INSPIROITUMINEN VS. ÄRSYYNTYMINEN

Sosiaalinen media tarjoaa nykyään todella paljon inspiraatiota, vinkkejä ja ohjeita lähes kaikille elämän osa-alueille. Välillä sitä oikein ahdistuu kaikesta tästä tarjonnasta ja joskus hyvällä tarkoitetut tipsit voivat aiheuttaa toiselle vain paineita. Faktahan on se, että kaikkia ei voi koskaan miellyttää omalla meiningillään. Joku voi inspiroitua toisen jakamasta treeniviikosta, kun taas toinen ahdistuu siitä. Ahdistumisen ja ärsyyntymisen voi yleensä peilata omaan elämään, sillä väitän että negatiivisia tunteita herättää asiat myös ne asiat, joista kokee itse huonommuutta. Jos omassa elämässä on ollut kiireitä tai jakso ettei liikunnalle ole jäänyt tilaa haluttua määrää, voi toisen täydelliseltä näyttävä treeniviikko vain ärsyttää.

Toisiin vertaaminen onkin asia joka on meillä varmasti sisäsyntyinen juttu. Aina sanotaan, että älä vertaa itseäsi muihin, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Somessa nähdään lisäksi vain ne elämän kohokohdat, joka saa oman alitajunnan uskomaan, että oma elämä on ihan pyllystä ja muilla kaikki on paremmin.

Mun mielestä on tärkeää, että jos joku some-tili tai henkilö aiheuttaa jatkuvasti vain ärsyyntymistä ja huonoa fiilistä, ei sellaista kannata seurata. Siitäkin huolimatta kannattaa myös kääntää negatiiviset ajatukset itseensä. Mistä ne tunteet johtuu, että joku henkilö tai asia aiheuttaa paineita tai ärsyyntymistä? Usein nimittäin tunteita, oli ne positiivisia tai negatiivisia, aiheuttavat asiat ovat itselle tärkeitä. Jos jokin asia herättää tunteita, on sillä usein joku yhteys itseesi. Ei välttämättä suoraan, mutta jotain kautta. Ehkä pelkäät asiaa alitajuntaisesti tai sinulla on menneisyydessä tapahtunut jotain, miksi asia aiheuttaa tunnereaktion. 

Oon itse huomannut, että jos omassa elämässä on vaihe, jolloin tuntuu että on vaikka aikaansaamaton ja kaikki ei ole kuten toivoisi, silloin toisten superpositiiviset jutut ja hehkutukset voivat aiheuttaa vain enemmän paskaa fiilistä. Silloin kun itsellä on kaikki hyvin, tulee kiinnitettyä vähemmän huomiota myös muiden elämään. Kateus on yksi aika yleinen tunne ja usein negatiiviset tunteet laitetaan kateuden piikkiin, mutta syyt voivat olla muitakin. Kuten aiemmin mainitsin, tunnereaktio voi johtua myös siitä että itsellä on paljon epävarmuuksia tai traumoja asiaan liittyen, eikä omia tunteita osata käsitellä, joten ne purkautuvat sitten tällaisena muotona ulos.

Maailmasta ei voi koskaan poistaa kaikkia niitä asioita ja ihmisiä jotka ärsyttävät. Asioita ja epäkohtia on ok nostaa esiin, mutta on myös hyvä oppia käsittelemään omia tunteita ja miettiä miksi joku asia saa niin suuren tunnekuohun aikaiseksi. Ennen sosiaalista mediaa ei ollut mahdollista olla kanssakäymisessä niin monen erilaisen ihmisen kanssa kuin nykyään.

Yhdellä ihmisellä voi olla jopa miljoonia seuraajia ja niiden joukossa niin monia erilaisia henkilöitä, ajatuksia ja arvoja, että on väistämätöntä, että mitä ikinä tämä henkilö tekee, se aiheuttaa tunnereaktion jossain ihmistyypissä. Tämä sama toistuu pienemmässä mittakaavassa meidän kaikkien elämässä ja koska on mahdotonta vaikuttaa toisiin, ainoa henkilö johon oikeasti kannattaa panostaa ja vaikuttaa on oma itsensä!

Keskity omaan juttuun ja toimi omien arvojesi mukaan. Älä anna muiden sanomisten vaikuttaa liikaa valintoihin joita teet. Ole ystävällinen muille ja vaikka jonkun tekemiset tai sanomiset eivät kohtaa sun arvoja, ole kohtelias ja toimi kuten toivoisit itseäsi kohtaan toimittavan tällaisessa tilanteessa.

