomaan, että tällä on ollut suuri vaikutus mm. siihen millainen oma vartaloihanteeni on nykyään. Seuraan paljon ns. positiivista energiaa antavia tilejä, sillä näillä on oikeasti vaikutusta myös omaan mielialaan ja ajatusmaailmaan. Tietysti luon itse omat mielipiteeni ja niin edelleen, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että koska esimerkiksi itselleni some on todella isossa roolissa myös ammattini takia, vaikuttaa se muhun ja itse voin valita, miten annan sen vaikuttaa. Jos jostain tulee huono fiilis tai aiheuttaa itselle riittämättömyyttä, lopeta sellaisen henkilön/tilin/blogin/tuben seuraaminen ja piste. :)

Aiemmin mainitut tv-mainokset ovat yksi tapa vaikuttaa ihmisten mieliin juuri sillä mielikuvan luomisella. Yritetään tietysti tehdä tuotteesta mahdollisimman houkutteleva. Olen tainnut joskus ennenkin kirjoittaa, että jos jollain ruoka-aineella on oma TV-mainos, sitä ei välttämättä kannata ostaa. Miettikääs nyt esim. Fitness-murot, kyseessä on siis jonkinlainen vehnän (?) palanen, johon on lisätty sokeria ja pahimmassa tapauksessa vielä sokerisempi ”jugurttipäällyste”. Mistäköhän se nimi fitness mahtaa tulla? Tuotetta mainostetaan täysjyvä sekä runsaskuituinen argumenteilla, mutta itseasiassa ravintokuitua ei ole mitenkään runsaasti (100 grammassa 8.7 g)  ja täysjyvääkin alle puolet, mitä nyt nopeasti tsekkailin. Sokerin määrä oli 100 grammaa kohden 37,6 g eli vaatimattomat 15 sokeripalaa. Siinäpä erinomainen aamiainen! :D Yleensä mainoksessa  joku solakka muikkeli napittaa paitaa päälle ja hymyilee, koska pysyy kunnossa kesät talvet, kiitos fitnessmurojen. Hmmm..

Miksei koskaan mainosteta kurkkua? Tai lehtikaalia? Toki näitä mainostellaan esimerkiksi kauppojen mainoksissa, missä tuotteita on tarjouksessa, mutta ei kyllä heti tule mieleen oikeasti terveellistä ruoka-ainetta, jolla olisi oma mainos? Tuleeko teille? :D

Anyway, mainoksien ideana on jopa huijata meitä uskomaan tuotteista joitain ihan muuta mitä ne oikeasti ovat. Joskus katson ihan suu auki, kun jotain mehua mainostetaan maailman terveellisimpänä ostoksena. Tietyillä sanoilla taitaa olla jonkinlainen terveellisen mielikuva luoma vaikutus, näitä on mm. proteiinipitoinen, täysjyvä, vähärasvainen, luonnollinen.. Terveellisyyden luo kuitenkin kokonaisuus, ei yksittäiset ominaisuudet.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook