PARASTA JA PAHINTA RYHMÄLIIKUNNASSA?

Heippa vaan kaverit! Kiitos jo kaikille edelliseen postaukseen kommentin jättäneille, sain jo hyvin vahvistusta ja tietoa tähän syke-asiaan. Vastailen vielä kaikille tarkemmin, kunhan tästä ehdin! Kommenteissa toivottiin myös enemmän jumppajuttuja ja mielellään niistä kirjoittelenkin, sillä pitkälti niiden parissa mun päivät pyörii.

Kaikissa asioissa on hyviä ja huonoja puolia, kuten myös ryhmäliikunnassa. Mikä on siis ihan parasta ja mikä taas harmittaa aika ajoin..

Parasta on..

Se, että ei edes huomaa treenaavansa, kun homma on niin kivaa! Monesti sitä tulee tehtyä hurjan kovakin suoritus ihan huomaamattaan.

Aerobinen kunto kohenee ihan hullun hyväksi! Tämä auttaa lajissa kuin lajissa. Myös rautaa on helpompi nostaa kun hommat ei kaadu siihen ettei happi kulje.

Yhteishenki. Tekemisen meininki ja tsempin saaminen muilta. Kreiseimmät jumppatyypit tietää, ettei se jumppa ole pelkkä treeni, vaan kokonaisvaltainen kokemus! 

Tunne treenin jälkeen! En saa mistään muusta treenistä samaa euforiaa kuin hyvästä ryhmäliikunta-tunnista! Kunnon hikinen treeni ja siihen päälle suihku ja olo ei voisi olla freshimpi! :D

Musiikin tuoma energia! Joskus sitä tuntee ihan kylmiä väreitä, kun hyvä biisi pauhaa kunnon jytällä ja voin vaikka vannoa, ettei samaa suoritusta saisi tehtyä hiljaisuudessa. Musiikin voima on käsittämätön tässä lajissa!

Kun jumppaa paljon, voi syödä huoletta melkeinpä mitä tahansa! Ryhmäliikunta onkin oiva keino nostaa kulutusta ja samalla parantaa hapenottokykyä hyvässä jengissä!

Jos ei tiedä mitä treenaisi tai ei vaikka omaa kokemusta treenaamisesta, ryhmäliikunta on hyvä keino aloittaa, sillä ammattilainen on suunnitellut treenin ja treeniä myös valvoo joku, eikä tule lipsuttua yhtä helposti. 

Ryhmäliikunnassa käytetään yleensä pienempiä painoja, kuin vaikka salilla ja tämä on oiva tapa opettaa oikeat lihakset hereille ja käyttöön tietyissä liikkeissä. Isoja lihaksia ei jumpassa kasvateta, mutta lihakset vahvistuu sekä tekniikkaa ja hermotusta on helppo harjoitella kevyemmillä painoilla ja pidemmillä sarjoilla.

Sosiaalinen puoli – Olen saanut todella paljon uusia ystäviä, kavereita ja tuttuja ryhmäliikunnan kautta. Yleensä lajin pariin eksyy  hieman samanhenkiset tyypit, joiden kanssa on aina helppo höpötellä, vaikka niitä jumppajuttuja! 

Pahinta on…

Ryhmäliikunta-tunnit tehdään lähes aina musiikin tahdissa, jolloin tempo tai tekeminen on nopeaa ja ohjaajana onkin haastavaa saada aina kaikki haluttu info ja ohjeistus perille. 

Kun sali on täynnä eri tasoisia treenaajia, et vain aina saa korjattua kaikkien tekniikkaa, vaikka kuinka tahtoisit! 

Jatkuvasti on joku ohjelma, jota pitää uudistaa, miksata tai opetella! Se ajankäyttö, joka mulla menee jumppien ympärillä on aika älyttömän suuri. 

Tässä lajissa jalat ovat aina kovemmalla rasituksella kuin ylävartalo! Varsinkin jos jumppaa paljon, saattaa olla haasteita saada koivet palautumaan riittävän nopeasti. Lisäksi pohkeet ja jalanpohjat ovat ikijumissa kun hyppii päivät pitkät!

Joidenkin treeni ominaisuuksien kehittäminen saattaa olla haastavaa juuri nopean tahdin vuoksi. Esimerkiksi plyometrisessä harjoittelussa tulisi olla aina täydellinen palautuminen ennen seuraavaa sarjaa. Kun hommat tehdään joukossa musiikkiin, ei näitä lainalaisuuksia pysty aina täyttämään niin hyvin kuin itse tahtoisi.

Tämä ei ehkä kuulu suoranaisesti ryhmäliikuntaan, mutta ohjaajana joskus on hyvin haastavaa lähteä ohjaamaan tuntia, jos takana on huono päivä tai on tapahtunut jotain surullista/pahaa. Pätee varmasti kaikkiin ammatteihin, joissa ollaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. 

Plussat kyllä vie heittämällä nuo miinukset ja molempia olisi varmasti lisääkin, jos alkaisi oikein kaivelemaan. Tuleeko teille mieleen jotain hyvää tai huonoa, jota ehkä unohdin listata? Moni saattaisi sanoa miinuspuolena esimerkiksi tammikuun ruuhka-ajat, mutta näin ohjaajana vain tykkään siitä kun on paljon jengiä liikkeessä. Sopu sijaa antaa ja kyllä se siitä taas tasoittuu! :D

Nyt olisikin mun aika lähteä päivän toiselle treenirundille, ohjelmassa odottaa Bodystep sekä tiukkaakin tiukempi Sprint!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


17 x MINÄ RYHMÄLIIKUNTAOHJAAJANA

Moikkamoi! Tänään on hyvä päivä heittää väliin pieni kierros faktoja ja aihepiirinä pyörii tietysti yksi rakkaista duuneistani, eli ryhmäliikunta ja sen ohjaaminen. Mennääs pidemittä puheitta asiaan…

Olen nopea oppimaan ja suunnittelemaan uusia tunteja, mutta haastavinta mulle on oppia ja muistaa venyttelykappaleet! Esimerkiksi Les Mills ohjelmia opetellessa venyttely tuottaa eniten päänvaivaa ja usein myös sekoitan eri ohjelmien venyttelykoreot toisiinsa. Luulisi tuon olevan se helppo osa, mutta ei…

Kun opettelen tai suunnittelen uusia tunteja, mun on pakko tehdä se samana päivänä kun ohjaus on. En tiedä mistä tämä tulee, mutta en ole tainnut koskaan opetella ohjelmia etukäteen, ellei ohjaus ole ollut heti aamulla aikaisin. Tämä saattaa joskus tuottaa pientä painetta ajankäytön suhteen, sillä monesti siinä päivän aikana pitää ehtiä muutakin kuin opetella tai suunnitella jumppia!

Olen suunnitellut niin paljon koreografioita biiseihin, että kuullessani uuden kappaleen pystyn ennustamaan sen rakenteen jo valmiiksi. Biisin kuullessani mulle tulee kappaleesta sellainen kokonaiskuva päässä ja näen siihen sopivan koreografian mielessäni. :D Juuri tämän vuoksi mun on helppo myös oppia valmiita koreografioita, sillä kun tajuan biisin sisällön, näen kappaleen koreon tavallaan päässäni ja mun ei tarvitse päntätä ulkoa mitään.

Olen ohjannut jumppia jo 12 vuoden ajan, joista 10 vuoden ajan noin 10-15 tuntia viikossa joka viikko kesälomaa lukuunottamatta. Siihen päälle omat treenit ja still going strong, haha!

Mua pyydettiin ohjaajaksi jo liittyessäni ensimmäistä kertaa salille jäseneksi vuonna 2002, mutta kieltäydyn ja muistan ajatelleeni mielessäni että en kyllä ikinä haluaisi ohjaajaksi!

Alussa olin todella kova jännittämään ohjauksia. Muistan ikuisesti ensimmäisen step-tunnin (itse suunniteltu step-tunti) ohjauksen. Jännitin niin paljon etten pystynyt syödä tai tehdä mitään koko päivänä.

Olen kiitollinen silloiselle esimiehelleni joka jopa väkipakolla pisti mut ohjaamaan erilaisia tunteja alkuaikoina. Tästä syystä olen oppinut monipuoliseksi ohjaajaksi ja pystyn heittää melkein minkä tahansa tunnin ilmoille tuosta vain.

Saan eniten positiivista palautetta laadukkaasta ohjauksesta, ennakoinnista ja tehokkaista tunneista.

Sanomista taas saan eniten musiikin tasosta, eli musa on liian kovalla. Tätä ei kyllä tapahdu enää yhtä paljon kuin aiemmin.

Mulla on todella laaja asiakaskunta vakiokävijöitä. Tarkoittaa siis ihmisryhmää, jotka käyvät joka viikko jumpassa. Kiitollinen tästä!!

Kaikkien aikojen suosituin tuntini on spinning, johon on joskus väkeä jopa jonoksi saakka. Muistan ikuisesti kun yhtenä lauantaina kävelin töihin ja ihmettelin mikä jono meidän salilta ulottuu ulos saakka. Kyseessä oli spinning-tunnille tulijoista koostuva jono. :D 

Suhteessa vähiten kävijöitä taas on käynyt bodycombatissa, jota en tällä hetkellä ohjaa lainkaan.

Tanssitunnit ovat ainoa laji, jota en ole koskaan ohjannut. Muuten olen ohjannut laidasta laitaan niin pilatesta kuin bodypumppiakin.

Olen kehittänyt neljä täysin omaa ryhmäliikuntatuntia. Total Explosion oli mun ja ystäväni Jennin kehittämä bodyattackia muistuttava tunti. Ohjailtiin tätä ennen kuin meidän salille tuli attack ohjelmistoon. Move it oli liikkuva tunti, jossa rakennettiin pitkää askellussarjaa 45 minuutin ajan, Bikini Body Bootcamp, oli kovatehoinen circuit-harjoitus. Tämä taitaa edelleen olla yksi kovimpia treenejä mitä on jumppasalissa tullut vedettyä. Viimeisimpänä nytkin ohjelmistossa oleva Booty Workout, joka on alavartaloon keskittyvä monipuolinen treeni.

Tämän työn ansiosta olen tutustutunut uusiin ihmisiin ja saanut hyviä ystäviä  jumppa-asiakkaista sekä ohjaajista. Itse asiassa moni parhaista ystävistäni on ollut alkujaan jumppa-asiakkaani.

Moni ohjaaja tuskailee, että inspiraatio loppuu tuntien suunnittelun suhteen jossain vaiheessa, mutta vielä tähänkään päivään mennessä mulle ei ole tullut fiilistä, että en keksisi sisältöä tai löytäisi musiikkia tunneille.

Vaikka oon luonteeltani introvertti, niin jostain syystä ohjaustilanteessa tuo piirre katoaa ihan täysin. Ehkä siksi tykkäänkin niin paljon ohjaamisesta koska olo on jotenkin vapautunut ja varma.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


VAIN JUMPPAOHJAAJA JUTUT!

Sopiva musiikin taso on termi, jota ei tunneta. Musiikki on aina joko liian kovaa tai liian hiljaa.

Heräät aamulla paikat niin jumissa, että hyvä kun pöntölle pääset, mutta onneksi tänään on vain bodyattack, rpv, spinning, bodypump ja hiitcore!

Ajatus siitä, että voisit itse päättää milloin pidät lepopäivän, tuntuu lähinnä huvittavalta.

Kun baarissa joratessa jokaisen biisin kohdalla mieleen tulee vain jumppakoreografia tai kaveri huutaa että ”tää on sun RPV:ssä” :D

Olet jatkuvasti biisijahdissa; autoa ajaessa radiosta voi tulla joku jumppaan sopiva biisi, seuraat Spotifyssa listauksia joista voit bongata uudet kuumimmat kappaleet, puhelimesi Shazam- sovellus on täynnä biisejä joita olet bongannut ympäri mestoja.

Kun kuulet hyvän biisin, mietit heti mille tunnille se sopisi.

Les Millsien lanseerausviikko – vain ohjaaja voi ymmärtää mikä kuormitus se on aivokapasiteetille!

Jumppaohjaajana sinun tulisi olla lääkäri, fysioterapeutti, pt, ravitsemusasiantuntija, psykologi ja röntgenhoitaja samaan aikaan!

Toimiva äänentoistotekniikka (tai tekniikka ylipäätään) on tuntematon termi jumppaohjaajille.

”Kaikki ohjelmani ovat ajantasalla, eikä ole mitään suunniteltavaa tai opeteltavaa.” ei sanonut yksikään jumppaohjaaja koskaan.

Kun olet pukeutunut normaalisti (eli et ole hikinen ja urheiluvaatteissa) sua ei joko tunnisteta tai sitten joku tokaisee että oooo, ootko menossa juhliin.

Kun menet lääkärin, hammaslääkärin tai gynekologin vastaanotolle, pankkiin, poliisiasemalle tai kaupan kassalla, siellä vastassa on aina joku sun jumppa-asiakas! :D

Kun muilla on vapaata pyhien vuoksi, sinä olet jumppaamassa, totta kai!

Suunnittelet into pinkeänä uudet ohjelmat ja setit ja painut salille täynnä energiaa. Mielikuvissasi vedät uutta upeaa settiäsi täydelle salille. Saliin kävellessä siellä odottaa 3 ihmistä.

Toisaalta…saatat kävellä salille väsyneenä ilman minkäänlaista motivaatiota, mutta kun huomaat ruudulta että tunti on täynnä, oletkin yhtäkkiä täynnä tarmoa ja energiaa. Nyt lähtee!

Syötkö säkin karkkia? Käytkö säkin viihteellä? Ovat ihan normaaleja kysymyksiä joihin törmäät. Olethan kuitenkin jumppaohjaaja ja sen vuoksi superihminen.

Kaupungilla kävellessä mietit aina, että miksi tuo oli niin tutun näköinen.

Nimimuistisi on kehittynyt normaalia paremmaksi ja muistat lähes jokaisen jumpparin nimeltä.

Rakkaudesta lajiin jo vuodesta 2006! :D

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook