TIESITKÖ NÄMÄ RAVINNOSTA?

Mielikuvat ja aiemmin asetetut mielipiteet asioista ohjaavat hyvin paljon toimintaamme. Tietyt mainoslauseet, kuten proteiinipitoinen, vähärasvainen tai vegaaninen luovat helposti mielikuvan terveellisestä tuotteesta. Terveellisyyden alle lukeutuu myös ruoka-aineita, jotka eivät välttämättä olekkaan niin terveellisiä. Toisaalta, kaikki on kiinni kokonaisuudesta ja siitä mikä sopii itselle. Elämäntavat ja runsas aktiivisuus vaikuttavat ymmärrettävästi esimerkiksi siihen, että painonhallinnan kannalta ei ole niin tarkkaa, paljonko sokeria tulee syötyä. Mutta miten lapset? Tai henkilöt jotka istuvat suurimman osan päivästä? Miksi meille yritetään syöttää niin paljon paskaa, jopa terveellisyyden taakse verhoiltuna?

En todellakaan tarkoita, että pitäisi hysteerisesti alkaa välttää kaikkea sokeria tai epäterveellisiksi miellettyjä tuotteita. Vaikka esimerkiksi hedelmissä on sokeria, on niissä myös paljon hyvää, mitä irtokarkeista ja herkuista puuttuu.

Uskon, että suurin osa teistä lukijoista, on niitä joilla on homma hanskassa. Kun suurin osa on hyvää, mahtuu mukaan myös vähemmän hyvää ja jopa huonoa ravintoa. Mutta valitettavasti me ollaan edelleen vain pieni osa ihmisistä, jotka elävät näin. Kokosinpa siis muutamia vertauskuvia ja ajatuksia ravinnosta, jotka saattavat hieman hämmästyttää jopa sellaista, joka tietää ravinnosta jo jotain.

Huomioikaa vertailussa, että monet kalori- ja sokerimäärät sekä ainesosaluettelot riippuvat myös valmistajasta, esimerkiksi suklaan tai mehun ravintosisältö voi hieman vaihdella valmistajasta tai tuotteesta riippuen.

Paketillisessa viinirypäleitä (500 g) on 39 sokeripalaa, kun taas levyllinen suklaata sisältää 46 palaa samaa ainetta. Myös banaani sisältää melko paljon sokeria, sillä kahdesta banaanista saa jo 15 palaa sokeria kehoonsa.

Juomalla litran hedelmämehua saat saman verran sokeria kuin syömällä suklaalevyn (n. 200 g). 

Proteiinipastojen lisätty proteiini on useimmiten vehnägluteenia. Siis lisättyä gluteenia.

Huonoksi vaihtoehdoksi mielletty punainen täysmaito sisältää saman verran kaloreita kuin hittituote Oatly ikaffe. Molemmissa on noin 60 kcal / 100 ml, kun taas kevyt maidossa on 46 kcal / 100 ml, mikä ei sekään ole kovin suuri ero täysmaitoon verrattuna.

Jopa joihinkin pakastevihanneksiin lisätään sokeria. Kannattaa aina tarkistaa mitä ostaa.

Moniin tuotteisiin lisätään ”myyvä” nimi, esimerkiksi kauraleipä voi todellisuudessa sisältää vain 15 % kauraa (tai vähemmän) kun todellisuudessa suurin osa jauhoista on vehnää.

Fruktoosi (hedelmäsokeri) voikin olla todellisuudessa jopa huonompi vaihtoehto kuin tavallinen sokeri. Elimistö käsittelee hedelmäsokeria eri tavoin kuin muita sokereita. Runsas sokerin saanti lisää maksan rasvoittumisen riskiä. Erityisen haitallista vaikuttaa olevan juuri fruktoosi. Joidenkin tutkimuksien mukaan on huomattu, että fruktoosia syömällä ei tule kylläiseksi, mikä johtaa usein vain liikasyöntiin.

