Rasvanpoltto ja aerobinen

Pitkästä aikaa treenijuttuja! Oon kirjoittanut tästä aiheesta joskus ennenkin ja sivunnut sitä silloin tällöin, mutta tulin tulokseen, että oon oikeesti kirjoittanut varmaan kaikesta mahdollisesta treenin ja ravinnon saralla, joten välillä tulee hieman toistoakin. Edelleen kysellään melko paljon rasvanpoltosta ja aerobisesta treenistä. Ajattelin siis kertoa oman mielipiteeni! Huomiottehan, että tyylejä on yhtä paljon kuin tekijöitäkin, joten mitään ehdotonta oikeaa tapaa ei varmaan ole olemassa, lisäksi yksilöllisiä eroja on myös.

haha

haha

Tässä lyhyesti eri sykealueista, ja kuinka voi tunnistaa millä treeniteholla milloinkin liikkuu:

  • Kun pystyt puhumaan urheilusuorituksen aikana, olet peruskuntoalueella (PK) = Reipas kävely, sauvakävely, kevyt pyöräily jne. Matalatehoinen liikunta polttaa suhteellisesti eniten rasvaa, mutta kokonaiskulutus on melko vähäistä.
  • Kun tunnet hengästyväsi ja puhuminen vaikeutuu, olet vauhtikestävyysalueella (VK) = vauhdikas lenkkeily, pallopelit, askelluksia/hyppyjä sisältävä ryhmäliikunta, spinning, vapaauinti, rullaluistelu jne. Kun liikunnan teho kasvaa, kasvaa myös kokonaiskulutus, mutta rasvan suhteellinen osuus pienenee.
  • Kun puuskutat kovaa ja puhuminen on jo mahdotonta, olet maksimikestävyysalueella (MK) = Nopeavauhtinen juoksu, kovatehoinen spinning, mäkivetotreenit, HIIT-treenit jne. Rasvan määrä on pieni, mutta energian kuluminen jatkuu vielä tunteja liikuntasuorituksen jälkeen.

Aloitetaan siitä, että liikkumiseen tarvitaan energiaa. Kaikki kehon liikuttaminen kuluttaa energiaa, eikä treenaaminen ole siis ainoa tapa. Tämän vuoksi hyötyliikunta on todella tärkeää, sillä sen avulla päivittäinen energiankulutus voi nousta huomattavastikin. Energianlähteitä ovat hiilihydraatit, proteiinit, rasva (ja alkoholi). Olette varmasti kuulleet rasvanpolttoaerobisista tyhjällä vatsalla? Kun liikutaan melko kevyellä tasolla, eli ns. peruskuntosykkeellä, (kävely/hölkkä) kehon pääasiallinen energianlähde on kehon omat rasvavarastot. Aamulla herätessä kehon glykogeenivarastot ovat meko tyhjillään, joten tyhjällä vatsalla urheilemisen aikana keho käyttää melko tehokkaasti olemassa olevia rasvavarastoja. Tällaisia suorituksia tehdessä, kannattaa huomioida, että treenin teho täytyy olla melko matala.

DSC00514

Kun treenitehot nousevat maksimikestävyysalueelle (voimakkaasti hengästynyt tila, jota ei pysty ylläpitää pitkään) elimistö käyttää pääasiallisena energianlähteenä hiilihydraattivarastoja ja rasvan määrä on pienempi, mutta hyvin olennainen asia, joka kannattaa huomioida on ns. EPOC-efekti, eli suomeksi jälkipolttonakin tunnettu termi, jolloin elimistö polttaa energiaa vielä tunnin pari itse treenin jälkeen. Tätä ei siis ei tapahdu kevyn treenin jälkeen, jolloin rasvan kulutuksen määrä on loppupeleissä sama kuin kevyemmällä treenillä tehtynä. Kovatehoisilla treeneillä hapenottokyky kehittyy paremmin kuin kevyillä suorituksilla. Kannattaa muistaa, että tällaiset treenit vaativat todellakin tsempaamista ja poistumista siltä tututlta mukavuusalueelta. Jos haluat testata tämäntyyppistä treeniä, tervetuloa spinnaamaan huomenna aamulla kl 10:15! 😀

Jos ajatellaan pelkkää rasvanpolttamista, näistä kahdesta vaihtoehdosta, minä suosin kovatehoisia intervaltreenejä. Paras tapa on jälleen kerran yhdistellä erilaisia treenitehoja. Kannattaa myös muistaa, että jos ei koskaan liiku peruskuntoalueella, ei peruskunto kehity. Tästä kertoo usein se, että syke nousee liikkuessa hyvin nopeasti suuriin lukemiin, jolloin koko peruskuntopohja niin sanotusti puuttuu. Liian kovaa, liian usein treenaminen voi johtaa myös ylirasitustilaan ja pahimmassa tapauksessa ylikuntoon. Sen vuoksi ei kannata vetää pelkkää hoocee-treeniä päivästä toiseen. Monipuolisuus kunniaan!

