#SOKERITONSYYSKUU – MITEN MENI?

Vitsit nämä päivät menee niin nopeesti, ettei ehdi paljon hengähtää, kun onkin jo ilta. Samaa vauhtia tuntuu menevän myös nämä kuukaudet, sillä just vasta vaihtui syyskuu ja nyt ollaankin jo lokakuun kolmannessa. Syyskuun haasteena oli minimoida kaiken sokerin syönti ja ajattelin tehdä pientä yhteenvetoa tästä ajasta. Saatte mielellään kommentoida omia kokemuksia ja fiiliksiä kommenttiboksiin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Omalla kohdalla kyseessä ei ollut mikään kovin suuri muutos, koska nykyään oma sokerin käyttö on muutenkin melko vähäistä. Kesän jäljiltä olo oli kuitenkin normaalia turvonneempi, joten pieni siistiminen teki oikeastaan vaan hyvää!  Oon noudattanut suurpiirteisesti Bikini Body Bootcampin ruokavaliota ja treenaillut normaalisti. Suurpiirteisesti tarkoittaa siis, että välillä oon saattanut käydä lounaalla jossain salaattibuffeessa tai oon tehnyt viikonloppuna raakasuklaata. Kaikki on sujunut oikeestaan tosi iisisti, sillä ruokarytmit on muutenkin hyvin hallussa kevään ja alkukesän dieetin jäljiltä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ihan vaan kuukaudessa oon kyllä huomannut pientä muutosta kehonkoostumuksessa ja olotilassa. Oon taas saanut olla se oma energinen itseni ja ylimääräiset ”pöhötyksetkin” ovat nyt lähteneet. Olo on oikeestaan tosi hyvä ja oon tällä hetkellä tosi tyytyväinen itseeni. Ainahan voi kehittyä ja olla paremmassa tikissä, mutta tällä hetkellä tämä riittää oikeen hyvin. Suorituskyky on se kaikista tärkein juttu ja etenkin viime viikolla treenit kulki ihan superhyvin. Tuo viime viikon hyvä buugi johtui selkeästi myös siitä, että mulla oli kaksi lepopäivää yhden sijaan. Täytyy siis jälleen painottaa levon ja palautumisen tärkeyttä. Mielestäni on paljon mukavampaa treenata kun olo on energinen ja kroppa toimii kuten pitää.

Ajattelin oikeastaan jatkaa samalla meiningillä, eli perusasiat pidetään kunnossa ja sitten jos välillä tarvii vähän löysää niin se on ihan ok!

Miten teillä on sujunut?

kuvat: Riikka


KINUSKINEN VALKOSUKLAA-KARPALOKAKKU JA #SOKERITONSYYSKUU

Aika on taas mennyt hurjan nopeesti, sillä en meinannut uskoa silmiäni kun katsoin kalenteria tänään. Syyskuu vetelee viimeisiään ja olisi aika ottaa pieni tsekkaus sokerittomaan syyskuuhun! Omalla kohdallani haaste on sujunut aika helposti, sillä tekemistä on piisannut sen verran, etten ole ehtinyt edes ajatella koko asiaa. :D Viime viikonloppuna iski kuitenkin makeanhimo ja päätin valmistaa raakakakun, joka vie pahemmankin sokerihampaan kolotuksen mukanaan. Itse olen juuri niitä tyyppejä, joka nauraa salaa kun joku kertoo, että tää ja tää on niin täyteläistä että pala riittää. Jep jep, ei päde meikäläiseen, ainakaan kovin usein. Tämä kakku on kuitenkin oikeasti sen verran stydiä tavaraa, että vähempikin riittää. Kannattaa kokeilla! :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pohja:

  • 1 pussi (140 g) Anydayn suolattuja pähkinöitä
  • 1,5 dl kaurahiutaleita

Sekoita aineet tehosekoittimessa ja painele sormin irtovuuan pohjalle.

Kinuski:

  • 1 pussi (150 g) mulperimarjoja
  • 1 kauhallinen vaniljan/vanilja-valkosuklaan makuista heraproteiinia TAI aitoa vaniljaa + makeutusta
  • n. 100 g karpaloita

Liota mulpereita hetki vedessä, jonka jälkeen sekoita kaikki aineet tehosekoittimessa. Sekaan voi laittaa hieman vettä helpottamaan blendausta. Kaada kinuski pohjan päälle, jonka jälkeen kaada päälle karpaloita.

Valkosuklaa:

  • 70 g kaakaovoita
  • 2-3 rkl kookosöljyä
  • 2 rkl tocoa
  • 1 kauhallinen vanilja-valkosuklaan makuista heraproteiinia TAI aitoa vaniljaa + makeutusta

Sulata kaakaovoi ja kookosöljy vesihauteessa, jonka jälkeen sekoita sekaan toco ja heraproteiini. Kaada valkosuklaa kinuskin ja karpaloiden päälle ja laita kakku pakkaseen noin 1o minuutiksi. Kakku säilyy pakkasessa pitkään!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka valmistuksessa on useampi vaihe, on prosessi hyvin nopea, eikä valmistamiseen mene kuin kymmenisen minuuttia!


MATKANI SOKERISYÖPÖSTÄ KOHTUUKÄYTTÄJÄKSI

Kuukauden haasteena on siis #SOKERITONSYYSKUU2016 ja ajattelin kirjoitella sen tiimoilta tarinaa suhteestani sokeriin. Omien muistikuvieni mukaan en ollut lapsena mikään kova karkin kuluttaja, eikä ruoka tai syöminen ollut muutenkaan mikään ongelma. Harmillista myöntää, mutta olen itse aiheuttanut omat ongelmani tämän asian kanssa. Jossain vaiheessa aloitin erilaisia (liian tiukkoja) laihdutuskuureja, joiden aikana karkit ja herkut olivat tietysti kiellettyjä. Tällainen kieltäminen on sitten tietysti saanut aikaan sen, että himoitsee kaikkea mitä ei saa syödä. En ole koskaan ollut mikään sokerihiiri siinä mielessä, että olisin syönyt päivittäin herkkuja, mutta karkkipäivä(t) lähtivätkin sitten käsistä ihan huolella. Vaikka mässyt olisi rajattu yhteen tai kahteen päivään, en näe kuitenkaan mitään järkeä siinä, että syödään itsensä siihen hirveään olotilaan. Mun kohdalla puolen kilon karkkisäkki ei tunnu missään ja sen jälkeen maistuu yleensä vielä jotain muutakin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nämä karkkipäivät eivät sinänsä vaikuttaneet ulkomutoon kovinkaan paljoa, sillä urheilin kuitenkin niin paljon, ettei muutaman päivän kalorien ylitys haitannut, mutta se olotila.. Olen ennenkin kertonut että sokerin syöminen saa minussa aikaan epämotivoitunutta, masentavaa ja ärtyisää oloa. Pystyn ja pystyin kyllä katkaisemaan syömingit siihen yhteen tai kahteen päivään, mutta lopulta en nähnyt siinä enää mitään järkeä, että kärsin pari päivää hirveästä sokeri-darrasta jälkeen päin.

Nyt kun mietin tätä koko prosessia niin pahinta tässä herkuista irtautumisessa oli se ajatus, ettei enää olekaan karkkipäivää joka viikko. Omia tapoja on vaikea muuttaa, kun on tottunut johonkin ja toistanut sitä riittävän pitkään. Tuntuu turvalliselta tehdä kuten aina ennenkin. Tämä pätee molempiin suuntiin, sillä sitten kun uskaltaa ottaa sen askeleen että päästää irti huonosta tavasta, huomaakin ettei se ollut sen kummempaa. Luopuminen tuntuu pahemmalta ajatuksen tasolla kuin se oikeasti on.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Omalla kohdalla tähän muutokseen meni suunnilleen vuosi ja nykyään joka viikkoiseen ähkyyn vetäminen tuntuu lähinnä utopistiselta ajatukselta. Tottakai sitä tulee joskus syötyä ”ohi ruokavalion”, mutta nykyään homma on enemmän satunnaista kuin säännöllistä. Mun mielestä kaikista tärkeintä on löytää se tapa, mikä sopii itselleen parhaiten. Itse tykkään kokkailla ja leipoa, joten viikonloppuisin olenkin valmistanut jotain terveellisempää hyvää, jolloin ei tarvitse luopua siitä, että viikonloppu ja arki eroaisi jollain tavalla.

Vaikka kyseessä on loppupeleissä melko harmiton asia, voi pienillä muutoksilla olla suurikin vaikutus omaan olotilaan. Usein tämän huomaa vasta kun tekee sen muutoksen ja kokeilee uutta.

Mun vinkit sokerikoukusta irtautumiseen:

  • Syö säännöllisesti ja riittävästi terveellistä ruokaa, jolloin mieliteot pysyy hallinnassa.
  • Harrasta liikuntaa, se vie ajatukset pois syömisestä ja usein liikunnan jälkeen haluaa syödä terveellisesti.
  • Erilaiset ruokahimot voivat johtua ravintoaineiden puutteesta, jolloin terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on avain asemassa kun halutaan irtautua sokerikoukusta.
  • Valmista vaihtoehtoisia herkkuja ja muista että kestää hetken, ennen kuin makuaisti tottuu uusiin makuihin.
  • Nuku riittävästi, väsyneenä keho alkaa huutaa nopeaa energiaa!