Pakasteista löytyvä pinaattikeitto sisältää (valmistajasta riippuen) 11% pinaattia. Porkkanasosekeitossa taas on 30% porkkanaa. 

Tuotteen ravintosisältöä lukiessa, ensimmäisenä mainittu ainesosa on se jota tuotteessa on eniten. Esimerkiksi hedelmäjugurttien ravintosisällön järjestys on useimmiten: pastöroitu maito, sokeri ja sitten vasta hedelmä tai marja jonka mukaan tuote on nimetty. 

Erilaiset kasvi- ja pähkinäpohjaiset juomat ovat nousseet suureen suosioon. Mantelijuoma sisältää 2 % mantelia, suurin osa on vettä. Seuraavana ainesosalistalla tulee sokeri. Muita tuotteen sisältämiä ainesosia ovat trikalsiumfosfaatti, merisuola, stabilointiaineet (johanneksenleipäpuujauhe, gellaanikumi), emulgointiaine (auringonkukkalesitiinit), vitamiinit (riboflaviini (B2), B12, E, D2). Litra maksaa 2-3 €.

Kanamunan sisältämä kolesteroli ei ole yhteydessä tyypin 2 diabeteksen, sydäninfarktin ja muistisairauksien riskiin. Kaikkeen rasvansaantiin, oli se pehmeää tai ei, pätee kuitenkin terveyden kannalta sana kohtuus. 

Kanamunan keltuaisessa on enemmän proteiinia kuin valkuaisessa.

Salaatit mielletään usein kevyeksi vaihtoehdoksi, joten ihan vertailu mielessä seuraava. Happy Meal -ateria, eli hamppari + ranskalaiset sisältää 484 kaloria, kun taas Fiesta chilicbeef -salaatti 614 kaloria ja kastikkeen kanssa 650 kcal. Bic Mac – hampparissa kaloreita on 503. 

Osaan lasten (piltti yms) marja- ja hedelmäsoseista on lisätty sokeria.

LUE MYÖS:

HEDELMÄT- HYVÄ VAI PAHA?

TIEDÄTKÖ PALJONKO SOKERIA TODELLISUUDESSA SYÖT? 

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


KUKA NE MEIDÄN MIELIPITEET OIKEASTAAN LUO?

Mielikuvat ohjaa aika paljon meidän ajatusmaailmaa ja sitä, millä asenteella suhtaudutaan asiohin. Esimerkiksi monilla ruoka-aineilla voi olla ns. terveellinen historia, jonka vuoksi herättää aina paljon mielipiteitä, jos jonkun mielestä vanha kunnon maito ei olekaan se paras kalsiuminlähde tai ylipäätään terveellinen elintarvike. Tietysti pitkään käytössä olleilla jutuilla on enemmän luottoa takana, sillä ovathan ne toimineet hyvin jo monia vuosia, vai ovatko kuitenkaan? Onko monet terveyteen liittyvät asiat vain meille syötettyjä uskomuksia, joita emme osaa edes kyseenalaistaa, koska ”aina on ollut niin”.

En katso tv:tä sitä kovin usein, sillä illat vietän salilla jumpaten ja päivisin ei ole aikaa, eikä sieltä taida mitään silloin tullakkaan. Katson enemmän sarjoja ja elokuvia Netflixin yms. kautta. Telkkua tsiikaillessa naamalle iskee aina hurja mainoksien määrä ja usein tulee mietittyä, että voi pyhä sylvi mitä kuraa sieltä syötetään meidän verkkokalvoille. TV-mainokset eivät ole enää ainoa paikka missä mainostetaan, vaan sitä tapahtuu nykyään joka puolella. Ootko joskus vihannut jotain vaatetta, mutta parin kuukauden kuluttua huomaat ostavasi kyseisen muodissa olevan tekeleen? Luultavasti olet vain altistunut kyseiselle muoti-ilmiölle liian paljon ja luulet että oot alkanut pitämään siitä. :D

Yksi ilmiö on myös brändit joista tulee suosittuja somessa. Otetaan esimerkiksi Gymshark, jonka vaatteita mullakin on paljon. He ovat onnistuneet luomaan todella menestyneen brändin juuri somen ja some-julkkiksien avulla. Kun uusi vaate lanseerataan, myydään se loppuun samantien. Tämä aiheuttaa sen, että kyseisiä vaatteita halutaan entistä enemmän, koska niitä ei saa ihan milloin tahtoo. Koko kuvio on todella mielenkiintoinen ja myös tarkkaan harkittu.

Olen miettinyt myös somen vaikutusta omaan mielialaani. Itse oon huomannut miten suuri vaikutus sillä on millaisia tilejä seuraan esimerkiksi instagramissa. Huomaan, että tällä on ollut suuri vaikutus mm. siihen millainen oma vartaloihanteeni on nykyään. Seuraan paljon ns. positiivista energiaa antavia tilejä, sillä näillä on oikeasti vaikutusta myös omaan mielialaan ja ajatusmaailmaan. Tietysti luon itse omat mielipiteeni ja niin edelleen, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että koska esimerkiksi itselleni some on todella isossa roolissa myös ammattini takia, vaikuttaa se muhun ja itse voin valita, miten annan sen vaikuttaa. Jos jostain tulee huono fiilis tai aiheuttaa itselle riittämättömyyttä, lopeta sellaisen henkilön/tilin/blogin/tuben seuraaminen ja piste. :)

Aiemmin mainitut tv-mainokset ovat yksi tapa vaikuttaa ihmisten mieliin juuri sillä mielikuvan luomisella. Yritetään tietysti tehdä tuotteesta mahdollisimman houkutteleva. Olen tainnut joskus ennenkin kirjoittaa, että jos jollain ruoka-aineella on oma TV-mainos, sitä ei välttämättä kannata ostaa. Miettikääs nyt esim. Fitness-murot, kyseessä on siis jonkinlainen vehnän (?) palanen, johon on lisätty sokeria ja pahimmassa tapauksessa vielä sokerisempi ”jugurttipäällyste”. Mistäköhän se nimi fitness mahtaa tulla? Tuotetta mainostetaan täysjyvä sekä runsaskuituinen argumenteilla, mutta itseasiassa ravintokuitua ei ole mitenkään runsaasti (100 grammassa 8.7 g)  ja täysjyvääkin alle puolet, mitä nyt nopeasti tsekkailin. Sokerin määrä oli 100 grammaa kohden 37,6 g eli vaatimattomat 15 sokeripalaa. Siinäpä erinomainen aamiainen! :D Yleensä mainoksessa  joku solakka muikkeli napittaa paitaa päälle ja hymyilee, koska pysyy kunnossa kesät talvet, kiitos fitnessmurojen. Hmmm..

Miksei koskaan mainosteta kurkkua? Tai lehtikaalia? Toki näitä mainostellaan esimerkiksi kauppojen mainoksissa, missä tuotteita on tarjouksessa, mutta ei kyllä heti tule mieleen oikeasti terveellistä ruoka-ainetta, jolla olisi oma mainos? Tuleeko teille? :D

Anyway, mainoksien ideana on jopa huijata meitä uskomaan tuotteista joitain ihan muuta mitä ne oikeasti ovat. Joskus katson ihan suu auki, kun jotain mehua mainostetaan maailman terveellisimpänä ostoksena. Tietyillä sanoilla taitaa olla jonkinlainen terveellisen mielikuva luoma vaikutus, näitä on mm. proteiinipitoinen, täysjyvä, vähärasvainen, luonnollinen.. Terveellisyyden luo kuitenkin kokonaisuus, ei yksittäiset ominaisuudet.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


5 X RUOKA JOKA OLI ENNEN TERVEELLINEN, NYKYÄÄN EPÄTERVEELLINEN

Vuosien aikana ruokavalioni on muuttunut ja hioutunut pikkuhiljaa sellaiseksi kun se on nyt. Lueskelen aina välillä vanhoja tekstejä ja on hauskaa katsoa, miten ajatustyyli on muuttunut sen mukaan kun on kokeillut uusia juttuja ja myös oppinut uutta ruokavalion tiimoilta. Joku tuote mikä on ollut ennen ruokavalioni kulmakivi, onkin nykyään enemmänkin herkkupäivän harvinaisempi juttu.

Painotan tässä, että nämä ovat puhtaasti mun mielipiteitä. Mun epäterveellinen herkku voi olla jollekin toiselle terveellinen, jokapäiväinen ruoka. Sana terveellisyys onkin hieman kaksipiippuinen juttu, sillä kaikki ei sovi kaikille. Itse kuulostelen omaa oloa ja fiilistä, joskus sen parantuneen olon huomaa vasta kun kokeilee uutta. Jos jostain ruuasta tulee epämiellyttävä olo, lukeutuu se silloin omassa kategoriassa epäterveelliseksi. Söin viikonloppuna mm. alla olevia juttuja ja olo oli melko epämiellyttävä. Muistin taas, miksi syön niin kuin syön nykyään! :D

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

nykyistä settiä!

Tässä 5 x ruoka-aine, joka kuului ennen ruokavaliooni päivittäin, nykyään ei lainkaan tai ainoastaan herkkupäivään.

ruisleipä – Söin ennen päivittäin leipää, mutta nykyään en enää juuri milloinkaan. Alkuun leivän jättäminen tuntui hyvin vaikealta jutulta, mutta nykyään en enää kaipaa sitä. Mun mielestä leipä maistuu hyvältä vain kun siinä on kunnolla voita ja juustoa, joten on ollut parempi jättää se kokonaan pois. :D

pasta – Viittaan tässä tavalliseen vehnäpastaan, oli kyseessä täysjyvä tai ei, en koe, että suuren vehnäjauhomäärän syöminen tekee hyvää mun kropalle. Hiilarien tarpeessa syön mielummin riisiä, riisipastaa tai kikhernepastaa!

maitorahka – Itse en ole koskaan pitänyt maitorahkasta, varsinkaan siitä vähärasvaisesta, mutta myös minä söin sitä maitorahka-buumin aikoihin, tuolloin käytin paljon myös kreikkalaista/turkkilaista jugurttia. Nykyään en koe tarvitsevani mitään näistä, sillä syön mielummin kunnon ravitsevaa ruokaa kuin väliapalaruokia. =)

proteiinirahkat/vanukkaat/jugurtit – Menevät samaan kategoriaan kuin maitorahka. Sisältävät usein paljon sokeria/makeutusaineita/lisäaineita, joten valitsen mielummin vaikka itsetehdyn smoothien. Puddingit ja esimerkiksi erilaiset yöproteiinit sisältävät runsaasti kaseiinia, joka tekee ihostani samean ja olosta limaisen. Nämä ovat toki helppoja kiireessä, mutta ravintosisältö ei ole omaan silmääni kovin kummoinen, joten en koe tarvitsevani näitäkään enää nykyään.

kalkkunanakit – Entisen ruokavalioni kulmakivi, eli kalkkunanakit. :D Söin niitä joka päivä iltapalaksi, mutta nykyään valitsen mielummin jotain hieman ”luonnollisempaa”. Kyseiset nakit ovat toki kevyitä ja niissä on proteiinia, mutta kun kurkkaa tarkemmin ravintosisältöä, huomaa että sisältö ei ole kovin hääppöinen.

Onko teillä jotain juttuja, joita olette syöneet ennen paljon, mutta nykyään jääneet vain harvalle käytölle?