IMG_4734

Multa kysytään monesti, (ihan oikeesti!) että voiko laihtua jos ei käy aamuisin tyhjällä vatsalla lenkillä. Todellakin voi, eikä aamuaerobiset ole millään tavalla pakollisia. Kuten kerroin, hyöty tyhjällä vatsalla treenaamisessa on niin minimaalinen, ettei sillä loppuepeleissä ole kummempaa merkitystä. Eri asia on vaikka sitten ne fitness-kilpailijat, jotka tarvitsevat jokaisen minimaalisenkin hyödyn päästäkseen kisakuntoon. Sillä ei siis ole merkitystä mihin vurokaudenaikaan teet aerobisen, pääasia on ylipäätään tehdä se. Toisille sopii aamulla treenaaminen, toiset ovat parhaimmillaan illalla.

Tässä oli rasvanpoltosta lyhyesti aerobisen liikunnan osalta. Asiaa täytyy käsitellä myös voimaharjoittelun ja ruokavalionkin kannalta, joista kirjoittelen erikseen myöhemmin! Kivaa viikonloppua ystävät rakkaat <3


Asiaa sykkeistä ja sykemittarista

Heippa! Kuinkas moni teistä käyttää sykemittaria treenatessaan? Veikkaan, että nykyään aika moni. Itsellä on ollut erilaisia mittareita, mutta tällä hetkellä en käytä sykemittaria lainkaan. Syy siihen on kellon hajoaminen ja en ole ehtinyt/jaksanut korjauttaa sitä tai hankkia uutta.

Sykemittarista on paljon hyötyä treenatessa. Etenkin, jos harjoittelu on tavoitteellista, pystyy mittarin avulla kontrolloimaan mitä osa-aluetta treenataan. Jos esimerkiksi halutaan harjoittaa peruskuntoa, täytyy sykkeen pysyä tietyllä syke-alueella.

Jotta nämä sykerajat saadaan tietoon voi tehdä erilaisia testejä esim. tasotestin, josta voi lukea enemmän täältä, tai käyttää netistä löytyviä laskureita, jotka eivät tietenkään ole yhtä tarkkoja kuin testaukset. Olen itse tehnyt tasotestin juosten personal trainer – koulutuksessa. Maksimisykkeeni on 185.

Jokaisella meistä on yksilöllinen maksimisyke. Maksimisykkeen voi laskea erilaisilla kaavoilla, jolloin tulos on enemmänkin suuntaa antava. Yksi laskukaava on seuraavanlainen:

205 – 1/2 x ikä = laskennallinen maksimisykkeesi. Esim jos olet 20 -vuotias, niin 205 – 10 = 195.

Leposykkeen voi laskea laittamalla mittarin aamulla herättyään (voi tehdä myös muina vuorokauden aikoina) ja makaamalla hetken rauhassa, jolloin alin lukema on leposykkeesi. Mitä alempi leposyke sitä paremmassa fyysisessä kunnossa olet.

Yleisesti erilaiset sykealueet ovat:

Peruskuntoharjoittelu (PK) kasvattaa sydämesi kokoa, lisää hiussuonten määrää lihaksissa ja totuttaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä pitkäkestoiseen rasitukseen. 

Vauhtikestävyysharjoittelu (VK) puolestaan totuttaa kroppaasi kestämään maitohappoja sekä parantaa kykyäsi poistaa niitä lihaksistostasi suorituksen aikana. Vauhtikestävyys tarkoittaa prosentuaalisesti noin 70-85% harjoittelutehoa, eli käytännössä harjoittelu tapahtuu aerobisella alueella. 

Maksimikestävyysharjoittelu (MK) tapahtuu anaerobisen sykkeen ja maksimisykkeen välimaastossa. Maksimikestävyysharjoittelu opettaa kehoasi sietämään maitohappoja ja tehostaa solujen hapenkäyttöä. Tällaisella harjoittelulla saadaan aikaan myös EPOC efekti joka tarkoittaa kehon jälkipolttotilaa (afterburning), jolloin elimistö polttaa energiaa vielä tunnin pari itse treenin jälkeen. 

Sykemittari on siis kätevä treenikaveri, jonka avulla voi saada treenistä enemmän tehoja irti. Silti kannattaa opetella urheilemaan myös ilman kelloa ja oppia tunnistamaan omasta kropasta missä mennään. Tässä helppoja tunnistusmerkkejä niille, jotka eivät omista sykemittaria 🙂

  • Kun pystyt puhumaan urheilusuorituksen aikana, olet peruskuntoalueella
  • Kun tunnet hengästyväsi ja puhuminen vaikeutuu, olet vauhtikestävyysalueella.
  • Kun puuskutat kovaa ja puhuminen on jo mahdotonta olet maksimikestävyysalueella.

Sykemittarit näyttävät myös urheilusuorituksen aikana saavutetun kalorinkulutuksen. Kannattaa muistaa, että myös nämä ovat suuntaa antavia lukuja. Kello laskee kulutuksen sykkeen mukaan ja ne, joilla on luonnostaan korkea syke saavat yleensä aika huimia lukuja, vaikka todellisuudessa kulutettu määrä olisi pienempi. 🙂

suunto-m2-fuchsiaSykejuttuja olen kirjoittanut myös: täällä , ylikunnosta täällä.