TULIPA VÄHÄN HÖLLÄTTYÄ

Ei kai sitä luonteelleen oikeen mitään voi, vaikka oon tullut aika pitkälle siitä jokotai – tyypistä mikä oon aikoinaan ollut, niin siellä se kytee kuitenkin aina pinnan alla. Oon kova vetämään täysillä silloin kun tarvii, mutta sitten kun löysään, niin voi pojat se on helppoa mennä siihen moodiin, että vähän kaikki alkaa roikkua – ihan kirjaimellisesti (he he). :D 10 päivää meni täysin blogitonta elämää ja ei ole muutenkaan tullut avattua läppäriä kovin montaa kertaa. Reilu viikko sitten startattiin auton nokka kohti ruissia ja siitä se sitten lähti..

Huhtikuusta asti on ollut puhetta, että olisi kiva mennä Ruissiin ja sitä on sitten jaagailtu ihan viimeiseen tippaan saakka. Lopulta akkreditointi (media/vaikuttaja) lippujen tippuminen sähköpostiini sinetöi päätöksen ja sinne lähdettiin viilettämään taas pariksi päiväksi. Ruisrock ei ole pelkkä festari, vaan tapahtuma jossa on aina a) täydellinen sää b) positiivinen fiilis c) törkeen siistiä. Näinhän se meni tälläkin kertaa ja ei kait tässä kuin ens kesää ootellessa. ;)

ylä vasen: ”kun pyydät miespuolista ottamaan kuvan” :D

Turusta suunnattiin auto kohti stadia ja siellä tuli vietettyä koko viikko. Festariruokailujen jälkeen oltiin muka reippaita ja käytiin heti kaupassa ostamassa vihanneksia, lihaa ja muuta normiruokaa, ajatuksena syödä kuitenkin suhteellisen normaalisti reissussakin. No sinne jäi siskon pakastimeen sapuskat hyvästä ajatuksesta huolimatta. :D Kun syöt ulkona ja vähän sitä sun tätä parikin päivää, jää tuollainen mode päälle ja voin kertoa ettei juurikaan kiinnostanut kaivaa paistinpannua kaapista ja alkaa paistella vihanneksia. :D Syötiin siis käytännössä koko viikko ulkona lounaspaikoissa/pikaruokaloissa/ravintoloissa.

Ruissihöntsäilyjen jälkeen oli pakko päästä salille hikoilemaan ja ilman tuota herraa olisi varmaan oma motivaatio lopahtanut siinä vaiheessa, kun piti alkaa valkata salia, jonne pääsisi kokeilemaan ilman jäätävää kertamaksua. Onneksi päätettiin lähteä herttoniemen foreverille (cms clubi kuten wasa sports clubikin), sillä siellä tuli heti muutamat tutut kasvot vastaan ja oli mukava päästä tuttuun ympäristöön hikoilemaan. Käytiin myös toisella foreverilla sekä Eira Open Air ulkosalilla! Onneksi pidettiin treeneistä kiinni (lue: mies piti ja meitsi raahautui perässä) sillä kaikki muut rutiinit jäi kyllä unholaan! Jännä miten nopeasti sitä modautuu uusiin tapoihin ja unohtaa kaikki velvollisuudetkin. Voisi sanoa että sadasta nollaan vain parissa päivässä! :D

Tuo viikko sai kyllä loistavasti lomafiiliksen päälle, sillä kotiympäristössä sitä helposti vaan jumittuu siltikin siihen tuttuun kaavaan, vaikka duunit jää pois kuvioista. Koska teen työkseni blogia ja somea, teki hyvää laittaa kaikki näytölliset laitteet vähemmälle käytölle ja kesityttyä enemmän ihan vaan siihen hetkeen. Suosittelen lämpimästi ihan jokaiselle! :)

mun kesän bravuuri–> mansikka-halloum-salaatti

Nyt on palattu kotikonnuille ja täällä olisi tarkoitus viettää ainakin tämä viikko. Nyt tuntuu taas ihan hyvältä olla omien safkojen äärellä; surautella smoothieita sekä syödä niitä vihanneksiakin taas isommalla kädellä. Tänään kävin heittämässä 8 km juoksulenkin ja yllättävän kevyesti askel nousi, vaikka tämän vuoden juoksulenkit voisi laskea varmasti yhden käden sormilla. Eilen päivittelin instaankin, että alkaa jo olla pieni ikävä kunnon jumppameininkejä, sillä se on ainoa treenimuoto, jolla saan oikeasti itseni sellaiseen superhikiseen tilaan, ettei kuteissa ole yhtään kuivaa kohtaa. Mitä kuumempi ja kovempi syke, sen enemmän meikä nauttii! :D

Ihan laakereilla ei ole tullut levättyä, sillä eilen tuli mm. käytyä koko jäätävä vaatevarasto läpi ja pistettyä kämppää kuntoon. Puuhattiin aamusta iltaan, tuloksena peräkärryllinen putsattua tavaraa ja vaatetta. Pikkuisen on kevyt olo ja ihanaa kun mulla on kokonainen huone vaatteille, jotka ovat nyt jopa järjestyksessä! Tämän siivousvimman lisäksi oon ostanut sijoitusasunnon, jota rempataan parhaillaan. Myös auto menossa vaihtoon ja ollaan funtsittu yhteistyökumppanini Rinta-Joupin kanssa mulle sopivaa vaihtoehtoa. Mulla on ollut nyt tämä Audi a5 käytössä reilun viikon ja tarkoitus olisi testauttaa vielä pari muuta, ennen lopullista päätöstä. Audi on kyllä todella vahvalla sijalla tällä hetkellä ja ennen kuin alatte varoittelemaan, täytyy mainita, että kyllä, olen tietoinen tfsi-moottoreiden ongelmista! :D

Yhteistyö:

Ruisrock

Rinta-Jouppi

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


VÄLILLÄ VÄHÄN IISIMMIN!

Palataanpa muutama viikko taaksepäin ja meidän viikonlopun minilomaan Helsingissä, jossa pidettiin myös jokavuotinen Indieplacen blog awards. Päätin jo tyyliin helmikuussa, että tänä vuonna meikäläinenkin saapuu pelipaikalle, se kun ei ole aina ihan itsestäänselvyys, että jaksaa tai pääsee lähtemään erilaisiin kekkereihin, mitä yleensä pääkaupunkiseudulla järjestetään. Olen tätä ennenkin manaillut, mutta harmittaa se, että jää paljon tapahtumia ja mahdollisuuksia väliin ihan vaan siksi että asuu täällä 5 tunnin ajomatkan päässä pelipaikoilta. :D

Pakollinen stoppi Juustoportilla :D

Tällä kertaa pakattiin kimpsut ja kampsut kasaan hieman suuremmalla, neljän hengen jengillä ja sunnistettiin kohti Helsinkiä. Olen tehnyt useamman kerran yhteistyötä Rinta-Joupin kanssa ja tällekin reissulle saatiin alle kunnon menopeli. Kun matkaa on se reilu 400 km, niin on huomattavasti mukavampaa (ja turvallisempaa) körötellä kunnon autolla. Tällä kertaa pääsin testailemaan Kia Niro merkkistä uusi hybridi-crossover katumaasturia. Ja olihan tuo taas ihan huikee peli. Näiden testiajojen perusteella oon itsekin alkanut hiukoilla katumaasturia ja oon aika varma, että auton vaihto tulee olemaan aika pian.

Koska olen nainen, en osaa eritellä hienoilla sanoilla kaikkia ominaisuuksia mitä menopelistä löytyy, mutta mieleen jäivät tietysti cruise, eli vakionopeudensäädin sekä tutka, joka piti edellä ajavaan autoon vakio matkan automaattisesti. (Etenkin näinä aikoina kun jengi näprää kännykkää ajaessa tää on tosi jees). Ratinlämmitin ja mukavat penkit olivat myös omiaan kun pitkää matkaa ajellaan ja omaa ikijäässä olevat raajat, kuten meikäläinen. :D 

Ajomatka Vaasasta stadiin sujui kivuttomasti ja yllättävän nopeasti oltiin mestoilla ja kruisailtiin suoraan Ruoholahden Holiday Inniin, jossa vietettäisiin seuraavat yöt. Lähdetiin siinä ”käymään” Ruoholahden ostarilla hakemassa ”jotain syötävää” ja yhtäkkiä löydettiin itsemme käppäilemässä Aleksanterin katua pitkin kohti ravintola Grande Grilliä ja isoja hamppariannoksia. Syöminkien jälkeen painuttii hotellille nukkumaan.

Lauantaina meillä oli aikaa pörrätä kaupoilla hyvä tovi ennen kuin aloitimme valmistautumisen illan gaalaan. Helpotin omaa valmistautumista ja kävin tutussa Rapunzelin liikkeessä kiharruttamassa hiukset, joten ei tarvinnut kuin heittää maalit naamaan, mekko päälle ja olin ready to go. Noissa tapahtumissa parasta on kyllä kaikki ihmiset joita siellä tapaa. Olen blogannut jo yli seitsemän vuoden ajan, joten ”muutama” tuttukin on tarttunut matkan mukana mukaan. Erityisesti treeni/hyvinvointi – kategorian alla bloggaavat ovat niitä tutuimpia ja aina yhtä iloisia sekä energisiä. Olin myös ehdolla kategoriassa ”energisin”, mutta tuo palkinto meni Super fit Me – blogia kirjoittavalle Nanalle. Mielestäni palkinto meni oikeaan osoitteeseen. :)

Kemuissa oli jälleen kerran tarjoilut viimeisen päälle ja siellä tuli hörpittyä jos minkälaista ilolientä. :D Matka jatkuikin kattilahallilta vielä Skohaniin ja sieltä snägärin kautta hotellille. Ei ollut kyllä mikään maailman raikkain olo sunnuntaina herätessä, mutta aamupalan ja suihkun jälkeen oli aika kääntää Kia Niron nokka kohti Vaasaa. Valehtelisin jos väittäisin, että matka meni kivuttomasti, sillä pienimuotoinen väsy painoi päälle, mutta onneksi oli kunnon menopeli alla joka teki matkasta hieman miellyttävämpää! Auto oli tilava, mutta silti näppärä ja helppo ajaa.

<3

Pienet irtitotot tekee kyllä hyvää aika-ajoin ja jaksaa taas arkeakin paremmin! :)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook

Yhteistyössä Rinta-Joupin kanssa.


YKSI KESÄN PARHAISTA

Ajattelin aloitella hieman kevyemmällä aiheella ja palata muutamia viikkoja taaksepäin, ihan juhannuksen tienoille saakka. Jo vuosi sitten elokuussa tuli buukattua hotellihuoneet vanhaan kunnon RMJ:hin, ihan vaan sillä fiiliksellä, että jos juhannuksena ei ole mitään suunnitelmia, niin on ainakin jotain tekemistä. Niinhän siinä sitten kävi, että ei tänäkään vuonna ollut mitään tarjolla, joten ei muuta kuin nokka kohti vanhaa kunnon Raumanmeren juhannusta.

Tällä kertaa kyseessä ei ollut mikä tahansa nokka, vaan saatiin Rinta-Joupilta alle kunnon menopeli. Mä oon itse sellainen, että matkustan mielummin autolla kuin esimerkiksi junalla. Ja mitä autoon tulee niin voi poijjaat oli iso ero ajaa tällä menopelillä verrattuna omaan rotiskoon. Kyseessä oli siis täysin uusi Toyota C-HR, jonka veistokselliset muodot ja mieletön hybriditekniikka muodostavat täydellisen yhdistelmän aktiivisen elämän kanssa. Itse musafriikkinä tärkeenä asiana on myös tietysti multimediaominaisuudet ja ne toimivat tässä menopelissä viimeisen päälle. Oli niin siisti matka ajaa Vaasasta Raumalle, kun aurinko paistoi ja luukuteltiin kaikkia hyviä fiilisbiisejä. Juhannustunnelma päälle heti ajomatkasta lähtien.

Matka raumalle sujui siis tosi helposti ja oltiin päätetty ajella muutenkin ihan rauhassa ilman kiirettä ja stressiä. Itse festareilta mulla on tasan 0 kuvaa, mikä kertoo varmaan siitä että oli kivaa! Harvoin pystyy jättää kuvaamiset kokonaan pois, mutta koko kolmen päivän aikana ei tullut mieleenkään kaivaa kameraa repusta. Someen, etenkin snäppiin on tietysti helpompi päivitellä niitä ja näitä.

Kahtena ensimmäisenä päivänä säät olivat myös meidän puolella, mutta kolmas päivä oli sen verran sateinen, että alueella olo jäi vähiin. Onneksi hyvällä jengillä ei aina tarvita mitään ihmeempiä ja kokonaisuutena tuo reissu oli onnistunut. Näin jälkeenpäin on aina niin kiva muistella erilaisia tapahtumia ja niissä tapahtuneita juttuja. Kesän parasta antia on tietysti muistot, joita voi fiilistellä kun on taas pimeetä ja kylmää. :D

Kaikki, jotka ovat käyneet festareilla tietävät kuitenkin, että ne vaativat myös veronsa ja voi että mä olin iloinen, että kotiinpalun koittaessa ei tarvinnut lähteä säätämään matkatavaroiden ja junien kanssa. Ei muuta kuin kamat Toyotaan ja Vaasaa kohti. Otettiin myös paluureissu aika iisisti ja aika monella pysähdyksellä. Ennen lähtöä tietysti tarkistus ajokunnosta ja sen jälkeen nopeuden säädin sekä tutka, joka piti edellä ajavaan autoon vakio matkan, auttoivat sujuvaan kotimatkaan. 

kotona!

Kiitos vielä Rinta-Joupille ihan huikeesta menopelistä. Näin naisena en tietenkään osaa kertoa kaikkia hienouksia ja systeemejä, mutta sanotaanko tälleen, että paras menopeli, jonka kyydissä olen ollut ja kaikki kyydissä olevat olivat samaa mieltä. Vasta kun siirtyi omaan autoon niin huomasi, että Toyotan kyyti oli hieman ”hiljaisempi” kuin tavallisen auton.

RMJ itsessään jäi mieleen yhtenä tämän kesän hauskimmista reissuista kokonaisuutena ja onneksi on vielä kesää jäljellä! Mä oon itse sellainen, että syksyt, talvet ja kevään otan iisisti, treenaan ja teen paljon töitä. Kesällä on sitten kivempi heittää vähän löysempi vaihde ja tehdä sellaisia juttuja, joita ei muuten tee.

Oletteko te käyneet festareilla vai ootteko enemmän mökkeilevää kansaa?

Yhteistyössä Rinta-Joupin kanssa

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.