Herättääkö ajatuksia? Oletko huomannut ärsyyntyväsi tietynlaisista asioista tai luonteista ja mistä se voisi viestiä?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


INSPIROIMISTA VAI OMAN EGON PÖNKITTÄMISTÄ?

Nykyään pitäisi aina inspiroitua jostain tai vähintään inspiroida muita. Väitän, että monet vaikuttajat ja somessa puuhailevat pukevat myös muiden inspiroimisen oman egon pönkittämiseksi, tai oman bisnestoiminnan buustaamiseen. On hienoa motivoida muita, mutta missä menee raja inspiroimisen ja alas painamisen välillä? Kehuja, fanitusta ja ihailua on kiva saada, mutta millä hinnalla? En halua yleistää, mutta koska nykyään moni somen käyttäjä kokee ahdistusta sosiaalisesta mediasta ja voi jopa huonosti sen vuoksi, on selvää että myös positiiviseksi tarkoitettu sisältö voi aiheuttaa pahaa oloa muille.

Nykyään somessa näkyy paljon myös niitä huonompia päiviä ja tästä on tullut jopa trendi jakaa omia negatiivisia tuntemuksia sekä itkemistä kameran edessä, mutta välillä tuntuu että niitäkin jaetaan vain siksi että saisi kehuja sekä huomiota kuinka nyt uskaltaa näyttää sen huonommankin puolen elämästään.

Pystyykö somessa olemaan edes täysin aito, vai onko taustalla aina jollain tavoin oman edun tavoittelu; seuraajien ihannointi tai uusien seuraajien hankkiminen? Siinäpä vasta kysymys! Ja hei, oon varmasti itsekin sortunut samaan joskus, sillä uskon että ihminen on luonnostaan sellainen joka nauttii huomiosta ja vaikka niistä kehuista.

Olen alkanut miettiä myös omaa sisältöäni ja huomannut, että tiedostamatta tai tiedostaen sitä jakaa helpoimmin tiettyjä asioita ja jättää tiettyjä pois. Taustalla on tietysti ajatus myös siitä mitä aihealuetta oma kanava pitää sisällään, mutta siltikin sitä on helppoa luoda esimerkiksi tietynlaista imagoa halutessaan. Ja toinen puoli on myös se, että aina on joku joka pahastuu jostain, et voi miellyttää kaikkia. Ajatuksena tässä on kuitenkin se, että onko se inspiroiminen oikeasti niin vilpitöntä vai onko taustalla vain saada ihailua?

On muutama lause ja sanonta, joka särähtää aina omaan korvaan ikävästi ja olenkin suomentanut perään, miten ajattelen asian oikeasti olevan. Näitä voi lukea myös pilke silmäkulmassa, sillä kuten jo aiemmin mainitsin, ei voi yleistää. 😀

SOME – SUOMI sanakirja:

Jos mä pystyn siihen niin säkin pystyt =  Omaan niin suppean ajattelumallin, että kuvittelen kaikkien olevan samassa elämäntilanteessa, omaavan samat mahdollisuudet ja arvot kuin itselläni on.

Syö/treenaa/tee niin kuin mä = En ole koulutettu, enkä osaa katsoa ihmistä yksilönä, joten kuvittelen, että ainoa oikea keino on tehdä kuten minä.

Mä oon tänään treenannut kahdesti, siivonnut asunnon ja hoitanut omat ja naapurienkin lapset, mut hei, sun ei tarvii pystyä samaan. Oot hyvä just noin. = Haluan tuodaa omaa erinomaisuutta ilmi ja samalla kieroituneella tavalla painaa muita alas.

Niin makeita juttuja tulossa ja tänään tapahtui vaikka mitä, mutta kerron ehkä sitten myöhemmin kun voin avata asiaa tarkemmin. = Pakko saada huomiota hinnalla millä hyvänsä.

Herättääkö tämä aihe teillä jotain ajatuksia?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


VAHINGONILO ON PARAS ILO

Näin sosiaalisen median aikakautena nousee esiin paljon ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia. Kun jengi tuo mielipiteitään ja ajatuksiaan ilmi somessa ja keskustelupalstoilla ja kun sen voi tehdä vielä anonyymisti, kertoo se paljon millaisia tyyppejä maa päällään kantaa.

Viime päivinä mediassa on pyörinyt paljon erään fitnessvaikuttajan vangitsemisestä ja rikosepäilyistä. Tästäkö riemu repesi, siis ihan kirjaimellisesti repesi. Tuntuu, että suurin osa kannanottajista on ollut nimenomaan hyvinkin iloinen tästä tapahuneesta. Vahingonilo on oikeen paistanut kommenteista ja ajatuksista, joita on munkin silmiin osunut, koska juttua olen mielenkiinnolla seurannut.

Olen sitä mieltä, että rikoksista tulee saada rangaistus, mutta en ymmärrä miksi julkiset henkilöt pitää suoraan sanottuna nylkeä tuolla netin syövereissä. Hekin ovat ihmisiä ja jokainen voi ehkä kuvitella, miltä tuntuisi saada tuhansia vihaviestejä, kommentteja ja keskustelun aloituksia netissä. Jokainen meistä on ihan varmasti tehnyt virheitä, joista saisi skandaaleja ja lööppejä, mutta miltä se tuntuisi jos kaikesta tulisi julkista?

Itse en tunne tätä kyseistä henkilöä, mitä nyt uutisista ja somesta joskus seurannut, joten mulla ei ole siinä mielessä puolueellisuutta tässä keississä. Tiedän, että hän on elänyt luksuselämää ja näyttää hyvälle, joten siinä varmasti ne suurimmat kateuden aiheet tulevatkin. Monia näyttää ärsyttävän, jos joku pääsee helposti hyvään asemaan elämässä, mutta sehän ei suoranaisesti ole pois keneltäkään muulta. Kai se on ihmisluonnolle normaalia, että toisen epäonnesta iloitaan ja onnea kadehditaan?

Pienemmässä mittakaavassa tämä on mun mielestä ihan normaalia, esimerkiksi jos oman lomamatkan aikana Suomessa sataa, suurin osaa iloitsee lomastaan enemmän! 😀 Mutta kun asiat menevät niin henkilökohtaisuuksiin, että toisen ihmisen elämä jopa tuhoutuu, ollaan jo ihan väärillä urilla. Sanon tämän taas, mutta kannattaa aina miettiä, miltä itsestä tuntuisi ja miten toivoisit muiden kohtelevan sinua vaikealla hetkellä.

Tämän postauksen tarkoitus ei ole ottaa kantaa tähän kyseiseen tapahtumaan ja siihen onko joku syyllinen vai syytön, vaan ottaa kantaa ihmisyyteen, empaattisuuteen ja toisen ihmisen huomioon ottamiseen. Omia tunteita ei välttämättä voi hallita ja uskon, että on normaalia tuntea kateutta tai vahingoniloa, mutta isoin mutta on siinä että kaikkia mielipiteitä ei aina tarvitse välttämättä tuoda julki, etenkään silloin jos siitä ei seuraa mitään hyvää kenellekkään! Se, mitä tuntee muita kohtaan heijastuu kuitenkin aina jollain tavoin itseensä, sillä esimerkiksi vahingonilo on usein tietynlaista epävarmuutta, jolloin toisen epäonni buustaa itsetuntoa ja omaa varmuutta. Kaikkiin tunteisiin löytyy yleensä vastaus ihan omasta itsestä.

Rauhaa ja rakkautta ruudun sinne puolen! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


MITEN HINNOITELLA OMA ARVONSA SOSIAALISESSA MEDIASSA?

Rahapostaukset ovat täyttäneet sosiaalisen median viime viikkojen aikana ja mielestäni on mahtavaa, että näistä asioista puhutaan. Yksi aiheeseen liittyvä asia, joka itseänikin on mietityttänyt paljon on se, minkä arvoinen oma status on somessa.

Paljonko palkkaa voi siis pyytää Instagram, Youtube tai blogiyhteistöistä? Luin taannoin artikkelin, jossa kerrottiin suurimpien IG-starojen palkkauksesta ja esimerkiksi listauksen ykkönen, Kylie Jenner kuittaa miljoona dollaria yhdestä yhteistyöpostauksesta Instagramissa. Omia seuraajamääriä on ehkä hieman haastavaa suhteuttaa Kylien tasoon, joten miten sitä osaisi pyytää riittävästi, mutta ei kuitenkaan liikaa?

Täytyy sanoa, että tätä aihetta on tullut mietittyä paljon itsekin. Tätä palvelua ennen, oikeastaan missään ei ole ollut mitään suuntaa antavia ohjeita miten hinnoitella työnsä.  Ja näin jälkikäteen hieman harmittaa, miten halvalla sitä on omia palveluitaan myynyt, etenkin blogin alkuajoilla. Mulla oli suurimmat kävijämäärät muutamia vuosia sitten (jopa 500 000 kävijää per kk) mikä tarkoittaa, että markkina-arvokin oli tietysti aika kova. Tuohonkin aikaan sain paljon yhteydenottoja yrityksiltä, jotka halusivat tehdä yhteistyötä pelkästään tuotevaihtoa vastaan. 😀 Riippuu tietysti paljon tuotteesta ja sen arvosta, mutta pelkillä tavaroilla ei laskuja makseta, eikä kanneta ruokaa kaupasta. Tätä voisi verrata siihen, että menisit töihin ja esimiehesi ehdottaisi että saat tässä kuussa palkkasi kosmetiikan muodossa. Suostuisitko?

Itse olen kirjoittanut vuodesta 2013 portaalin alla, mikä tarkoittaa että saan palkkani pääosin portaalin kautta. Tämä on ollut turvallinen tapa, mutta viime aikoina olen miettinyt asiaa myös toiselta kantilta. Olisko jonkinlainen muutos hyvästä? Pitäisikö ottaa asioita enemmän omiin käsiin?

No mutta, mennään nyt itse asiaan, eli työkaluun jonka avulla voit laskea oman arvosi sosiaalisen median parissa. Social Bluebook on palvelu, johon rekisteröidytään. Tämän jälkeen yhdistät somekanavasi palvelun alle ja samalla annat palvelulle oikeuden tarkastella analytiikkaasi. Kanavat, joita palveluun voi lisätä ovat blogi, Youtube, Instagram, Facebook (täytyy olla yli 1000 tykkääjää sivulla) ja Twitter. Blogi täytyy olla liitetty Google Analyticsin alle, jotta saadaan riittävästi lukuja käyttöön.

Social Bluebook antaa maksimi- ja minimiarvon (dollareissa) yhteistyölle, joten sen avulla saa hieman osviittaa siitä paljonko yhteistöistä voi pyytää. Palvelu laskee arvon tavoittamisen, katselujen, katseluaikojen, tykkäyksien ja kommenttien avulla. Arvoon vaikuttaa myös yhteistyöpostauksen kuvien tai videoiden määrä. 

Jos palvelusta ottaa maksullisen version (4,99 / kk) voi sinne lisätä useamman somekanavan. Ilmaispalvelussa sinne voi lisätä vain yhden, mutta jos tahtoo tsekata usemman kanavan arvon, poistaa vain edellisen ja lisää uuden. Samasta raportista näkee myös oman kanavan statistiikkaa esimerkiksi ikäjakauman, sukupuolen ja sijainnin mukaan, minkä avulla on helppo kertoa yhteistyökumppanille, millaista yleisöä omat julkaisut tavoittaa!

Nyt olisikin mielenkiintoista tietää, onko palvelu tuttu muiden alalla työskentelevien parissa, vai onko teillä jokin muu keino, miten hinnoitella työnne? Tästäkin asiasta olisi hyvä saada keskustelua aikaiseksi, että myös yritykset ymmärtäisivät sen, ettei pelkkä tuotepalkkio voi olla maksu työstä.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


REALITY CHECK – ASIAT JOITA EI SOMESSA NÄE

Somesta ja sen vaikutuksista kirjoitetaan paljon ja itselle tämä on aina mielenkiintoinen aihe, sillä työskentelen myös somessa. Musta tuntuu, että sosiaalinen media vaikuttaa meihin kokoajan enemmän ja enemmän, eikä aina vain positiivisesti.

Muutamia vuosia sitten mua nauratti, kun jotkut ihmiset pohtivat ja stressasivat ihan hirveästi sitä mistä kukin tykkää somessa. Mietittiin kuka tykkää omista kuvista ja minkä takia joku ei tykkää. Mulle tykkäämiset eivät olleet mitenkään ”big deal” enkä ajatellut kovinkaan paljon millaista sisältöä pitäisi tai kannattaisi postata esimerkiksi instagramiin. Tänä päivänä asiat ovat kuitenkin eri tavalla. Sosiaalinen media vaikuttaa ihan hirveästi meidän elämään, ajatuksiin, tuntemuksiin ja fiilikseen.

Monesti syytetään somea ja mediaa sen luomista paineista, mutta harvoin ajatellaan, että me itse vaikutetaan ihan hirveästi siihen, millaiset asiat ovat pinnalla ja millaiset kuvat ovat suosittuja. Niillä tykkäämisillä ja tykkäämättä jättämisillä on nimittäin suuri merkitys tähän kaikkeen.

On ihan selvää, että tietynlaiset julkaisut keräävät helpommin huomiota. Mun alalla ne ovat kehosta tai pakaroista otetut vähäpukeiset kuvat. Vähäpukeiset kuvat ovat ylipäätään nykypäivänä ihan normikauraa, eikä ole mitenkään erikoista että jengi postailee pikkarikuvia someen. 😀 Jotenkin ihan älytöntä, mutta kai silti nykypäivää. Suositut tilit ja kuvat määrittävät paljon sitä mitä iskeytyy meidän verkkokalvoille ja edesauttaa sitä, mitä ihmiset tuottavat tileillään. Tämä on siis oravanpyörä jota kannattaa itsekin miettiä. Sun toiminta on myös tavallaan äänestämistä sen eteen mitä siellä somessa näkyy ja menestyy.

Paljon puhutaan siitä, ettei some ole todellisuus, mutta siltikin on vaikea ymmärtää mitä kaikkea niiden kuvien takana tai niiden lisäksi tapahtuu. On ihan luonnollista jakaa hyviä ja kivoja asioita ja jättää ne tylsät, negatiivisemmat asiat julkaisematta. Aloin miettiä myös omaa some-käyttäytymistäni ja tässä on esimerkiksi ihan tavallisen lauantain tarina kuvina:

Mielikuva: Aikaisin aamusta muokkailen spinning-tunnin listaa ja lähden hyvillä fiiliksillä ohjaamaan tuntia! Tunnin jälkeen syön pari sisun uutta suolasalmiakkia, kurvaan lidlin kautta hakemassa kauraleipiä.

Todellisuus: Nukun todella huonosti, jonka vuoksi herään aikaisin ja tämän vuoksi mulla on aikaa muokata spinningin listaa. Väsy painaa ja olo on hieman puolikuntoinen, mutta lähden silti töihin. Jumppa sujuu hyvin, mutta ääni lähti melkein kokonaan ja olo on hieman voimaton.

Löydän autosta viime viikonloppuna ostetut sisut, jotka olivat todella hyviä. En syö yhtäkään, mutta nappaan kuvan tarinaan. Päätän hakea Lidlistä kauraleipiä, koska aamupala jäi kokonaan syömättä aamulla. Kaupasta kiirellä kotiin, sillä päivällä on ohjelmaa ja mulla paljon tekemistä tätä ennen.

Mielikuva: Lauantain kunniaksi kokkailen herkullista pizzaa, ulkoilen ja olen kaverin synttäreillä!

Todellisuus: Järjestämme kaverille yllätys-synttärit, jonne minä teen pizzapohjat. Vaivaan taikinan pienessä kiireessä jumpan jälkeen ja lähden (kiireessä) kohti kemuja. Nenä vuotaa kuin niagran putous, eikä edes meikki peitä punaiseksi niistettyä nenää ja suupieliä. Nappaan kuvan kävellessäni kotiovelta autolle. Eksyn reitiltä ja saavun juhliin samaan aikaan kuin sankari itse (vaikka piti olla paikalla aiemmin). 😀

Mielikuva: Ihanaa juhlintaa, skumppaa ja herkkuja. Illaksi on varmasti luvassa juhlimaan lähtöä ja lisää skumppaa!

Todellisuus: Ihanat juhlat ja kiva nähdä ystäviä sekä jutella rauhassa. Hyvää sapuskaa, mutta ei skumppaa eikä sen kummempaa juhlimista. Lenssuinen olo vie hieman voimia. Kotona jo kello 18:00 ja loppuilta rennosti kalsareissa sohvalla. 😀 

Ja tässä tosiaan esimerkki ihan tavallisesta päivästä, jolloin ei siis todellakaan ollut tarkoitus antaa vääränlaista kuvaa päivästä, mutta mitä pelkät kuvat voivat silti saada aikaseksi. Monesti oletetaan paljon juuri sen perusteella mitä nähdään ja sitten kun nähdään vain kivoja juttuja, ajatellaan helposti että kaikilla muilla on aina kivaa, vaikka ei ole.

Yllä oleva kuva voisi herättää ajatuksen, että se on napattu raikkaalla talvilenkillä ulkona, mutta todellisuudessa kuva on otettu meidän takapihalla, jonne mentiin vain ottamaan parit fotot ja siitä samantien sisälle lämpöiseen. 😀 Pieniä juttuja, mutta kertoo juuri sen, että se mitä näet, ei aina ole se miten asiat oikeasti ovat!

Täällä ollaan btw nyt jonkun ihme taudin kourissa. Tuo viikonloppuinen olotila parani sunnuntain aikana ja olin eilisen töissä, mutta illalla iskikin sitten ihan jäätävät olot ja koko yön ajan sain outoja vatsakipukohtauksia. En ole siis nukkunut juurikaan ja heti jos syön jotain, kipukohtaus iskee päälle. 🙁 Eipä auta kuin kävästä lääkärissä ja sitten lepäillä ja toivoa parantumista.

Kivaa ja aktiivista tiistaita silti kaikille teille! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook