ONKO IKÄ VAIN TEKOSYY?

..Enhän minä nyt enää sellasta jaksa.

..Oon kuitenkin jo sen ikäinen, että ei tässä mitään tuloksia voi saada aikaiseksi.

..Tässä iässä kilot kertyy vaikka kuinka yrittää syödä terveellisesti.

..Kyllä minäkin nuorempana jaksoin tehdä sitä ja tätä.

Iän mukana tulevasta rupsahtamisesta puhutaan paljon ja onhan se fakta, että iän mukana myös tietyt asiat vaikeutuvat. Paino ei pysy kurissa enää yhtä helpolla, iho löystyy ja yöunien tarpeen alkaa todellakin huomata. Näistä asioista huolimatta olen sitä mieltä, että iän piikkiin myös laitetaan paljon asioita vain siksi, ettei jakseta tehdä töitä asioiden eteen. On paljon helpompi sanoa, että iän mukana tulee lisäkiloja kuin myöntää, ettei vaan jaksa treenata tarpeeksi ja syödä riittävän hyvin. Ja jos ei jaksa niin ei siinäkään mitään. Iän mukana myös arvomaailma muuttuu usein, eikä se kirein bodi ehkä ole enää omassa elämässä tärkein prioriteetti.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että koskaan ei saisi ajatella oman iän olevan este vaikkapa kehittyä urheilussa tai pysyä nuorekkaana. Elämäntavoilla on ihan jäätävän suuri vaikutus esimerkiksi ihon, hiusten ja yleisen ilmeen kuntoon.

Mulla on ainakin henk. koht kokemusta siitä kuinka myös parikymppisenä voi näyttää todella väsähtäneeltä ja plösähtäneeltä, kiitos villien elämäntapojen. Kirjoitin joskus aikoinaan postauksen ”bileprinsessasta sporttimimmiksi” ja siellä olen demonstroinut elämäntapojen aiheuttamaa lookkia mm. näin..

ID

23 v VS. 28 v ….tuosta oikeenpuolimmaisestakin alkaa olla jo 4 vuotta 😀

Olen kyllä itsekin huomannut, että nykyään vaatii enemmän pysyä samassa kunnossa kuin vaikka viisi vuotta sitten. Jos ennen tarvitsi vain karsia hieman herkkuja ja kroppa oli kuukaudessa kisakireessä kunnossa, niin nykyään hommaan menee kauemmin ja täytyy olla myös tarkempi etenkin ruokavalion suhteen. En kyllä nykyään ole enää läheskään niin vaativa itseäni kohtaan kuin nuorempana, enkä edes tavoittele samanlaisia tuloksia. Siltikin haluan pysyä kunnossa, eikä sellainen normaali hyvä kunto oikeastaan vaadi edes hirveästi tsemppiä! Kunhan peruasiat pysyy hallussa ja pitää itsensä aktiivisena niin ei niitä kiloja itsestään ala kertyä.

Täytyy myöntää, että vielä pari kuukautta takaperin ajattelin itsekin, että ehkäpä se on vaan ikä joka aiheuttaa sen ettei enää pysty treenata yhtä kovaa kuin ennen. Nyt kun olen tajunnut kyseessä olevan vain rautavaje ja olen saanut kehoni takaisin näinkin nopeasti, niin tuntuu että olen elämäni kunnossa. Pystyn helposti samoihin suorituksiin kuin vaikka 20 vuotiaana ja vielä enemmänkin. Maanantaina vedin tuosta noin vaan 5 jumppaa, eikä ollut edes paha. Tiistaina aamulla olin voimissani ja heitin juoksulenkin ilman että edellinen päivä tuntui missään. Tää on niin mahtava fiilis, kun kaikki ne ikävät oudot fiilikset on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja oon taas oma itseni ja jaksan mitä tahansa. 🙂

Se, mihin mun tulisi panostaa on tuo kehonhuolto. Tänään Facebook muistutti 11-vuotta sitten lisätystä kuvasta, joka näkyy alla. Oli pakko kokeilla, että miten se koipi nousee tällä hetkellä ja ainakin ilmeen osalta meinas olla hieman tiukkaa, hahaa! 😀 Voin rehellisesti myöntää, että mun venyttelyt jää nykyään siihen kahden minuutin venyttelysessioon, joka tapahtuu jumppien jälkeen.

Aerobicin suomenmestari VS. Oman elämänsä supernainen 😀

Oli ikä mikä tahansa, on ihan mahtavaa kun on keho joka jaksaa ja pystyy tehdä asioita joita haluaa. Kun vuosia kertyy, on fakta että kehon ja terveyden eteen tarvitsee tehdä enemmän. Täytyy nukkua riittävästi, syödä hyvin ja myös luopua joistain asioista, mutta terveys, jaksaminen ja hyvinvointi on kyllä sellaisia asioita, että niiden eteen kannattaakin!

Vaikka olisit minkä ikäinen, ethän anna sen vaikuttaa siihen mitä voit tai haluat tehdä! Kaikki on mahdollista ja usein erilaiset rajoitteet ovat vain omassa päässä. 🙂 Mä oon tässä viime aikoina herätellyt ajatusta, että aloittaisin ihan uuden liikuntaharrastuksen, joka on todellakin mun mukavuusalueen ulkopuolella. Tästä lisää, mikäli hommat etenee siihen asti että siitä voi kertoa julkisesti. 😀

23 vuotias vs. 28 vuotias

Energistä päivää just sulle!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


VANHENEMINEN & SIIHEN LIITTYVÄT TABUT

Ikä on vaan numeroita, mutta usein jossain vaiheessa elämää ne numerot alkavat ahdistamaan jollain tavoin. Lapsena ja nuorena sitä odottaa että ikää tulisi enemmän ja jossain vaiheessa parinkympin toisella puolella, sitä alkaakin toivoa että aika hidastuisi. Useimmilla iskee jonkinlainen ikäkriisi juuri kolmenkympin tienoilla, johtuen ehkä yhteiskunnan asettamista odotuksista. Pitäisi olla parisuhde, lapsi, oma koti ja vakituinen työ. Mäkin oon käynyt läpi melkoista itsetutkiskelua ja pientä paineilua asian tiimoilta. Erosin pitkästä suhteesta juuri silloin, kuin kaikki muut ympärillä alkoivat mennä naimisiin, perustaa perheitä ja niin edelleen. Kyllä siinä tuli mietittyä, että mitähän omasta tulevaisuudesta oikeen tulee.

Kun koemme paineita erilaisista asioista, tulevat odotukset useimmiten juuri näistä ulkoisista ”säännöistä” että miten asioiden tulisi mennä. Mistä ne säännöt tulee? Haluatko oikeasti täyttää ne odotukset vai toimitko vaan koska pitää? Ja siitä päästään kysymykseen, että kuka sen päättää mitä pitää tehdä tai saavuttaa. Oman tien kulkeminen ja omista arvoista kiinni pitäminen on nimittäin paras päätös mitä voi elämällään tehdä. Onni ja onnellisuus tulee siitä, kun elää ja tekee asioita joista aidosti nauttii.

Sullakin saattaa olla vahva ajatusmalli siitä, miten oma elämä tulee menemään, mutta tiiättekö kun harvemmin asiat menee kuten on suunnitellut. Ikäkriisin tai jonkun muun kriisin iskiessä kannattaakin pysähtyä miettimään, että mistä ne paineet tulee, onko itse vain luonut itselleen turhia olettamuksia ja sitten pettyy kun ne eivät täytykkään?

Monesti sitä ajatellaan ja lokeroidaan juuri sitä mitä pitäisi omistaa tietyni käisenä ja myös sitä millainen tulisi olla. Oon itse sitä mieltä, että ikä ei ole mittari siitä mitä asioita voi tehdä tai miten tulisi käyttäytyä. Oon esimerkiksi kuullut seuraavanlaisia oletuksia ikää koskien..(huom. nämä eivät koske ainoastaan itseäni)

Ei kolmekymppisenä voi enää mennä festareille.

Kolmenkympin jälkeen kroppa rupsahtaa, eikä sille vaan voi mitään.

Ei ton ikäisenä voi käyttäytyä kuin parikymppinen (kyseessä sponttaani hauska veto)

Meinaatko vielä 10 vuoden jälkeen muka vetää jumppia? 

Eikö pitäisi jo rauhoittua (viitaten treenaamiseen), et palaudu enää samalla tavalla kuin nuorempana. 

Olisiko aika hankkia kunnon työ?

Ei ton ikäinen voi käyttää napapaitaa ja värjätä hiuksia noin räikeäksi.

Itse koen olevani luonteeltani ikinuori. Innostun edelleen samoista asioista kuin kymmenen vuotta sitten, en kaipaa elämääni tämän enempää vakautta tai tasapainoa. Tykkään siitä, että saan määritellä omat menemiset ja aikataulut sekä työn että vapaa-ajan puolesta.

Ulkoisille muutoksille ei kaikille mitään voi, mutta aika paljolle voi. En koe, että kuntoni olisi huonontunut, päinvastoin, voimaa löytyy enemmän kuin vaikka parikymppisenä ja kestävyyskuntokin yhtä hyvällä tolalla edelleen. Rupsahtamisesta (mitä se sitten ikinä tarkoittakaan) tai esimerkiksi lihomisesta tuskin tarvitsee edes sanoa, että se on ihan oma valinta kuinka kehoaan kohtelee, oli sitten nuori tai vanhempi.

Miettikääs kuinka paljon energiaa ja ahdistusta syntyy juuri siitä mitä meiltä oletetaan odotettavan? Tällainen johtaa nopeasti jatkuvaan suorittamiseen ja unohdetaan mitä oikeasti halutaan tehdä. Loppupeleissä fakta on se, että me ihmiset ollaan aika itsekeskeisiä ja keskitytään paljon oman navan ympärille.

Oikeasti ketään ei kiinnosta kahta minuuttia pidempään jos mokasit jotain, tai kukaan ei edes huomaa että lihosit kaksi kiloa. Kukaan ei mieti ja pohdi miksi olet poissa somesta kaksi päivää, eikä sitä tarvitse perustella ja selitellä, miksi et ole päivittänyt blogia hetkeen. Etenkin some altistaa tähän, että kuvitellaan olevamme maailman napoja, joita kaikki seuraa. Kuvitellaan, että aina tulisi olla saatavilla ja jotenkin tilivelvollisia raportoimaan kaikki omasta elämästä. Välillä sorrun tähän itsekin, mutta pyrin muistuttamaan itseäni siitä, että on mun ihan oma valinta mitä esimerkiksi jaan sosiaalisessa mediassa ja mitkä asiat pidän sieltä poissa.

Oletteko te törmänneet oletuksiin koskien ikää tai jotain muita asioita?

Kuvat: Anna Riska / Annmarias

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook